tii

See also: tií, tíi, tîi, ti'i, ți-i, and ƫii

Chickasaw

Etymology

From English tea.

Noun

tii

1. tea

Finnish

Etymology

English tee

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtiː/, [ˈt̪iː]
• Rhymes: -iː
• Hyphenation^(key): tii

Noun

tii

1. (golf) tee (peg)

Declension

Inflection of tii (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		tii	tiit
genitive		tiin	tiiden tiitten
partitive		tiitä	tiitä
illative		tiihin	tiihin
		singular	plural
nominative		tii	tiit
accusative	nom.	tii	tiit
	gen.	tiin
genitive		tiin	tiiden tiitten
partitive		tiitä	tiitä
inessive		tiissä	tiissä
elative		tiistä	tiistä
illative		tiihin	tiihin
adessive		tiillä	tiillä
ablative		tiiltä	tiiltä
allative		tiille	tiille
essive		tiinä	tiinä
translative		tiiksi	tiiksi
abessive		tiittä	tiittä
instructive		—	tiin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tii (Kotus type 18/maa, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tiini tiini accusative nom. tiini tiini gen. tiini genitive tiini tiideni tiitteni partitive tiitäni tiitäni inessive tiissäni tiissäni elative tiistäni tiistäni illative tiihini tiihini adessive tiilläni tiilläni ablative tiiltäni tiiltäni allative tiilleni tiilleni essive tiinäni tiinäni translative tiikseni tiikseni abessive tiittäni tiittäni instructive — — comitative — tiineni second-person singular possessor singular plural nominative tiisi tiisi accusative nom. tiisi tiisi gen. tiisi genitive tiisi tiidesi tiittesi partitive tiitäsi tiitäsi inessive tiissäsi tiissäsi elative tiistäsi tiistäsi illative tiihisi tiihisi adessive tiilläsi tiilläsi ablative tiiltäsi tiiltäsi allative tiillesi tiillesi essive tiinäsi tiinäsi translative tiiksesi tiiksesi abessive tiittäsi tiittäsi instructive — — comitative — tiinesi first-person plural possessor singular plural nominative tiimme tiimme accusative nom. tiimme tiimme gen. tiimme genitive tiimme tiidemme tiittemme partitive tiitämme tiitämme inessive tiissämme tiissämme elative tiistämme tiistämme illative tiihimme tiihimme adessive tiillämme tiillämme ablative tiiltämme tiiltämme allative tiillemme tiillemme essive tiinämme tiinämme translative tiiksemme tiiksemme abessive tiittämme tiittämme instructive — — comitative — tiinemme second-person plural possessor singular plural nominative tiinne tiinne accusative nom. tiinne tiinne gen. tiinne genitive tiinne tiidenne tiittenne partitive tiitänne tiitänne inessive tiissänne tiissänne elative tiistänne tiistänne illative tiihinne tiihinne adessive tiillänne tiillänne ablative tiiltänne tiiltänne allative tiillenne tiillenne essive tiinänne tiinänne translative tiiksenne tiiksenne abessive tiittänne tiittänne instructive — — comitative — tiinenne third-person possessor singular plural nominative tiinsä tiinsä accusative nom. tiinsä tiinsä gen. tiinsä genitive tiinsä tiidensä tiittensä partitive tiitään tiitänsä tiitään tiitänsä inessive tiissään tiissänsä tiissään tiissänsä elative tiistään tiistänsä tiistään tiistänsä illative tiihinsä tiihinsä adessive tiillään tiillänsä tiillään tiillänsä ablative tiiltään tiiltänsä tiiltään tiiltänsä allative tiilleen tiillensä tiilleen tiillensä essive tiinään tiinänsä tiinään tiinänsä translative tiikseen tiiksensä tiikseen tiiksensä abessive tiittään tiittänsä tiittään tiittänsä instructive — — comitative — tiineen tiinensä

Derived terms

• tiiata
• tiiaus
• tiiauspaikka

Further reading

• “tii”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• iit, iti

Greenlandic

Etymology

Borrowed from Danish te (“tea”), from Dutch thee, from Hokkien 茶 (tê, “tea”), from Old Chinese, ultimately from Proto-Sino-Tibetan *s-la (“leaf, tea”).

Pronunciation

• (Nuuk) IPA^(key): /tii/, [t͡sɪː]

Noun

tii (plural tiit)

1. tea

Declension

Declension of tii

	singular	plural
absolutive	tii	tiit
ergative	tiip	tiit
allative	tiimut	tiinut
ablative	tiimit	tiinit
prosecutive	tiikkut	tiitigut
locative	tiimi	tiini
instrumental	tiimik	tiinik
equative	tiitut	tiitut

Inuktitut

Noun

tii

1. Latin spelling of ᑏ (tii)

North Frisian

Alternative forms

• tji (Föhr-Amrum)
• tiinj (Mooring)

Etymology

From Proto-Germanic *teuhaną.

Pronunciation

• (Sylt) IPA^(key): [tʰiː]

Verb

tii

1. (Sylt) to pull, draw

Conjugation

Conjugation of tii (Sylt dialect)

infinitive I	tii
infinitive II	(tö) tiien
past participle	tain
imperative	tii
	present	past
1st singular	tii	toog
2nd singular	taist	toogst
3rd singular	tair	toog
plural / dual	tii	toog
	perfect	pluperfect
1st singular	haa tain	her tain
2nd singular	heest tain	herst tain
3rd singular	heer tain	her tain
plural / dual	haa tain	her tain
	future (skel)	future (wel)
1st singular	skel tii	wel tii
2nd singular	sket tii	wet tii
3rd singular	skel tii	wel tii
plural / dual	skel tii	wel tii

Swahili

Etymology

From Arabic طَاعَ (ṭāʕa).

Pronunciation

• Audio (Kenya):

  (file)

Verb

-tii (infinitive kutii)

1. to obey

Conjugation

Conjugation of -tii
Positive present -natii Subjunctive -tii Negative -tii Imperative singular tii
Infinitives
Positive kutii Negative kutotii
Imperatives
Singular tii Plural tiini
Tensed forms
Habitual hutii Positive past positive subject concord + -litii Negative past negative subject concord + -kutii
Positive present (positive subject concord + -natii) Singular Plural 1st person ninatii/natii tunatii 2nd person unatii mnatii 3rd person m-wa(I/II) anatii wanatii other classes positive subject concord + -natii
Negative present (negative subject concord + -tii) Singular Plural 1st person sitii hatutii 2nd person hutii hamtii 3rd person m-wa(I/II) hatii hawatii other classes negative subject concord + -tii
Positive future positive subject concord + -tatii Negative future negative subject concord + -tatii
Positive subjunctive (positive subject concord + -tii) Singular Plural 1st person nitii tutii 2nd person utii mtii 3rd person m-wa(I/II) atii watii other classes positive subject concord + -tii
Negative subjunctive positive subject concord + -sitii Positive present conditional positive subject concord + -ngetii Negative present conditional positive subject concord + -singetii Positive past conditional positive subject concord + -ngalitii Negative past conditional positive subject concord + -singalitii
Gnomic (positive subject concord + -atii) Singular Plural 1st person natii twatii 2nd person watii mwatii 3rd person m-wa(I/II) atii watii m-mi(III/IV) watii yatii ji-ma(V/VI) latii yatii ki-vi(VII/VIII) chatii vyatii n(IX/X) yatii zatii u(XI) watii see n(X) or ma(VI) class ku(XV/XVII) kwatii pa(XVI) patii mu(XVIII) mwatii
Perfect positive subject concord + -metii "Already" positive subject concord + -meshatii "Not yet" negative subject concord + -jatii "If/When" positive subject concord + -kitii "If not" positive subject concord + -sipotii Consecutive katii / positive subject concord + -katii Consecutive subjunctive positive subject concord + -katii
Object concord (indicative positive) Singular Plural 1st person -nitii -tutii 2nd person -kutii -watii/-kutiini/-watiini 3rd person m-wa(I/II) -mtii -watii m-mi(III/IV) -utii -itii ji-ma(V/VI) -litii -yatii ki-vi(VII/VIII) -kitii -vitii n(IX/X) -itii -zitii u(XI) -utii see n(X) or ma(VI) class ku(XV/XVII) -kutii pa(XVI) -patii mu(XVIII) -mutii Reflexive -jitii
Relative forms General positive (positive subject concord + (object concord) + -tii- + relative marker) Singular Plural m-wa(I/II) -tiiye -tiio m-mi(III/IV) -tiio -tiiyo ji-ma(V/VI) -tiilo -tiiyo ki-vi(VII/VIII) -tiicho -tiivyo n(IX/X) -tiiyo -tiizo u(XI) -tiio see n(X) or ma(VI) class ku(XV/XVII) -tiiko pa(XVI) -tiipo mu(XVIII) -tiimo Other forms (subject concord + tense marker + relative marker + (object concord) + -tii) Singular Plural m-wa(I/II) -yetii -otii m-mi(III/IV) -otii -yotii ji-ma(V/VI) -lotii -yotii ki-vi(VII/VIII) -chotii -vyotii n(IX/X) -yotii -zotii u(XI) -otii see n(X) or ma(VI) class ku(XV/XVII) -kotii pa(XVI) -potii mu(XVIII) -motii
Some forms not commonly seen in modern Standard Swahili are absent from the table. See Appendix:Swahili verbs for more information.

Derived terms

• Nominal derivations:
  • utii (“obedience”)

Võro

Etymology

From Proto-Finnic *tee.

Noun

tii (genitive tii, partitive tiid)

1. way, road, path
2. trip, journey

Inflection

Inflection of tii

	singular	plural
nominative	tii	tiiq
accusative	tii	tiiq
genitive	tii	teie
partitive	tiid	teid
illative	tiihe tiihte	teihe teihte
inessive	tiin tiihn	tein teihn
elative	tiist	teist
allative	tiile	teile
adessive	tiil	teil
ablative	tiilt	teilt
translative	tiis	teis
terminative	tiiniq	teiniq
abessive	tiildäq	teildäq
comitative	tiigäq	teiegäq

Yoruba

Tíì

Etymology

From English tea.

Pronunciation

• IPA^(key): /tíì/

Noun

tíì

1. tea