mutkitella

Finnish

Etymology

mutka +‎ -tella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmutkitelːɑˣ/, [ˈmut̪k̟iˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): mut‧ki‧tel‧la

Verb

mutkitella

1. (intransitive) to wind, slither, snake, weave, cut, curl, sinuate (to move along a curvy path)
2. to zigzag (to move or to twist with sharp turns)

Conjugation

Inflection of mutkitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mutkittelen	en mutkittele	1st sing.	olen mutkitellut	en ole mutkitellut
2nd sing.		mutkittelet	et mutkittele	2nd sing.	olet mutkitellut	et ole mutkitellut
3rd sing.		mutkittelee	ei mutkittele	3rd sing.	on mutkitellut	ei ole mutkitellut
1st plur.		mutkittelemme	emme mutkittele	1st plur.	olemme mutkitelleet	emme ole mutkitelleet
2nd plur.		mutkittelette	ette mutkittele	2nd plur.	olette mutkitelleet	ette ole mutkitelleet
3rd plur.		mutkittelevat	eivät mutkittele	3rd plur.	ovat mutkitelleet	eivät ole mutkitelleet
passive		mutkitellaan	ei mutkitella	passive	on mutkiteltu	ei ole mutkiteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mutkittelin	en mutkitellut	1st sing.	olin mutkitellut	en ollut mutkitellut
2nd sing.		mutkittelit	et mutkitellut	2nd sing.	olit mutkitellut	et ollut mutkitellut
3rd sing.		mutkitteli	ei mutkitellut	3rd sing.	oli mutkitellut	ei ollut mutkitellut
1st plur.		mutkittelimme	emme mutkitelleet	1st plur.	olimme mutkitelleet	emme olleet mutkitelleet
2nd plur.		mutkittelitte	ette mutkitelleet	2nd plur.	olitte mutkitelleet	ette olleet mutkitelleet
3rd plur.		mutkittelivat	eivät mutkitelleet	3rd plur.	olivat mutkitelleet	eivät olleet mutkitelleet
passive		mutkiteltiin	ei mutkiteltu	passive	oli mutkiteltu	ei ollut mutkiteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mutkittelisin	en mutkittelisi	1st sing.	olisin mutkitellut	en olisi mutkitellut
2nd sing.		mutkittelisit	et mutkittelisi	2nd sing.	olisit mutkitellut	et olisi mutkitellut
3rd sing.		mutkittelisi	ei mutkittelisi	3rd sing.	olisi mutkitellut	ei olisi mutkitellut
1st plur.		mutkittelisimme	emme mutkittelisi	1st plur.	olisimme mutkitelleet	emme olisi mutkitelleet
2nd plur.		mutkittelisitte	ette mutkittelisi	2nd plur.	olisitte mutkitelleet	ette olisi mutkitelleet
3rd plur.		mutkittelisivat	eivät mutkittelisi	3rd plur.	olisivat mutkitelleet	eivät olisi mutkitelleet
passive		mutkiteltaisiin	ei mutkiteltaisi	passive	olisi mutkiteltu	ei olisi mutkiteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		mutkittele	älä mutkittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		mutkitelkoon	älköön mutkitelko	3rd sing.	olkoon mutkitellut	älköön olko mutkitellut
1st plur.		mutkitelkaamme	älkäämme mutkitelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		mutkitelkaa	älkää mutkitelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		mutkitelkoot	älkööt mutkitelko	3rd plur.	olkoot mutkitelleet	älkööt olko mutkitelleet
passive		mutkiteltakoon	älköön mutkiteltako	passive	olkoon mutkiteltu	älköön olko mutkiteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mutkitellen	en mutkitelle	1st sing.	lienen mutkitellut	en liene mutkitellut
2nd sing.		mutkitellet	et mutkitelle	2nd sing.	lienet mutkitellut	et liene mutkitellut
3rd sing.		mutkitellee	ei mutkitelle	3rd sing.	lienee mutkitellut	ei liene mutkitellut
1st plur.		mutkitellemme	emme mutkitelle	1st plur.	lienemme mutkitelleet	emme liene mutkitelleet
2nd plur.		mutkitellette	ette mutkitelle	2nd plur.	lienette mutkitelleet	ette liene mutkitelleet
3rd plur.		mutkitellevat	eivät mutkitelle	3rd plur.	lienevät mutkitelleet	eivät liene mutkitelleet
passive		mutkiteltaneen	ei mutkiteltane	passive	lienee mutkiteltu	ei liene mutkiteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mutkitella		present	mutkitteleva	mutkiteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mutkitellakseni mutkitellaksemme 2nd mutkitellaksesi mutkitellaksenne 3rd mutkitellakseen mutkitellaksensa		past	mutkitellut	mutkiteltu
2nd	inessive2	mutkitellessa	mutkiteltaessa	agent4	mutkittelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mutkitellessani mutkitellessamme 2nd mutkitellessasi mutkitellessanne 3rd mutkitellessaan mutkitellessansa		negative	mutkittelematon
	instructive	mutkitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	mutkittelemassa	—
	elative	mutkittelemasta	—
	illative	mutkittelemaan	—
	adessive	mutkittelemalla	—
	abessive	mutkittelematta	—
	instructive	mutkitteleman	mutkiteltaman
4th3	verbal noun	mutkitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mutkittelemaisillani mutkittelemaisillamme 2nd mutkittelemaisillasi mutkittelemaisillanne 3rd mutkittelemaisillaan mutkittelemaisillansa

Derived terms

• mutkittelu

 

Further reading

• “mutkitella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From mutki- (“curve”) +‎ -tella. Akin to Finnish mutkitella.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmutkitelːɑ/, [ˈmutkĭte̞ɫː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmutkitelːɑ/, [ˈmutkiˌd̥e̞ɫːɑ]
• Rhymes: -utkitelː, -elːɑ
• Hyphenation: mut‧ki‧tel‧la

Verb

mutkitella

1. (intransitive) to monkey around

Conjugation

Conjugation of mutkitella (type 12/kuulla, tt-t gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mutkittelen	en mutkittele	1st singular	oon mutkitelt, oon mutkitellut	en oo mutkitelt, en oo mutkitellut
2nd singular	mutkittelet	et mutkittele	2nd singular	oot mutkitelt, oot mutkitellut	et oo mutkitelt, et oo mutkitellut
3rd singular	mutkittelloo	ei mutkittele	3rd singular	ono mutkitelt, ono mutkitellut	ei oo mutkitelt, ei oo mutkitellut
1st plural	mutkittelemma	emmä mutkittele	1st plural	oomma mutkitelleet	emmä oo mutkitelleet
2nd plural	mutkitteletta	että mutkittele	2nd plural	ootta mutkitelleet	että oo mutkitelleet
3rd plural	mutkittelloot1), mutkittelevat2), mutkitellaa	evät mutkittele, ei mutkitella	3rd plural	ovat mutkitelleet	evät oo mutkitelleet, ei oo mutkiteltu
impersonal	mutkitellaa	ei mutkitella	impersonal	ono mutkiteltu	ei oo mutkiteltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mutkittelin	en mutkitelt, en mutkitellut	1st singular	olin mutkitelt, olin mutkitellut	en olt mutkitelt, en olt mutkitellut
2nd singular	mutkittelit	et mutkitelt, et mutkitellut	2nd singular	olit mutkitelt, olit mutkitellut	et olt mutkitelt, et olt mutkitellut
3rd singular	mutkitteli	ei mutkitelt, ei mutkitellut	3rd singular	oli mutkitelt, oli mutkitellut	ei olt mutkitelt, ei olt mutkitellut
1st plural	mutkittelimma	emmä mutkitelleet	1st plural	olimma mutkitelleet	emmä olleet mutkitelleet
2nd plural	mutkittelitta	että mutkitelleet	2nd plural	olitta mutkitelleet	että olleet mutkitelleet
3rd plural	mutkittelliit1), mutkittelivat2), mutkiteltii	evät mutkitelleet, ei mutkiteltu	3rd plural	olivat mutkitelleet	evät olleet mutkitelleet, ei olt mutkiteltu
impersonal	mutkiteltii	ei mutkiteltu	impersonal	oli mutkiteltu	ei olt mutkiteltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mutkittelisin	en mutkittelis	1st singular	olisin mutkitelt, olisin mutkitellut	en olis mutkitelt, en olis mutkitellut
2nd singular	mutkittelisit, mutkittelliist1)	et mutkittelis	2nd singular	olisit mutkitelt, olisit mutkitellut	et olis mutkitelt, et olis mutkitellut
3rd singular	mutkittelis	ei mutkittelis	3rd singular	olis mutkitelt, olis mutkitellut	ei olis mutkitelt, ei olis mutkitellut
1st plural	mutkittelisimma	emmä mutkittelis	1st plural	olisimma mutkitelleet	emmä olis mutkitelleet
2nd plural	mutkittelisitta	että mutkittelis	2nd plural	olisitta mutkitelleet	että olis mutkitelleet
3rd plural	mutkittelisiit1), mutkittelisivat2), mutkiteltais	evät mutkittelis, ei mutkiteltais	3rd plural	olisivat mutkitelleet	evät olis mutkitelleet, ei olis mutkiteltu
impersonal	mutkiteltais	ei mutkiteltais	impersonal	olis mutkiteltu	ei olis mutkiteltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	mutkittele	elä mutkittele	2nd singular	oo mutkitelt, oo mutkitellut	elä oo mutkitelt, elä oo mutkitellut
3rd singular	mutkitelkoo	elköö mutkitelko	3rd singular	olkoo mutkitelt, olkoo mutkitellut	elköö olko mutkitelt, elköö olko mutkitellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	mutkitelkaa	elkää mutkitelko	2nd plural	olkaa mutkitelleet	elkää olko mutkitelleet
3rd plural	mutkitelkoot	elkööt mutkitelko, elköö mutkiteltako	3rd plural	olkoot mutkitelleet	elkööt olko mutkitelleet, elköö olko mutkiteltu
impersonal	mutkiteltakoo	elköö mutkiteltako	impersonal	olkoo mutkiteltu	elköö olko mutkiteltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	mutkitellen	en mutkitelle
2nd singular	mutkitellet	et mutkitelle
3rd singular	mutkitelloo	ei mutkitelle
1st plural	mutkitellemma	emmä mutkitelle
2nd plural	mutkitelletta	että mutkitelle
3rd plural	mutkitelloot	evät mutkitelle, ei mutkiteltane
impersonal	mutkiteltanoo	ei mutkiteltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		mutkitella	present	mutkitteleva	mutkiteltava
2nd	inessive	mutkitellees	past	mutkitelt, mutkitellut	mutkiteltu
	instructive	mutkitellen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (mutkitelkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	mutkittelomaa
	inessive	mutkittelomaas
	elative	mutkittelomast
	abessive	mutkittelomata
4th	nominative	mutkittelomiin
	partitive	mutkittelomista, mutkittelomist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 321