Maximilian von Baden
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Maximilian von Baden | |
|---|---|
 |
|
| Saksan valtakunnankansleri | |
| Monarkki | Vilhelm II |
| Edeltäjä | Georg von Hertling |
| Seuraaja | Friedrich Ebert |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. heinäkuuta 1867 Baden-Baden, Badenin suurherttuakunta |
| Kuollut | 6. marraskuuta 1929 (62 vuotta) Salem, Weimarin tasavalta |
| Puoliso | Hannoverin Marie Louise |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
 Nimikirjoitus |
|
Maximilian Alexander Friedrich Wilhelm von Baden (lyh. Max von Baden, 10. heinäkuuta 1867 Baden-Baden, Saksa – 6. marraskuuta 1929 Baden[1]) oli Badenin suurherttuan Fredrik II:n serkku ja perijä[1]. Hän oli vuodesta 1900 naimisissa Maria Luise von Hannover-Cumberlandin kanssa,[2] joka oli Ison-Britannian ja Irlannin kuningashuoneen prinsessa ja Braunschweig-Lüneburgin herttuatar.
Von Badenia pidettiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa liberaalina. Sodan aikana hänet nimitettiin valtakunnankansleriksi lokakuussa 1918 Georg von Hertlingin seuraajaksi.[1] Hänen tehtävänsä oli neuvotella aselepo ympärysvaltojen kanssa sodan viime päivinä. Vaikka hänellä oli epäilyksiä kenraalikunnan rauhantahdosta, hän hyväksyi tehtävän ja nimitti hallituksen, johon ensi kertaa kuului sosiaalidemokraattien edustajia, kuten Friedrich Ebert ja Philipp Scheidemann. Hallituksen työskentelyn aselevon saavuttamiseksi keskeytti vallankumouksen syttyminen Saksassa marraskuun ensi päivinä. Von Baden ymmärsi, ettei keisari Vilhelm II voisi enää säilyttää kruunuaan, ja painosti tätä luopumaan vallasta monarkian pelastamiseksi. Keisari ei kuitenkaan suostunut, ennen kuin viimein kenraalit Paul von Hindenburg ja Wilhelm Groener ilmoittivat, että keisarin oli luovuttava vallasta.
Monarkian päätyttyä myös Max von Baden erosi virasta Ebertin hyväksi 9. marraskuuta 1918.[1] Heti eron jälkeen julkaistiin Saksan tasavallan perustamisilmoitus.
Max von Baden vietti lopun elämäänsä eläkkeellälähde?. Serkkunsa Fredrik II:n kuoltua vuonna 1928 hänestä tuli Badenin suvun päämies kuolemaansa asti.[1]
Max von Badenilla ja hänen puolisollaan oli kaksi lasta, Maria Alexandra (s. 1902) ja Berchtold Fredrik (s. 1906).[2]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde[2]
- Völkerbund und Rechtsfriede (1919)
- Die moralische Offensive (1921)
- Erinnerungen und Dokumente (1927).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Maximilian, prince of Baden Britannica. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Tyska furstar 2. Nordisk familjebok Uggleupplagan. 17, palsta 1319. Nordisk familjeboks förlag 1912
|
Edeltäjä: Georg von Hertling |
Saksan valtakunnankansleri 3. lokakuuta 1918 – 9. marraskuuta 1918 |
Seuraaja: Friedrich Ebert |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
