Luettelo Unkarin hallitsijoista

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Unkarin kuningas)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on kronologinen luettelo Unkarin hallitsijoista[1][2]

Árpádien hallitsijasuku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruhtinas Árpád 890–907, tarunomainen hallitsija, joka johdatti madjaarit Unkariin n. 895
Ruhtinas Solt (Zolta, Zoltán) 907–945, Árpádin poika
Ruhtinas Fajsz (Falicsi) 945–950 (Árpádin Jutas-pojan poika)
Ruhtinas Taksony 950–970 (Árpádin Zolta-pojan poika)
Ruhtinas Géza (Décse, Gyevicsa) 972–997 (Taksonyn poika)

Vuodesta 1001 Unkarin kuningas

Kuningas Tapani I Pyhä (unk. I. (Szent) István) 997–1038, kruunattiin kuninkaaksi 1001 (Gézan poika)
Kuningas Pietari (unk. Orseolo Péter) 1038–1041 (Gézan 1. tyttären poika)
Kuningas Sámuel Aba (unk. Aba Sámuel) 1041–1044 (Gézan 2. tyttären poika)
Kuningas Pietari 1044–1046, palasi valtaan
Kuningas Andreas I (unk. I. András) 1046–1060, Gézan veljenpojan poika
Kuningas Béla I (unk. I. Béla)1060–1063 (Andreas I:n veli)
Kuningas Salamon (unk. Salamon) 1063–1074 (Andreas I:n poika), syrjäytettiin, kuoli 1087
Kuningas Géza I (unk. I. Géza) 1074–1077 (Béla I:n poika)
Kuningas Ladislaus I Pyhä (unk. I. (Szent) László) 1077–1095 (Géza I:n veli)
Kuningas Kálmán (unk. Kálmán) 1095–1116 (Géza I:n poika)
Kuningas Tapani II (unk. II. István) 1116–1131 (Kálmánin poika)
Kuningas Béla II (unk. II. Béla) 1131–1141 (Kálmánin veljenpoika)
Kuningas Géza II (unk. II. Géza) 1141–1161 (Béla II:n poika)
Kuningas Tapani III (unk. III. István) 1161–1172 (Géza II:n poika)
Kuningas Ladislaus II (unk. II. László) 1162–1163 (vastakuningas)
Kuningas Tapani IV (unk. IV. István) 1163–1172 (vastakuningas)
Kuningas Béla III (unk. III. Béla) 1172–1196 (Géza II:n poika)
Kuningas Imre (unk. Imre) 1196–1205 (Béla III:n poika)
Kuningas Ladislaus III (unk. III. László) 1205 (Imren poika)
Kuningas Andreas II (unk. II. András) 1205–1235 (Béla III:n poika)
Kuningas Béla IV (unk. IV. Béla) 1235–1270 (Andreas II:n poika)
Kuningas Tapani V (unk. V. István ) 1270–1272 (Béla IV:n poika)
Kuningas Ladislaus IV (unk. IV. László) 1272–1290 (Tapani V:n poika)
Kuningas Andreas III (unk. III. András) 1290–1301 (Andreas II:n pojanpoika)

Eri hallitsijasukuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningas Venceslaus (unk. Vencel, tšek. Václav) 1301–1304, Béla III:n tyttären neljäs lapsenlapsi, Böömin kuningas Venceslaus III
Kuningas Otto (unk. Ottó) 1305–1308, Baijerin herttua, Béla IV:n tyttären Elisabetin ja Baijerin Henrik XIII:n poika
Kuningas Kaarle I (unk. I. Károly) 1308–1342, Tapani V:n tyttären Marian ja Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi
Kuningas Ludvig I Suuri (unk. I. Lajos) 1342–1382, Kaarle Robertin poika, myös Puolan kuningas 1370–1382
Kuningatar Maria (unk. I. Mária) 1382–1385
Kuningas Kaarle II (unk. II. Károly) 1385–1386, Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi, Napolin kuningas
Kuningas Sigismund, (unk. Zsigmond) 1387–1437, nai kuningatar Marian, myös Böömin kuningas 1419–1437 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1411–1437
Keisari Albrekt (unk. Albert), 1438–1439, nai Elisabetin, Sigismundin tyttären, Böömin kuningas
Kuningas Vladislaus I (unk. I. Ulászló), 1440–1444, myös Puolan kuningas Vladislav III 1434–1444
Interregnum 1444−1453
Valtionhoitaja János Hunyadi (unk. Hunyadi János) 1446−1453
Kuningas Ladislaus V (unk. V. László), 1453–1457, Albertin poika, Böömin kuningas 1453–1457
Kuningas Matias I (unk. I. Mátyas), 1458–1490, valtionhoitaja János Hunyadin poika
Kuningas Vladislaus II (unk. II. Ulászló), 1490–1516, Albertin tyttären Elisabetin ja Puolan Kasimir IV:n poika, myös Böömin kuningas 1471–1516
Kuningas Ludvig II (unk. II. Lájos), 1516–1526, Vladislav II:n poika, kanssahallitsija 1508, Böömin kuningas
Kuningas János Szapolyai (unk. I. János), 1526–1540, turkkilaisten tukema vastakuningas
Kuningas János Zsigmond (unk. II. János), 1540–1570, turkkilaisten tukema vastakuningas

Habsburgien ja Habsburg-Lothringenien hallitsijasuku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1558 vuoteen 1806 Unkaria hallitsi Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija

Keisari Ferdinand I Habsburg (unk. I. Ferdinánd), 1526−1564, nai Vladislas II:n tyttären Annen, Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija 1558–
Keisari Maksimilian (unk. Miksa), 1564–1576, Ferdinand I:n poika
Keisari Rudolf (unk. Rudolf), 1576–1608, Maksimilianin poika
Keisari Matias II (unk. II. Mátyas), 1608–1619, Rudolfin veli
Keisari Ferdinand II (unk. II. Ferdinánd), 1619–1637, Ferdinand I:n pojanpoika
Keisari Ferdinand III (unk. III. Ferdinánd), 1637–1657, Ferdinand II:n poika
Keisari Leopold I (unk. I. Lipót), 1657–1705, Ferdinand III:n poika
Keisari Joosef I (unk. I. József), 1705–1711, Leopold I:n poika
Keisari Kaarle III (unk. III. Károly), 1711–1740, Joosef I:n veli
Keisarinna Maria Teresia (unk. Mária Terézia), 1740–1780, Kaarle III:n tytär
Keisari Joosef II (unk. II. József), 1780–1790, Maria Teresian ja keisari Frans I:n poika
Keisari Leopold II (unk. II. Lipót), 1790–1792, Joosef II:n veli

Vuodesta 1804 vuoteen 1918 Unkaria hallitsi Itävallan keisari

Keisari Frans I (unk. I. Ferenc), 1792–1835, Leopold II:n poika, Itävallan keisari 1804–1835
Keisari Ferdinand V (unk. V. Ferdinánd), 1835–1848, Frans I:n poika
Keisari Frans Joosef (unk. Ferenc József), 1848–1916, Ferdinand V:n veljenpoika, kruunattiin Unkarin kuninkaaksi 1867
Keisari Kaarle IV (unk. IV. Károly), 1916–1918, Frans Joosef I:n veljenpojanpoika

Muodollinen kuningaskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. marraskuuta 1918 Unkari julistautui tasavallaksi,[3] mutta palasi myöhemmin muodollisesti kuningaskunnaksi. Poliittisista syistä maahan ei kuitenkaan enää valittu kuningasta, vaan Miklós Horthy valittiin valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920.[4]

Horthy toimi valtionhoitajana, kunnes nuoliristiläiset kaappasivat vallan 16. lokakuuta 1944 Natsi-Saksan tuella.[5] Unkarin valtionpäämieheksi nousi nuoliristipuolueen johtaja Ferenc Szálasi, joka vannoi uskollisuuttaan Pyhän Tapanin kruunulle perinteisin seremonioin Budan linnassa.[6] Szálasin hallitus joutui vetäytymään Puna-armeijan tieltä ensin Länsi-Unkariin ja lopulta Itävallan puolelle 29. maaliskuuta 1945.[7]

Unkarin kuningaskunta julistettiin virallisesti lakkautetuksi 1. helmikuuta 1946.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
  • Nyyssönen, Heino: Kruunu - Unkarin tuhatvuotinen arvoitus. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-259-2

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 352.
  2. ↑ Nyyssönen s. 172–174.
  3. ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 195.
  4. ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 202.
  5. ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 237.
  6. ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 234.
  7. ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 235.
  8. ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 244.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Unkarin_hallitsijoista&oldid=22906878”