A-perus. 4 Öljyn Maali on oikea valinta niin moderneille hirsitaloille kuin perinteisille puurakenteille. Pellavaöljypohjainen maali sekä hengittää että suojelee puun ydintä. Luonnonöljy ei valu ja maalaaminen on todella helppoa. Virtasen 4 Öljyn öljymaali on 100 % muoviton ja luonnollisesti hengittävä aito Suomessa valmistettu öljymaali.
4 ÖLJYN IKKUNAMAALI VIRTASEN 2,7 L Korkealuokkainen, perinteisestä Virtasen 4 Öljyn Maalista jatkokehitetty ikkunanpuitteiden ja vastaavien ulkopintojen maali. Kehitetty erityisesti vanhojen ikkunoiden huolto- ja korjausmaalauksiin. Sen perustana on neljä aitoa luonnonöljyä ja siksi se on myös hengittävä, turvallinen sekä ekologinen.
Fazer MAKEISPUSSIT GODISPÅSAR
500 g (7,98/kg)
Ässä All Stars
Vain K-kaupoista
Endast i K-butikerna
Sillikonttori ARTESAANISILLIT ARTESANSILL
280 g/140 g (28,50/kg)
099 1 29 2 kpl/st.5.-
Saarioinen GRILLITASSUT GRILLTASSAR
4 kpl/st. 300 g (12,83/kg)
8 kpl/st. 420 g (3,55/kg)
Atria WILHELM GRILLIMAKKARAT ja MAKKARAPIHVIT GRILLKORVAR och KORVBIFFAR
Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 1,69 ps (8,45/kg)
I restaurangen och på gården t.o.m. kl. 02
En härlig GRILLBUFFÉ med somriga smaker kl. 17-21 ENDAST 35€ / person Gratis inträde!
Högbergsgatan
Ravintolassa ja pihalla klo 02 asti
Kesäisen ihana
GRILLIBUFFET klo 17-21 VAIN 35€ / henkilö Vapaa sisäänpääsy!
Eritasoristeykset tervetulleita
Karjaa, Mäntynummi 94 m²
h, k, kph. Juuri rem., valoisa läpitalon päätyhuon. II krs. Avaraa tilaa, 3 mh (yhdessä vh), laad. keittiö, kph hohkaa uutuuttaan. Tässä hyvä, muuttovalmis vaihtoehto asumiseen! Rv. 1974. ET F2013 Vhp. 135.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
Rekkamiehet teiden kunnosta: Tilanne on kohentunut
Kjell Holmström Snappertunasta on ajanut maamme teillä useita vuosikymmeniä. Yksityisyrittäjänä hän on toiminut jo kaksi vuosikymmentä.
Holmström ajaa kuorma-autoa aina etelästä pohjoiseen saakka. Läntisen Uudenmaan tietkin ovat tulleet tutuiksi.
-Mitä pohjoisemmaksi ajaa, sitä paremmassa kunnossa tiet ovat. En tiedä, johtuuko se kenties vain pienemmistä liikennemääristä. Eivät ne tosin sielläkään hyvässä kunnossa ole, hän sanoo.
Holmström on myös huomannut eroa teiden kunnossa ajaessaan ulkomailla.
-Ainakin lännempänä tiet ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa, hän sanoo.
Länsi-Uudenmaan tiet ovat Holmströmin mielestä pitkälti samassa kunnossa kuin muuallakin.
-Viisykkönen ja Kaksvitonen ovat melko hyvässä kunnossa, pienemmät tiet puolestaan huonommassa ja antavat usein periksi, hän toteaa.
Tien päällä Holmström tuntee olonsa suurimmalta
osin turvalliseksi.
-Ei sitä puoliunessa voi ajaa. Uomat ovat salakavalia, ja usein jokin renkaista joutuu niihin, hän sanoo. Hangontielle kaavaillaan eritasoliittymää Langansböleen ja Västerbackaan (EU 20.6.). Holmström on kaikin puolin tyytyväinen suunnitelmaan.
-Ne ovat tervetulleita. Mitä harvemmin täytyy jarruttaa sen parempi. Turvallisuuden lisäksi se on myös taloudel-
linen asia. Vähemmän risteyksiä on aina hyväksi, hän sanoo.
Parannukset huomattu
Holmström ei ole ainoa, joka on ollut varuillaan ajaessaan. Peräti 84 prosenttia kuljettajista kertoo, että teiden huono kunto on johtanut vaaratilanteisiin, selviää Suomen Kuljetus ja Logistiikka -yhdistyksen teettämässä kyselyssä.
Yrittäjä Jyrki Kouhia on
Karjaa-Hyvinkää-radan sähköt kytketään päälle heinäkuun lopussa
(Raasepori) Hyvinkään ja Karjaan välisellä rataosalla on käynnissä sähköistysurakka. Urakassa radan yläpuolelle on rakennettu ratajohto, joka tulee jännitteelliseksi 31.7. Rataosan sähköistysurakka on osa Väyläviraston Hyvinkää-Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hanketta. Osana Hyvinkää-Karjaa-rataosan sähköistysurakan asennustöitä radan varrelle on rakennettu erilaisia sähköistettyyn rataan liittyviä rakenteita. Rautatien varrelle on pystytetty sähköratapylväitä ja radan yläpuolelle on rakennettu sähköjunan kulkemisen mahdollistavat ratajohtorakenteet. Urakassa rautatien yläpuolelle on rakennettu ratajohtorakenteisiin kuuluva ajolanka, joka tulee jännitteelliseksi 31.7.2024. -Sähköistetyssä radassa ja sen rakenteissa kulkee suurjännite, joka on hyvin voimakas. Rautatiellä asiattomasti liikkuminen on kiellettyä ja hengenvaarallista, Väyläviraston projektipäällikkö Harri Sakki muistuttaa. Rataosuudella on myös
tasoristeyksiä, joita ylittäessä etenkin korkeilla erikoiskuljetuksilla on huomioitava jännitteellinen ajolanka. Ajolangan saa alittaa maksimissaan 4,5 metriä korkeilla kuljetuksilla.
Sähköistystyöt Hyvinkään ja Karjaan välisellä rataosuudella jatkuvat vuoden loppuun saakka. Lisäksi hankkeella on käynnissä turvallisuutta lisääviä tasoristeysten poisto- ja muutostöitä. Kokonaisuudessaan hankkeen rakennustöiden on tarkoitus valmistuva vuoden 2024 loppuun mennessä viimeistelytöitä lukuun ottamatta.
Pyyntilupia viime vuotta enemmän Uudellemaalle
Suomen riistakeskus Uusimaa on myöntänyt ensi syksyn metsästyskaudelle 1 415 hirven ja 11 460 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirvenpyyntilupien määrä on hieman suurempi kuin viime vuonna, jolloin myönnettiin 1394 hirven pyyntilupaa. Valkohäntäpeuralupien määrä laski noin 12 prosenttia. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 467 kappaletta eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta neljällä ollaan
Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston keväällä 2024 asettamassa hirvitiheystavoitteessa. Yhdellä hirvitalousalueella kanta on tavoitetta tiheämpi. Tavoitteen toteutumista seurataan Luonnonvarakeskuksen kanta-arviolla, jonka mukaan Uudellamaalla oli viime talvena noin 4 100 hirveä. Valkohäntäpeuran kannanhoidolle asetettiin keväällä 2024 hirvitalousalueittaiset tiheystavoitteet. Läntisellä Uudellamaalla sijaitsevilla Uusimaa 1 ja Uusimaa 2 hirvitalousalueilla tavoitellaan kannan selvää pienentämistä. Uudenmaan peurakanta painottuu vahvasti läntiselle
Uudellemaalle, jonne myös valtaosa pyyntiluvista on myönnetty, yhteensä yli 4 000 pyyntilupaa. Suomen riistakeskus kannustaa tiheiden peura-alueiden metsästäjiä aloittamaan valkohäntäpeuran pyynnin heti kauden alkaessa syyskuussa. Koska talvi voi olla vähäluminen kannattaa siihen varautua ottamalla käyttöön myös muita pyyntimuotoja kuin vahtimismetsästys. Esimerkiksi pyytämällä mahdollisuuksien mukaan vierailevia koiranohjaajia ja ampujia mukaan jahtiin voidaan lisätä pyyntitehoa lumettomien kelien seuruemetsästyksessä.
myös ajanut rekkaa useita vuosikymmeniä. Hänen mielestään teiden kunto läntisellä Uudellamaalla on parantunut.
-Tällä hetkellä tilanne on jo parempi viime vuosien kunnostusten ansiosta. Ennen sitä tilanne oli huomattavasti huonompi, hän sanoo.
Vaikka pääväylät ovat Kouhian mielestä hyvässä kunnossa, ovat talviolosuhteet välillä haastavia.
-Tammisaaresta Hankoon johtava tienpätkä on
puuromainen talvisin, mikä aiheuttaa riskitilanteita. Ongelmat ovat tien talvikunnossapidossa. Kesällä se on ihan hyvässä kunnossa, hän kertoo.
Kouhia tuumii, miten alati kasvavat kuorma-autot mahtuisivat kulkemaan uusissa eritasoliittymissä.
-Toivottavasti ne tehdään riittävän isoiksi raskaalle liikenteelle. Kesäisin on nimittäin välillä vaikeaa päästä kulkemaan Horsbäckista, joten sinänsä hyvä, että asialle
tehdään jotain, hän sanoo. Kokoja kasvatettu Ely-keskuksen projektipäällikkö Anna Elf vakuuttaa, että Langansbölen ja Västerbackan liittymät suunnitellaan myös raskasta liikennettä ajatellen. -Mitoitus on sellainen, että pitkätkin ajoneuvot pääsevät kulkemaan, hän sanoo. Elf kertoo, että keväällä Ely-keskuksen ohjeistuksiin on tullut tarkennuksia.
-Esimerkiksi kiertoliittymien halkaisijaa on kasvatettu pidempien ajoneuvojen varalta, hän kertoo.
Uusien liittymien on myös määrä parantaa tieturvallisuutta. -Häiriöttömyys on yksi tavoitteistamme. Onnettomuusriski pienenee, kun autojen ei tarvitse kääntyä vasemmalle, hän sanoo.
-Pyritään myös pitämään eri liikenteen muodot toisistaan erillään. Liikenne tulee kulkemaan eri tasoissa, ja kaikilla on oma väylänsä, Elf lisää. Hankkeesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin yleisötilaisuudessa syksympänä. Silloin esitellään myös asemakaavaluonnoksia. -Oliver Heikkinen
Huono-osaisimmilla asuinalueilla hävitään eniten rahaa oman alueen rahapeleihin
Alueilla, joilla huono-osaisuus on yleistä, hävitään eniten rahaa oman asuinalueen rahapeliautomaatteihin, selviää THL:n tutkimuksesta. Myös rahapeliautomaattien saatavuus eli automaattien määrä suhteessa asukasmäärään, on korkeinta huono-osaisimmilla postinumeroalueilla, vaikka automaattien määrä on kaikkiaan vähentynyt merkittävästi.
Tutkimuksessa huono-osaisuudella tarkoitettiin alueen matalaa tulotasoa, vain peruskoulun käyneiden asukkaiden korkeaa osuutta sekä korkeaa työttömyysastetta. Tutkimuksen aineistot ovat vuodelta 2022, jolloin rahapeliautomaattien määrä Manner-Suomessa oli yhteensä noin 12 000. Automaattien määrä oli laskenut peräti noin 10 000 aiemmasta tarkastelusta, joka tehtiin vuosina 2018-2019.
Asuinalueilla, joissa huono-osaisuus on yleistä ja automaatteja on paljon, ovat asukaskohtaiset tappiot kaikkein suurimmat. Vahvimmin automaattien saatavuuteen ovat yhteydessä alueen asukkaiden alhainen tulo- ja koulutustaso.
-Tätä voi ajatella eräänlaisena noidankehänä. Mitä enemmän huono-osaisuutta asuinalueella on, sitä enemmän kulutetaan rahapeliautomaatteihin ja sitä tiheämmin
automaatteja myös alueelta löytyy. Hävityt rahat lisäävät eriarvoisuutta ja pelihaittojen riskiä entisestään, toteaa erikoistutkija Jani Selin THL:stä. -Rahapeliautomaattien määrä on vähentynyt huomattavasti pakollisen tunnistautumisen sekä pandemian myötä, jolloin esimerkiksi kaupat poistivat niitä tiloistaan. Automaatteja on kuitenkin edelleen saatavilla enemmän huono-osaisilla asuinalueilla, Selin jatkaa. Arpajaislain mukaan automaattien sijoittelu tulee suunnitella siten, että niiden pelaamisesta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Suomessa on käytössä rahapeliautomaattien hajasijoittelumalli eli niitä on sijoiteltu arkisiin ympäristöihin, kuten kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeille. Automaatteja on myös erillisissä pelisaleissa. -Arpajaislain sanamuodot haittojen minimoinnista eivät tutkimuksemme tulosten valossa toteudu, vaikka rahapeliautomaattien sijoittelusta on keskusteltu vuosia, toteaa tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo THL:stä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että automaattien siirtoa erillisiin tiloihin selvitetään. Selvittämisen tarve on mainittu myös käynnissä olevan rahapelijärjestelmähankkeen asettamispäätöksessä.
Automaattien sijoittelun tiukempi sääntely on THL:n tutkijoiden mukaan perusteltua rahapelihaittojen ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.
-Niin kauan, kun automaattien sijoittelua ei säädellä vaan ratkaisut tekee peliyhtiö itsenäisesti ja nojaten liiketaloudellisiin perusteisiin, automaattien keskittyminen haavoittuville asuinalueille jatkuu, Raisamo arvioi. Tutkimuksessa yhdistettiin Tilastokeskuksen aluetason väestötietoja sekä tarkkoja rahapeliautomaattipelaamista koskevia kulutustietoja. Tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia.
-Tämä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, joka perustuu täsmällisiin tietoihin paikallisten asukkaiden pelikulutuksesta oman asuinalueensa automaatteihin, Selin kuvailee.
Lisäksi myöhemmin tänä vuonna julkaistaan tutkimustuloksia Espoon, Helsingin ja Vantaan osalta. -Tulevat tutkimustuloksemme perustuvat aluetason sosioekonomisiin tietoihin ja anonymisoituihin pelikulutustietoihin, joten ne antavat entistä tarkempaa tietoa automaattien saatavuuden, pelikulutuksen ja sosioekonomisten tekijöiden yhteydestä, kertoo tutkija Pasi Okkonen THL:stä.
KERROSTALO
Kjell Holmström on melko tyytyväinen Länsi-Uudenmaan tiestöön, ainakin mitä tulee pääteihin.
Jyrki Kouhia on myös huomannut, että teiden kunto on parantunut viime vuosina.
Rakkaamme
Markku Juhani
TURUNEN
* 12.02.1952 Pohja
† 30.05.2024 Hanko
Kaivaten
Markus, Kristiina ja Katariina sukulaiset ja ystävät
Siunattu läheisten saattamana. Kiitos osanotosta. Lämmin kiitos Hangon kaupungin kotihoidolle, terveyskeskuksen vuodeosastolle ja poliklinikalle isämme hyvästä hoidosta.
Vår käre
Jukka Anders QVARNSTRÖM
* 04.06.1968
† 15.06.2024
Med stor saknad
Roope och Rasse mor
Janne med familj Virpi släkt och vänner
Ingen kan på jorden svara, varför vissa saker sker.
Endast Gud allena kan det förklara, han oss svaret en gång ger.
Jordfästningen har ägt rum i kretsen av de närmaste. Tack för varmt deltagande i vår stora sorg.
Långgatan 19 Gamla kyrkan
Vår käre
Krister Johan EKSTRÖM
* 14.12.1960 † 17.06.2024
Den obeskrivliga sorgenpriset för lyckan att ha fått älska Älskad - Saknad
Carola Linda och Alex Noel, Nooa, Neela o. Neo Carita och Timo med familj släkt och vänner
Jordfästningen har ägt rum i kretsen av de anhöriga.
Rakkaamme Ahti Aarre RANTANEN
* 18.06.1930 Karjalohja
† 05.07.2024 Hanko
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Raija, Irma ja Allan lapsenlapset sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitetaan Hangon kappelissa 27.7.2024 klo 12.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodissa.
Kiitokset Hangon kotisairaanhoidolle ja terveyskeskukselle.
Karjaalla
MEILTÄ SÄHKÖISET
Rakkaamme Yngve Gustaf LÖNNQVIST
* 24.05.1952 † 15.06.2024
Niin väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaisaan sä silmät suljit. On hiljaisuus ja suru sanaton, mutt’ tiedämme sun hyvä olla on. Rakkaudella muistaen Arja Robert, Amanda, Matilda ja Melinda Anne, Hannu, Emmi, Elias ja Topias Berit perheineen sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
PASSIKUVAT
Hangon suomalainen seurakunta
To 18.7. klo 17.30-19.30 Kesäkahvila, Puistokatu 7. Kaikille avoin kesäkahvila torstaisin seurakuntakodin pihalla, sateella sisällä. Kahvittelua ja mukavaa yhdessä oloa.
Su 21.7. klo 10 Messu Hangon kirkossa. Kirkkokahvit. Matti Kari ja Heikki Orama.
To 25.7. klo 17.30-19.30 Kesäkahvila, Puistokatu 7.
Poliisi pyytää havaintoja Puita katkottu luonnonsuojelualueella
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan poliisilla on tutkittavanaan tapaus, jossa polulle kaatuneita puita on katkottu luonnonsuojelualueeksi määritetyssä metsässä. Poliisi pyytää tapauksesta havaintoja.
Poliisi on saanut tiedon, jonka mukaan Natura- ja luonnonsuojelualueeksi määritellyssä metsässä on sahattu puita. Kyseinen alue on Raaseporissa, niemen kärjessä. Se sijaitsee Rådalintieltä länteen, rajoittuen lännessä mereen ja pohjoisessa järveen.
Ilmoittajan omistamalla alueella tuuli on kaatanut puita polulle, ja näitä puita on katkottu ilmeisesti kulkemisen helpottamiseksi.
Puita ei kuitenkaan saa sahata toisen henkilön omista-
INKOO
To 18.7. klo 14-15 Pappi on paikalla Inkoon kirkossa - tule juttelemaan. Tom Sjöblom.
Su 21.7. klo 10 Kaksikielinen messu Inkoon kirkossa. Hellsten, Sjöblom, Gustafsson Burgmann. Messun jälkeen Tom Hellstenin läksiäisjuhlat seurakuntatalossa.
Ti 23.7. klo 13-15 Suomenkielinen opastus (ilmainen) Inkoon kirkossa. Erkki Päivärinta.
Ke 24.7. klo 13 Musiikkikahvila Inkoon kirkossa. Marjukka Andersson, urut.
Ke 24.7. klo 18 Raamattupiiri Pappilassa. Tötterman.
To 25.7. klo 14-15 Pappi on paikalla Inkoon kirkossa - tule juttelemaan. Tuija Wilman.
massa metsässä, vaikka puut olisivat kaatuneita. Lisäksi ongelmana on se, että kyseinen metsä on luonnonsuojelualuetta. Esimerkiksi eräässä kohdassa, jossa puita on katkottu, on 70 metrin päässä tieltä Metsähallituksen merkinnät, jotka kertovat luonnonsuojelualueesta.
Poliisi pitää todennäköisenä, että sahaukset on tehty jo kuukausia aiemmin - mahdollisesti talviaikaan tai jopa syksyllä 2023. Sahaukset on todennäköisesti tehty moottorisahalla.
Poliisi pyytää tietoja ja havaintoja tapauksesta sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen 029 541 3031.
Su 28.7. klo 12 Kaksikielinen saaristomessu Stora Fageröllä. Wilman, Orama. Lähtö taksiveneellä pienvenesatamasta klo 11, paluu messun jälkeen. Ilm. viim. to 25.7. klo 12, p. 09-2219030 tai inga. kansli@evl.fi. Diakonissa Birgitta Lindell on lomalla 8.7.-11.8.2024. Diakoniatyön assistentti Tanja Kakko on lomalla 21.7.2024 saakka. Kiireelllisissä diakonia-asioissa voi tarvittaessa ottaa yhteyttä: v. 29 Tom Sjöblom, p. 040-4851045. Inkoon ja Degerbyn kirkot toimivat tiekirkkoina päivittäin klo 11-15 4.8.2024 asti. Lue lisää https://www. inkoonseurakunta.fi.
RAASEPORI
Pe 19.7. klo 16 Iltapäivämusiikkia Bromarvin kirkossa, Anders Storbacka. Su 21.7. klo 14 Rosvik 2 rippikouluryhmän konfirmaatiomessu Karjaan kirkossa.
Skåldössä paloi lämpövoimala
(Raasepori) Lämpövoimala tuhoutui täysin tulipalossa Raaseporin Erlingintiellä tiistaiaamuna. Jälkisammutuksia tehtiin muutaman tunnin. Palosta ei koitunut henkilövahinkoja.
Hangossa kolme kiinteistöä myynnissä
(Hanko) Hangon kaupunki huutokauppaa kolme kiinteistöä. Kyseessä on kolme omakotitaloa. Niistä kaksi sijaitsee Rydjebergetissä ja yksi Tulliniementiellä. Talot huutokaupataan huutokaupat. com-sivustolla elokuun 15. päivään asti.
GUDSTJÄNSTER
Sön 21.7
Morgonbön alla vardagar kl. 9-10
Tiistaisin klo 18 Suomenkielinen rukousilta.
Onsdagar kl. 9.30 Nattvard. Må-fre kl. 10-15 Öppet hus To 25.7 kl. 18 Garden Party med Micke Granroth och band, korvgrillning och gemenskap.
Raseborgsvägen 9 Seminariekyrkan
Sö 21.7 kl. 10.30 Gudstjänst
med Scott McDonald, Isak och Jessica Vilander med team, Edward Holmberg, barnkyrka i Arken, After Church Café. Translation into english/Tulkkaus suomeksi.
Ekenäs www.betesdachurch.fi
To 18.7 Sommarcafé med musik, allsång och samvaro kl. 14-16 i församlingshemmets trädgård, Parkgatan 7. Medv. Margareta Puiras och Alex Jormanainen. Kaffeservering. Om det regnar är vi inomhus.
Sö 21.7 Kvällsmässa kl. 18 i Hangö kyrka med Margareta Puiras och Alex Jormanainen.
Ons 24.7 Lunchmusik kl. 1313.30 i Hangö kyrka. Alex Jormanainen spelar både kända och mindre kända musikstycken. Ingen avgift.
Hangö svenska församling Mera info www.hangoforsamling.fi och från pastorskansliet vardagar kl. 9-15 tel. 040 645 6588
Ilmoittautuminen retkelle Korkeasaareen la 24.8.! Seurakuntamme tänä vuonna 10 vuotta täyttäville jäsenille lähetetään tapahtumaan erillinen kutsu –heille seurakunta tarjoaa retken täyskymppilahjana. Muille: 20 euroa lapsi, 25 euroa aikuinen tai perhelippu 60 euroa (2 aikuista ja korkeintaan 3 lasta, samasta taloudesta). Hinta sisältää matkat, sisäänpääsyn Korkeasaareen sekä ruokailun Ikeassa. Ilmoittautumiset Anne Lindholmille pe 19.7. mennessä puh. 040 549 6699 tai anne.lindholm@evl.fi.
Heinäkuussa ei diakoniapäivystystä. Seuraava päivystys ke 7.8. klo 9-12.
Tapaamispaikka Diakonian kirpputorilla heinäkuussa ma-pe klo 13-17, Korsmaninkatu 40. Tervetuloa tekemään löytöjä! Rukouspiiri maanantaisin klo 18, Korkeavuorenkatu 4 as 2, Marita Leivo.
Lisätietoja: www.hangonseurakunta.fi tai puh. 040 519 9664/virasto. Facebook: Hangon suomalainen seurakunta.
www.etela.com
· Högmässa kl. 10 i Ekenäs kyrka, Yliportimo, Aittola Kvällsmässa kl. 18 i Snappertuna kyrka, Yliportimo, Aittola Sommarcafé tors 25.7 kl. 13-15 i Bromarvs förs.hem. Vi bjuder på kaffe med tilltugg. Skjuts för dem som bor i Bromarv-Tenalaområdet ordnas vid behov, kontakta Carola senast mån 22.7, tfn 040-839 6733.
Utfärd till Bromarvs kyrka ons 14.8. Kaffe med dopp i församlingshemmet. Utfärden startar från Snappertuna förs.hem kl. 11.30, Ekenäs förs.hem kl. 11.50, Tenala förs.hem kl. 12.10. Start hemåt ca 14.30. Pris 10 €. Sista anmälningsdag 7.8. Bindande anmälan. Tfn 044 755 3619, kl. 10-12.
MUSIK
Eftermiddagsmusik fre 19.7 kl. 16 i Bromarvs kyrka, Anders Storbacka. Fritt inträde.
Lunchmusik ons 24.7 kl. 13 i Ekenäs kyrka, Pia Nygård. Fritt inträde.
Rajaton kesä ons 24.7 kl. 18 i Ekenäs kyrka. Sångensemble Rajaton. Biljetter 40 €/35 € (pens., stud. o. barn) Lippu.fi Ambient Arkipelag lör 27.7 kl. 14 i Tenala kyrka. Meditativ och experimentell elektronisk ambient musik. Fritt inträde.
Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi
Sö 21.7 kl. 10 Högmässa i Pojo kyrka. Präst Yvonne Terlinden, kantor Håkan Lindroos.
Sö 21.7 kl. 12 Högmässa i Karis kyrka. Präst Yvonne Terlinden, kantor Håkan Lindroos. Kommande program: Ti 6.8 Utfärd till Kimitoön tillsammans med Pojo pensionärer Vi har bokad guidning i Söderlångvik gård och efter det äter vi lunch på Restaurang Amos Krog i Söderlångvik. Sedan besöker vi olika kyrkor på Kimitoön och avslutar med kaffe i Matildedal (kaffe på egen bekostnad) Pris: 50 €/ person. Anmälan senast 29.7 till Frank tfn 040 541 0660 eller MajLen tfn 050 337 1803. Start kl. 8.40 från Svartå (Askersvägens hållplats) kl. 9 Karis församlingshem och kl. 9.20 från Pojo bussplan. Vi startar tillbaka hemåt från Matildedal kl. 16. Välkommen med på utfärd! Kyrkorna är öppna under sommaren: Karis kyrka öppen onsdagar och fredagar kl. 12-16 under tiden 12.6 till 16.8. Svartå kyrka öppen torsdagar och söndagar kl. 1216 under tiden 13.6 till 18.8. Pojo kyrka fungerar som vägkyrka under tiden 11.6 till 3.8. Kyrkan är öppen ti-lö kl. 11-15.30. Förändringar kan ske i öppethållningstiderna.
Mukana riparilaisia ja isosia. Hanna Pitkänen, Antti Salmisto, Hanna Noro. Ke 24.7. klo 13 Lounasmusiikkia Tammisaaren kirkossa, Pia Nygård. Ke 24.7. klo 14-15.30 Kesäkahvila kirkon vieressä Pitäjäntuvalla, järj. Karis-Pojo svenska församling. Ke 24.7. klo 18 Rajaton kesä- konsertti Tammisaaren kirkossa. Lauluyhtye Rajaton. Liput 40/35 € (opiskelijat ja eläkeläiset), lippu.fi. Postilla. Kirpputori avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-15. Olohuone kiinni 5.8. asti. Kirkkoherranvirasto Karjaalla: avoinna ma-to klo 9-13, p. 019-2793030, raaseporin. seurakunta@evl.fi. Tammisaaren palvelupiste: avoinna ma-pe klo 10-12, p. 019-2411060. Tiekirkot kesällä 2024: Pohjan Pyhän Marian kirkko avoinna tiistaista lauantaihin 3.8. asti klo 11-15.30, la 3.8. klo 11-15. Tammisaaren kirkko avoinna päivittäin 25.8 asti klo 11-17. Lounasmusiikki keskiviikkoisin 24.7. asti. klo 13. Bromarvin kirkko avoinna perjantaisin 26.7 asti klo 15-17. Iltapäivämusiikki perjantaisin 26.7. asti klo 16. Tenholan kirkko avoinna elokuussa sunnuntaisin klo 15-18. Muut kirkot kesällä 2024: Karjaan Pyhän Katariinan kirkko keskiviikkoisin ja perjantaisin 16.8. asti klo 12-16. Mustion kirkko torstaisin ja sunnuntaisin 18.8. asti klo 1216. Kirkot eivät ole avoinna kirkollisten toimitusten aikana.
HANGON VAPAASEURAKUNTA, Koulukatu 2
To 18.7. klo 18 Avoimet ovet -rukousilta, Marita Leivo. La 20.7. klo 18 Nuortenilta, Sami Laaksamo. Su 21.7. klo 11 Jumalanpalvelus, Marjo Kurvinen, Helena Reinikainen, säest. Katriina Kiiski.
To 25.7. klo 18 Sävelin ja rukouksin -ilta, piano: Heikki Silvola, Veijo Reitamaa. ORTODOKSIT
Hanko, ort. kirkko, Täktomintie. La 20.7. klo 17 Vigilia (praasniekkavigilia). La 20.7. klo 19.45 Litania ja iltatee vanhalla hautausmaalla. Su 21.7. klo 10 Liturgia ja ristisaatto meren rantaan, jossa vedenpyhitys. Kirkon vuosijuhla, praasniekka. Lisätietoja isä Kalevi Kasala, p. 040-5252868.
(Raasepori) Suomalainen venevuokrauspalvelu Skipperi on aloittanut nk. pop up -venevuokrauksen Tammisaaressa ja vuokrauspalvelun, jossa sekä yksityiset että yritykset voivat vuokrata veneitään muille.
Skipperin omistamia veneitä voi vuokrata kahdentyyppisellä jäsenyydellä. Kuukausisopimukseen perustuva jäsenyys sisältää käyttöoikeuden yrityksen veneisiin Tammisaaressa ja yli 20 muussa satamassa Suomessa. Veneet ovat käytettävissä toukokuusta lokakuuhun säävarauksella.
Toinen vaihtoehto on paikallinen jäsenyys, jolla saa käyttöoikeuden yrityksen kahteen veneeseen Tammisaaressa. Veneet ovat varattavissa kertamaksulla elokuun 11. päivään saakka. Varauksen yhteydessä maksetaan lisäksi käyttömaksu, joka vaihtelee vuokrauksen keston ja ajankohdan mukaan.
-Veneitä ylläpidetään yhteistyössä paikallisen yrittäjän kanssa Tammisaaren
Tammisaaren vierasvenesatamaan on tuotu tälle kesälle kaksi vuokravenettä. Mikäli toiminta saa hyvän vastaanoton, veneitä on tarjolla siellä myös tulevina kesinä. (Kuva: Skipperi)
vierasvenesatamassa ja me vastaamme veneiden saatavuudesta ja vakuutuksista. Veneistä löytyy kaikki tarvittava varustus. Koulutusvideot ja käytännön koulutus vesillä sisältyvät palveluun, joten aikaisempaa veneilykokemusta ei tarvita, Skipperin markkinointipäällikkö Jussi Koskinen kertoo. Tammisaari valikoitui ai-
empien jäsenasiakkaiden toiveesta uusien pop up -satamien sijainniksi. Mikäli toiminta saa hyvän vastaanoton, on Koskisen mukaan todennäköistä, että vuokraveneitä on siellä myös tulevina kesinä. Lisätuloja vuokraamalla Vuokraveneiden lisäksi Skipperin kautta yksityishenkilöt ja yritykset voivat vuok-
Tähän kohtaan uusi japanilaistyylinen puisto tulisi. (Kuva: Hangon kaupunki)
Ehdotus julkisesti nähtävillä Japanilaistyylinen puisto suunnitteilla Hankoon
(Hanko) Asematorin puistosta kaavaillaan japanilaistyylinen kirsikkapuisto. Kirsikkapuut, joita suunnitellaan istutettavaksi puistoon, ovat lajiketta Rusokirsikka Prunus sargentii. Rusokirsikka on Hangon olosuhteissa ja yleisesti kestävä kirsikkalaji. Pikkupuut istutetaan puiston reunoille ryhmittäin. Puistoon on toivottu myös havupuita ja -kasveja, koska kirsikkapuut kukkivat niin lyhyen ajan. Kirsikkapuiden lisäksi puistoon istutetaan kuusia ja matalia havukasveja ryhmittäin sekä myös koristeomenapuita. Kookkaita olemassa olevia puita ei kaikkia säästetä, vaan esimerkiksi osa koivuista jotka jäävät pysäköintipaikan alle poistetaan ja keskellä oleva iso koivu, mahdollisesti joitain pienempiä puita korvataan myös uudemmilla puilla. Puiston keskiosaan on suunniteltu korotettu istutusalue ja sen vierelle perennais-
tutusalueita. Keskiosaan on suunniteltu myös levähdyspenkkejä sermeillä. Pyöreään istutusalueeseen istutetaan japanilaistyyliseen puistoon ja kirsikkapuistoon sopivia hillittyjä kasveja ja sipulikukkia. Vanhan istutuspaikan tilalle suunnitellaan hoidettava kukkaniitty.
Myös esteettömyyteen kiinnitetään puistossa erityistä huomiota: kulkuväylät tehdään riittävän leveiksi ja helposti kuljettaviksi. Kulkuväyliä ei asfaltoida mutta niihin tehdään kova sorapinta, jota pitkin on helppo pyöräillä tai kävellä. Kulkuväylille lisätään myös valaistus. Puiston luoteisosaan rakennetaan matala vesi- tai kiviallas, jossa on japanilaistyyliset puiset astinlankut. Allas koristellaan luonnonkivillä ja erilaisilla puistoon sopivilla kasveilla.
Ehdotus Hangon Asematorin puistosuunnitelmaksi on
nähtävillä elokuun 6. päivään saakka teknisen ja ympäristöviraston ulkoilmoitustaululla osoitteessa Santalantie 2.
rata omia veneitään muille. Erilaisia vuokraveneitä löytyy noin 750 päivä- ja viikkovuokraukseen. Koskisen mukaan vuokrausprosessi on täysin veneenomistajien hallinnassa. He voivat itse valita vuokralaiset, päättää milloin vene on saatavilla ja mihin hintaan. Lisäksi he voivat määrätä vakuussumman vahingon va-
ralle.
-Vuokralaiset täyttävät veneily-cv:n, jossa he kertovat kokemuksestaan vesillä. Skipperi hoitaa sopimukset ja rahaliikenteen ja veloittaa siitä oman provision. Kaikki välitettävät veneet on vakuutettu meidän kauttamme, Koskinen kertoo. Skipperi aloitti venevuokraustoiminnan vuonna 2017.
Kaupungin mukaan tässä on vielä paikallisesti valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.
-Traficomin tietojen mukaan Raaseporissa on lähes 6 000 rekisteröityä venettä,
mutta vain muutama niistä on vuokrattavissa Skipperin kautta. Toivottavasti yhä useammat veneenomistajat kiinnostuvat tästä palvelusta, toiminnan paikallista lanseerausta valmistellut Raaseporin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist sanoo. Venetyypistä riippuen vuokraamalla voi ansaita hänen mukaansa jopa tuhansia euroja viikossa. Lisäksi vuokraveneiden toivotaan tuovan uusia kävijöitä Raaseporiin ja tukemaan samalla seudun matkailu- ja elinkeinoelämää.
KESÄKAHVILAcafé
tervetuloa kahville ja tutustumaan HEINÄKUUSSA LA-SU 12–16
Entinen Meltolan sairaala on nyt Upea, Uudistunut luovuuden ja hyvinvoinnin keskus!
Kesän parhaat remonttiajat varataan nyt Sommarens bästa monteringstider bokas nu!
sekä vanhoja rahoja, kolikoita (myös Moneta), seteleitä, kelloja, postimerkkejä, vinyylilevyjä ja militariaa
Kiertuepaikat (olemme parkkipaikalla):
SUNNUNTAI 21.7.
10.00-10.40 Kivenlahti K-Market
11.00-12.00 Masala K-market
12.20-13.30 Kirkkonummi Tokmanni
13.50-15.00 Siuntio S-Market
15.20-16.20 Inkoon tori
16.40-18.10 Karjaan tori (kävelykatu)
18.30-19.30 Tammisaari Tokmanni
MAANANTAI 22.7. 9.30-10.30 Hangon tori
10.35-11.45 Hanko Tokmanni
12.15-13.30 Tammisaaren rautatieasema
13.50-14.45 Tenhola Sale
15.00-16.00 Poh j a S-Market
16.15-17.00 Fiskarin tori
17.25-18.30 Karj aa Tokmanni
18.45-19.15 Virkkala Sale
Todennäköisesti aina paras hinta!
TIISTAI 23.7. 10.00-10.30 K-Supermarket Kunkku 11.00-12.00 Veikkola Neste 12.15-14.00 Nummelan tori 14.15-15.15 Ojakkala K-Market 15.30-16.30 Vihti K-Supermarket 16.45-18.00 Karkkilan tori 18.15-18.50 Pusula Sale 19.15-19.45 Lohjanportti K-Market
Aurinkoa valjastetaan innokkaasti Hangossa
(Hanko) Aurinkosähkön
määrä Hangossa on kolminkertaistunut vuosien 2020 ja 2024 välillä, kertoo jakeluyhtiö Caruna. Hankoon on suunnitteilla myös joukko isompia aurinkovoimalahankkeita.
Aurinkovoiman pientuottajia on Hangossa enemmän kuin koskaan. Aurinkosähkön yhteisteho Hangossa oli kesäkuussa yhteensä 4,4 megawattia. Sillä tuottaa vuodessa noin 4 000 megawattituntia sähköä, mikä vastaa noin 800 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.
Aurinkovoiman pientuottajia, eli käytännössä aurinkopaneelien omistajia, on Hangossa yhteensä 384 kappaletta. Viime vuonna samaan aikaan pientuottajia oli Hangossa 366 kappaletta, joten pientuottajien määrä vuodessa on kasvanut kahdeksallatoista.
-Sekä yksityiset että yritykset hankkivat paneeleja. Aurinkopaneelien määrä on kasvanut hurjasti ja laitteiden saatavuus on parantunut, mutta kasvu on hidastunut. Piikki osui viime vuodelle, mikä johtui varmasti energiakriisistä ja sähkön hintapiikeistä, sanoo Carunan myynti- ja asiakaspäällikkö Lauri Virtanen.
Vaikka aurinkosähkön kasvu on hidastunut, paneelien ja suurten aurinkopuistojen määrä Suomessa kasvaa edelleen. Jakeluyhtiö Caruna on saanut tänä vuonna Hangon alueelta muutaman teollisen kokoluokan kyselyn aurinkovoimapuiston liittämiseksi sähköverkkoon.
-Hankoon on suunnitteilla useita hankkeita, joiden yhteisteho on yli 200 megawattia. Toki jokainen kysely ei näistä toteudu, Virtanen sanoo.
Sähkönjakelun kiristynyt säätely leikkaa sähkönjakeluverkkoyhtiöiden investointeja. Jatkossa aurinkopaneelien liittäminen verkkoon viivästyy niillä alueilla, joissa sähköverkon kapasiteetti ei riitä vastaamaan nopeasti kasvaviin sähkönkäyttötarpeisiin.
-Hankoniemien alue on hyvin potentiaalinen paikka aurinkovoiman tuottamiselle, sillä Etelä-Suomen vuotuiset säteilymäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin Keski-Euroopassa. Suomessa aurinkoja tuulivoiman tuotanto myös tukevat toisiaan, sillä aurinkovoimaa saadaan eniten kesällä, jolloin tuulivoiman tuotantomäärät ovat yleensä pienemmät, Virtanen sanoo.
Palsamin torjuntatalkoot Tammisaaressa
(Raasepori) Tammisaaren Flyetin tervaleppäkorvessa järjestetään palsamin torjuntatalkoot torstaina klo 17-19 metsän monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kaksi haitallista vieraslajia, jättipalsami ja rikkapalsami, ovat levinneet luonnonsuojelualueelle ja sen ympäristöön. Ne peittävät alleen alueen alkuperäislajiston.
Hankkeemme luonnonhoitajat kitkevät alueella palsamikasveja, mutta jokainen käsipari on tarpeen taistelussa vieraslajeja vastaan. Talkoo-
laisena pääsee osallistumaan tärkeään työhön. Paikalla opastamme ja neuvomme palsamien torjuntaan. Tarjolla on pullaa ja mehua. Talkoolaiset kokoontuvat Flyetin jalkapallokentän parkkipaikalla. Mukaan kannattaa ottaa kumisaappaat tai muut vedenpitävät kengät.
Raaseporin kaupunki on mukana Länsi-Uudenmaan Luontohelmet-hankkeessa yhteistyökumppanina. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma.
Päästötavoite toteutumassa ennakoitua aiemmin
Uuden kaupan katolta 15 omakotitalon sähköt vuodessa
(Hanko) Osuuskauppa Varuboden-Oslan käyttöön tulee tänä vuonna kolme uutta aurinkovoimalaa. Ensimmäinen on jo otettu käyttöön Hangon uuden S-marketin katolla.
Juhannusviikolla alkoi aurinkopaneelien asennus Siuntion myymälän katolle ja heinäkuussa on vuorossa viime vuonna remontoitu Sale Pukkila.
Suurin yhtiön uusista aurinkovoimaloista löytyy Hangosta.
-Uutta kauppaa suunnitellessa todettiin, että olemme yhdellä Suomen aurinkoisimmista alueista. Kesäaikaan voimme parhaimmillaan tuottaa aurinkovoimalla myymälän tarvitseman sähköenergian lähes kokonaan, kiinteistökehityspäällikkö Teemu Vihavainen kertoo.
Hangon S-marketin katolla on yli 450 aurinkopaneelia, joiden kokonaisteho on enimmillään lähes 200 kilowattia.
-Voimala tuottaa vuosittain
Hangon
kokonaan. (Kuva: Varuboden-Osla)
sähköä noin 190 megawattituntia. Se vastaa noin 15 keskikokoisen omakotitalon vuosikulutusta, Vihavainen kertoo. Hangon uusi myymälärakennus lämmitetään maalämmöllä ja kylmälaitteiden tuottama hukkalämpö käytetään kiinteistön lämmitykseen. Viime vuoden lopussa noin 260 S-ryhmän toimipaikassa oli yhteensä yli 120 000 aurinkopaneelia. Tänä vuonna aurinkopaneeleja rakennetaan lisää yli 30 ruokakauppaan ja liikennemyymälään. S-ryhmän tavoitteena on vähentää oman toiminnan päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta. Tällä hetkellä päästöjä on vähennetty jo yli 80 prosenttia ja tavoite arvioidaan saavutettavan viisi vuotta ennakoitua aiemmin.
Rikolliset käyttävät vuosikelloa OP Raasepori: Huijarit hyödyntävät veronpalautuksia ja kesätyöntekijöitä
Vuosittain toistuvat tietyt ajankohdat, jolloin huijausyritykset lisääntyvät. Kesäisin suomalaisia yritetään huijata veronpalautusten avulla ja yritysten työntekijöitä laskutus- ja toimitusjohtajahuijauksilla.
Erilaisia verkkohuijauksia liikkuu jatkuvasti, mutta kalenterista voi tunnistaa myös joka vuosi toistuvia huijausaaltoja. Rikollisten vuosikello noudattelee muun yhteiskunnan rytmiä.
-Esimerkiksi loppuvuoden aikana ihmiset etsivät verkosta hyviä black friday -tarjouksia ja joululahjoja, jolloin huijarit laittavat pystyyn valeverkkokauppoja ja tehtailevat pakettihuijauksia.
Rikolliset pyrkivät hyödyntämään huijauksissa juuri
sillä hetkellä pinnalla olevia asioita, kuvailee OP Raaseporin riskienhallinnan johtaja Henrika Linnokari-Bäcklund.
Kesällä veronpalautukset saavat myös rikolliset liikkeelle. Kun ensimmäiset veronpalautukset tulevat maksuun heinäkuun alussa, alkaa samoihin aikoihin liikkumaan niihin liittyviä huijauksia.
Huijausviesteillä kalastellaan tyypillisesti uhrin pankkitunnuksia.
-Jokaisen on äärimmäisen tärkeää muistaa, että omilla pankkitunnuksilla ei koskaan tule kirjautua tekstiviestillä tai sähköpostilla lähetetyn linkin kautta millekään sivustolle. Verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun ei myöskään pidä mennä hakukoneen, kuten Googlen, hakutulosten
kautta, vaan palvelun osoite tulee kirjoittaa selaimen osoitekenttään. Vaihtoehtoisesti osoitteen voi tallentaa selaimen kirjanmerkkeihin. Lisäksi asiointi OP-mobiilin ja OP-yritysmobiilin kautta on aina turvallista, Henrika Linnokari-Bäcklund muistuttaa. Kesällä yrityksissä tulee olla erityisen varovainen rahaliikenteeseen kohdistuvien huijausten varalta.
Toimitusjohtajahuijauksissa huijari lähestyy uhrejaan sähköpostitse ja esiintyy esimerkiksi yrityksen tai yhdistyksen toimitus- tai talousjohtajana. Huijauksen tavoitteena on vakuuttaa sähköpostin saaja tekemään tilisiirto. Laskutushuijauksessa yritykselle taas lähetetään aidolta näyttäviä valelaskuja
Konkurssiin haettujen yritysten määrä edelleen
Kesäkuussa pantiin vireille 252 konkurssia. Tämä on 13 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemuksista noin puolet oli palvelualoilla ja viidennes kaupan alalla.
-Konkurssihakemusten määrä on kasvanut jo yli kahden vuoden ajan. Kun tarkastellaan konkurssien liukuvaa vuosisummaa eli 12 kuukauden aikana konkurssiin haettujen yritysten lukumäärää, se oli pienimmillään 1 970 yritystä tammikuussa 2021. Nyt 12 kuukauden aikana
konkurssiin on haettu 3 461 yritystä, eli kasvua vuodesta 2021 on 76 prosenttia, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö sanoo. Eniten konkurssihakemuksia oli kesäkuussa palvelualoilla, yhteensä 121. Kaupan alalla haettiin konkurssiin 47 yritystä.
-Kahdenkymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna konkurssihakemusten määrä on kasvanut maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla yli puolet tavallista määrää suuremmaksi. Palvelualoilla kasvu on melkein yhtä suurta. Rakennustoiminnassa kon-
Sateiden myötä tappajaetanat ovat jälleen lähteneet liikkeelle, Raaseporin kaupunki muistuttaa.
Etanat usein mylläävät pienellä alueella, mutta aika ajoin jotkut yksilöt lähtevät vaeltamaan kilometrikaupalla.
palveluista, joita ei ole tilattu. -Rikolliset hyödyntävät loma-aikaa, jolloin yrityksissä on vähemmän henkilökuntaa paikalla, työtehtäviä on jaettu eri tavalla ja monessa paikassa on kesätyöntekijöitä. Yritysten on tärkeää huolehtia työntekijöiden riittävästä koulutuksesta sekä yhteisistä toimintatavoista huijausten estämiseksi, Henrika Linnokari-Bäcklund painottaa. OP järjestää myös maksuttomia ja kaikille avoimia Varmuutta verkkoon -tilaisuuksia. Syksyllä OP järjestää yhteistyössä Kemiönsaaren aikuisopiston ja Hangon kansalaisopiston luentoja verkkopetoksista ja verkkoturvallisuudesta. Kemiössä luento järjestetään 17.9. kello 18, Hangossa 7.11. kello 18.
kasvussa
kurssien määrä on kasvanut kolmanneksen, kun taas teollisuudessa se pysynyt ennallaan, Veistämö toteaa.
Alueellisia eroja
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan konkurssihakemuksia jätettiin kesäkuussa yhteensä 14. Näistä puolet oli Helsingistä.
Kaupungeista eniten konkurssihakemuksia jätettiin kesäkuussa Helsingissä, jossa konkurssiin haettiin 54 yritystä. Toiseksi eniten konkurssia pantiin vireille Vantaalla, yhteensä 17. Pidemmän aikavälin tarkastelussa konkurssihakemusten määrä vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea. -Kahdenkymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna konkurssihakemusten määrä on kasvanut Pohjois-Karjalassa 82 prosenttia ja Keski-Suomessa 50 prosenttia. Sen sijaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä määrä on laskenut, Veistämö kertoo. Kymmenessä suurimmassa kaupungissa hakemusten määrä on kasvanut keskiarvolla mitattuna eniten Vantaalla, Espoossa ja Jyväskylässä.
Kannattaa torjua jokaista pientä esiintymää, ennen kuin ne pääsevät lisääntymään hallitsemattomaksi. Parhaiten niitä löytää iltaisin ja aamuisin. Esimerkiksi Vieraslajit. fi-sivustolta löytyy ohjeita niiden tunnistamiseen ja torjumiseen. Ahkerien kerääjien ja talkootyöläisten avuksi kaupungin puistoyksikkö on taas tilannut etanaroskiksia seuraaville alueille: Fiskari, Pinjainen, Pumppulahti Karjaalla, Österby ja Mustio.
uuden myymälärakennuksen katolla on yli 450 aurinkopaneelia. Kesäaikaan ne tuottavat parhaimmillaan myymälän tarvitseman sähköenergian lähes
Yli 22.000 talouteen Raaseporissa, Hangossa ja Inkoossa! Till över 22.000 hushåll i Raseborg, Hangö och Ingå!
Pyydä ilmoitustarjous! Begär annonsoffert!
Hanke niittojen vaikutuksista ja kalojen hyödyntämisestä
Rehevöityminen vaivaa monia vesistöjä
myös Länsi-Uudellamaalla
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. pyrkii parantamaan vesistöjen tilaa uudessa Rantakala-hankkeessa, johon se on saanut 87 000 euron Leader-avustuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen rahoittajien joukossa ovat myös mm. Inkoo, Siuntio, Lohja, Kirkkonummi, Karkkila, Vihti ja Loppi. Hankkeessa selvitetään, miten ja milloin rantoja pitäisi hoitaa, ja kannattaako esimerkiksi vesikasveja niittää. Lisäksi pyritään selvittämään, miten rantavesissä viihtyviä särkikaloja voitaisiin hyödyntää paremmin ihmisravinnoksi.
Rehevöityminen on pääasiallinen syy lisääntyneisiin sinileväkukintoihin ja vesikasvillisuuden määrän kasvuun monissa vesistöissä. Se on myös yksi merkittävimmistä vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja monimuotoisuutta heikentävistä tekijöistä.
-Hanke syntyi sekä paikallisesta että kansallisesta tarpeesta. Rehevöityminen on ongelma monessa vesistössä myös Länsi-Uudellamaalla, LUVY:n hankepäällikkö Jussi Vesterinen sanoo.
Rantakala-hankkeessa kootaan neuvontamateriaalia
KAIKKI
LUVY:n uudessa hankkeessa selvitetään, miten rantoja pitäisi hoitaa ja kannattaako esimerkiksi vesikasveja niittää. Lisäksi pyritään selvittämään, miten rantavesissä viihtyviä särkikaloja voitaisiin hyödyntää paremmin ihmisravinnoksi. (Kuva: Maria Kihlström)
vesikasvien merkityksestä, hyödyistä ja haitoista sekä hoitosuosituksista. Lisäksi pyritään tekemään paikallista neuvontatyötä. Hiidenvedellä ja Vihdin Enäjärvellä kunnostetaan ranta-alueita ja seurataan eliöstön vastetta toimenpiteisiin. Ohjelmassa on myös
KENGÄT
TORSTAI-SUNNUNTAI 18.-21.7.
varastossa olevat
-20 -20% 20 20%
rantojen siivoustalkoita ja särkikalojen kokkauskursseja. -Hanke etsii vesistöjen kokonaistilan kannalta parhaita toimintatapoja rantojen resurssiviisaaseen ja ekologisesti kestävään käyttöön ja hoitoon virkistyskäyttönäkökulmia unohtamatta, Vesteri-
nen kiteyttää.
Rehevöitymisen juurisyy on valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus, joka on lisännyt ja monin paikoin edelleen lisää levien ja vesikasvien määrää. Vesistöihin pidättyvät ja siellä kiertävät ravinteet aiheuttavat sisäistä kuormitusta ja saavat osaltaan aikaan rehevöitymisen haittavaikutuksia. Rehevöitymisen myötä ravintoketjut ovat vääristyneet myös kalakantojen osalta siten, että särkikalat ovat runsastuneet.
-Vesistön tila ei kuitenkaan määräydy yksinomaan ravinteiden määrästä, vaan riippuu suurelta osin vesieliöiden vuorovaikutussuhteista ja ravintoketjun toiminnasta. Vesikasvillisuus voi olla avainasemassa siinä, miten ravintoketju toimii ja onko vesistössä sinileväkukintoja, Vesterinen selvittää.
Vesikasvillisuuden niitto on yksi suosituimmista hoitotoimista. Miten paljon ja milloin sitä kannattaa tehdä, jakaa mielipiteitä jopa vesienhoidon parissa työskentelevien keskuudessa. Aiheesta on tehty viime vuosina paljon tutkimusta, mutta tieto on hajanaista, eikä se välttämättä ole saavuttanut päätöksentekijöitä.
Terästehdas ja Inkoo
Keskustelu mahdollisen terästehtaan sijoittumisesta Inkooseen käy kuumana.
Valta tässä kysymyksessä on Inkoon kunnalla ja sen kunnanvaltuustolla.
Muistan vielä kun Neste piti rakentaa öljynjalostamoa Tvärminneen 1970-luvulla. Väestö vastusti sitä hyvin
Suukirurgi Harri Vaalas Suuhygienisti Ann-Sofi Kock
PLUSTERVEYS
KARJAAN HAMMAS
Hae syy hymyyn
Meiltä Karjaan Hampaasta saat monipuoliset hammashoidon palvelut kuten
•perushammashoito
• keraamiset kruunut
• implantit
• Clear Align- ja Invisalignkalvo-oikominen
Tervetuloa meille hoitoon!
karjaanhammas.fi
Puh. 019 231 033
Kauppiaankatu 11, Karjaa
Magnus Cederlöfin kirjoittama teos käsittelee Tammisaaren seminaarin yli satavuotista historiaa.
Historiikkiteos Tammisaaren seminaarista
(Raasepori) Västnyländska Kultursamfundet on julkaissut historiikin Tammisaaren seminaarista, joka lakkautettiin 1970-luvun puolivälissä. Kansansivistystyöhön keskittynyt seminaari ehti toimia hieman yli sata vuotta. Magnus Cederlöfin kirjoittaman 230-sivuisen kirjan nimi on Ekenäs seminarium - lärarinneutbildningen för folkskolan 1871-1974. Teoksessa kerrotaan elämän seminaarissa olleen pitkään hyvin kurinalaista, mutta se kehittyi ajan myötä vapaampaan suuntaan.
Seminaarin taival päättyi Suomen peruskoululaitoksen perustamiseen. Tuolloin katsottiin, että opettajakoulutuksen tasoa oli nostettava. Kirjassa kerrotaan myös 1960-luvulla syntyneestä kiistasta korkeakoulupohjaisen ruotsinkielisen opettajakoulutuksen sijaintipaikkakunnasta. Historiikkiteos on runsaasti kuvitettu oppilaitoksen eri aikakausilta ja sen vaiheista ja lähdemateriaalikin on laaja. Kyseessä on Cederlöfin viides seudun historiaa käsittelevä teos.
perustein. Ja muistan senkin, kun oli suunnitteilla ydinvoimaa Kopparnäsiin Inkooseen. Silloinkin väestö laajasti vastusti. Haluan tuoda esille sen että jos terästehdas rakennetaan Inkooseen se muuttaa kuntaa pysyvästi. Tulee iso väestön lisäys ja tarvitaan kouluja, tarhoja, kaavoitusta ja muuta
infraa. Käykö niin, että mahdolliset verorahat menevät näihin investointeihin. Rohkenen epäillä että nykyinkoolaiset jäävät nuolemaan näppejään, ja saavat vain kuitata negatiiviset asiat. Kunnallinen demokratia on tärkeää. Näin ison asian pitäisi siirtää kuntavaalien (13.4.2025) jälkeiselle ajalle.
Näin tämä kysymys olisi kuntavaaliteema ja kansalaiset saisivat vaaleissa sanoa mitä mieltä ovat. Inkoon kunta voisi järjestää neuvoa antavan kansalaisäänestyksen kuntavaalien yhteydessä. Tämä olisi demokratiaa.
Sture Fjäder Kauppatieteiden maisteri Hanko
Paneelit Karjaalle, voitot Ranskaan
Neoen Finland kaavailee aurinkosähkön tuotantoalueen rakentamista Lepinjärven tuntumaan. Suomalaisen yrityksen taustalla on ranskalainen Neoen, joka teki viime vuonna 524 miljoonan euron liikevaihdon.
Jos korporaatio osaa verosuunnittelun yhtä hyvin kuin Caruna, bisneksen tuotto valuu ties mille sijoittajille. Meille hanke merkitsee lähinnä yhteisen ulkoilualueen muuttumista teollisuuspuistoksi. Eli homma menee kehitysmaiden tyyliin. Aurinkosähkön tuotanto lienee periaatteessa hyvä asia, mutta pinta-alaa tähän luulisi löytyvän vähemmän arvokkailta alueilta. Asialle pitäisi samalla pistää Raaseporin oma energiayhtiö, joka onkin päässyt jo hyvään alkuun asiassa. Heikki Jaakkola Pohja
Takaisinsoittoon
hyvinvointialueella on saatava tolkku
Olen viimeisten kuukausien aikana saanut monelta alueen asukkaalta palautetta siitä, että hyvinvointialueen takaisinsoitossa on ongelmia. Moni alueen asukas joutuu odottamaan useita viikkoja takaisinsoittoa. Se on kestämätöntä.
Moni asia meneekin jo juuri alkuvaiheessa väärin. Mikäli ei ajoissa saa yhteyttä terveyskeskukseen, voi se pahemmissa tapauksissa johtaa siihen, että tarvittavan hoidon saanti venyy.
On todella tärkeää, että hyvinvointialueella saadaan takaisinsoitto toimimaan. Se edellyttää sisäisesti riittäviä resursseja sekä selkeää työn-
jakoa. Toimiva omahoitajamalli auttaa myös ja parasta olisikin, mikäli saisimme mahdollisimman monelle omalääkärin. Näin voisimme turvata hoidon jatkuvuuden. Itse uskon, että digitaaliset palvelut ovat todella hyvä lisä, mutta ne eivät millään tavalla voi korvata fyysisiä palveluita. Kaikille eivät digipalvelut ole vaihtoehto. Moni työikäinen on työterveydenhuollon asiakas. Silloin voi olla suoraan työterveyteen yhteydessä ja varata ajan. Moni saa ajan samana päivänä. Sama ei päde julkisella puolella. Mielestäni korkean verotuksen maassa tämä on kestämätöntä. Mie-
lestäni meidän tulisikin kaikin keinoin saada takaisinsoitto toimimaan sekä myös digitaalinen ajanvaraus, jotta itse voi tarkistaa ja katsoa, millä terveysasemalla pääsee esim. sairaanhoitajan vastaanotolle. Hyvinvointialueen ideanahan oli ottaa hyöty kaikista toimipisteistä. Moni asia hoitoketjussa menee jo siis väärin ensikohtaamisessa. Juuri siksi meidän tulisi saada takaisinsoitto toimimaan.
Henrik Wickström Kansanedustaja, RKP Aluehallituksen jäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Inkoo
Tarvetta laituripaikoille
Sandiksessa uusi ravintolayrittäjä
(Raasepori) Snappertunasta etelään aivan meren rannalla sijaitseva Sandnäsin kauppa ja kahvila on saanut uuden ravintolayrittäjän.
-Osuuskunnan hallitus päätti, että kahvilatoiminta ulkoistetaan. Uuden yrittäjän kanssa on kirjoitettu pidempi sopimus, Kenneth Lönnqvist kertoo.
Uudella yrittäjällä Suomen Saamamiehet Oy:llä on jo ennestään ravintolan Rukalla ja paviljonki Strömsössä.
Lönnqvist kertoo, että talven aikana ravintolan keittiö uusittiin kokonaan.
-Uusittiin kaikki lattiasta kattoon ennen kuin sesonki alkoi. Nyt keittiö on ravintolatasolla. Sen lisäksi kaikki kahvilan kylmälaitteet uusittiin. Se oli merkittävä investointi, hän sanoo.
Asiakkaita riittää Kauppa avattiin jo keväällä, kahvila puolestaan vappuna. Polttoainetta ”Sandiksessa” myydään ympäri vuoden.
Lauantaisin Sandiksessa on kesätori, jossa on myynnissä niin kalaa, vihanneksia kuin kukkiakin.
-Kesän aikana täällä käy useita artisteja, jotta saadaan vähän liikehdintää, Lönnqvist kertoo.
Asiakkaitakin riittää, joskin välillä on ollut haastavampiakin hetkiä.
-Täällä on paljon kesämökkiläisiä ja veneilijöitä. Myös paikallisia on. Meidän on noin neljän kuukauden
aikana saatava vuoden tienestit, mikä on haastavaa, mutta ollaan toistaiseksi pysytty pinnan yläpuolella. Mennään koko ajan oikeaan suuntaan, Lönnqvist sanoo.
Uusia hankkeita ei tällä hetkellä ole vireillä, mutta venepaikkojen määrää pitäisi lisätä.
-Meillä on pieni pula pai-
Inkoossa järjestetään päivä lapsille
(Inkoo) Muumit vierailevat Inkoon Muumipuistossa lauantaina 20.7. Lasten Päivä -tapahtuman kunniaksi.
Perheen pienemmille järjestetään katupiirtämistä liiduilla. Hieman vanhemmille on luvassa grafiittimaalailua. IIF-seura järjestää tapahtuman yhteydessä potkupallokilpailun.
Sen lisäksi tarjolla on poniratsastusta, kaksi pomppulinnaa, partiolaisten piste ja ongintaa. Paikan päälle on myös torimyyjiä, meripelastuksen vene ja Punaisen Ristin koira. Lasten Päivän järjestää Inkoon kunta ja Bo på landet -yhdistys. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
koista. Varsinkin juhannuksena täällä on niin täyttä, etteivät kaikki saa paikkaa, hän sanoo.
Sandnäsin kauppa on sijainnut samalla paikalla jo puoli vuosisataa. Nykyään kaupan ja kahvilan omistaa osuuskunta, jossa on lähes 350 henkeä. -Oliver Heikkinen
Naisopiskelijoiden osuus liki 80 prosenttia Kansalaisopistossa vähemmän tunteja, mutta enemmän oppilaita
(Raasepori) Kansalaisopiston tyypillinen opiskelija oli viime vuonna työelämässä, äidinkieleltään ruotsinkielinen, sukupuoleltaan nainen ja karjaalainen. Opiston opetustunnit vähenivät viime vuonna noin 600:lla, mutta oppilasmäärä kasvoi 580 henkilöllä vuoteen 2022 verrattuna. Osallistujamäärä oli 5 500 ja toteutuneita kursseja oli 520. Viime vuoden tavoite oli 6 800 osallistujaa ja 750 kurssia. Osallistujista oli naisia yli 4 200 ja ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista 52 prosenttia.
Opetustunteja kertyi viime vuonna 14 300, kun tavoite oli 16 900 tuntia. Eniten opetustunteja järjestettiin musiikissa, jonka osuus oli noin 37 prosenttia. Liikunnan ja tanssin osuus oli reilut 23 prosenttia ja kolmanneksi eniten op-
Kohta
Tammisaaressa kuullaan saksaa
(Raasepori) Asiantuntijat, kirjailijat, arkkitehdit ja yhteiskunnalliset vaikuttajat kerääntyvät 25-27.7. Tammisaareen keskustelemaan luonnon ja ihmisen suhteesta.
Kysymykset siitä, miten luonto ja ihminen voivat täydentää toisiaan ja luoda paremman tulevaisuuden, kuuluvat tapahtuman ytimeen.
Ainutlaatuiseksi tapahtuman tekee saksankielisten osuus. Peräti kahdessa keskustelussa puhutaan saksaa.
Ensimmäinen keskustelu käydään Villa Skeppetin puutarhassa, missä karjaalainen kirjailija Maria Turtschaninoff puhuu kirjastaan Suomaa kääntäjänsä Ulla Ackermannin kanssa sekä saksaksi että ruotsiksi.
Keskustelut jatkuvat seuraavina päivinä Villa Skeppetissä, Snårensalissa ja Chappessa.
pilaita kiinnosti kädentaidot (14,2 %).
Karjaalla toteutui 240 opistokurssia, joilla oli 2 500 osallistujaa. Tammisaaren noin 190 kurssilla oli 1 900 osallistujaa. Pohjassa toteutui 70 kurssia ja osallistujia oli noin 850. Opistosetelirahaa erityisryhmien tukemiseen saatiin viime vuonna 7 800 euroa ja sillä pystyttiin antamaan kurssimaksualennuksia vain syksyllä.
Menoja kertyi kansalaisopistotoiminnassa noin 1,2 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenojen osuus oli 720 000, ja tuloja saatiin noin 290 000 euroa. Valtionosuutta tuli 710 000 euroa (osuus 61 %) ja kaupungin osuus kokonaismenoista oli vajaat 170 000 euroa (noin 15 %). Summa oli 65 000 euroa pienempi kuin vuonna 2022.
Toiminnan nettokustannukset olivat 61,5 euroa opetustunnilta ja 160 euroa osallistujaa kohti. Kansalaisopiston tunnuslukuihin sisältyy myös kuvataidekoulu Colorikuksen ja Konfetti-teatterikoulun luvut. Kuvataidekoulun ryhmissä oli 115 oppilasta.
Musiikkiopistossa opiskeli vuoden aikana 570 oppilasta ja vuosiviikkotunteja oli hieman alle 17 000. Musiikkiopiston menot olivat noin 1,5 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenoja 1,1 miljoonaa. Tuloja kertyi viime vuonna vajaat 640 000 euroa. Omat tulot olivat reilut 220 000 ja valtionosuutta opisto sai vajaat 840 000 euroa. Raaseporin osuus kustannuksista oli 76 000 ja Hangon ja Inkoon yhteensä 67 000 euroa. Oppilaita oli Raase-
porissa 410, Hangossa noin 85 ja Inkoossa 70. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä oli 64 prosenttia musiikkiopiston oppilaista.
Maalivahtihärdelli puhutti
EIF hävisi historiallisen häpeällisesti
(Raasepori) Kaksi edellistä otteluaan Veikkausliigassa voittanut EIF varoi lähtemästä laukalle ja päätti ottaa tähän väliin kunnon selkäsaunan, jotta leuka pysyy varmasti rinnassa. Kauden ennätysyleisö (1 578) hämmästeli Tammisaaren tekonurmella hävyttömiä lukemia, kun FC Inter löylytti 0-7 (0-2)-rökityksen.
Kyseessä oli vuodesta 1990 miesten jalkapallon pääsarjana tunnetun Veikkausliigan historian suurin vierasvoitto.
Puolustaja Alexander Leksell oli päätösvihellyksen jälkeen äimän käkenä.
-Meillä oli kahden voiton myötä hyvä meininki päällä ja momentum huipussaan. En tiedä, mistä tällainen mahalasku tuli. Pelistä on vaikea sanoa yhtään mitään, hän huokaili.
Sarjanousijalta ei yleensä ole tarvinnut kysellä taistelutahdon ja asenteen perään, mutta nyt joukkue oli ensimmäistä kertaa kuin poloinen peura ajovaloissa.
-Jos häviäisimme vaikka 0-3, niin silloin voisi olla vielä vihainen ja yrittää etsiä syitä tappioon. Nyt on vain tyhjä olo. Ei ole mitään analysoi-
EIF jäi kotikentällään Interin jyrän alle. Axel Kouame vei pääpallon Eetu Puron nenän edestä.
tavaa, ei mitään selitettävää, Leksell totesi.
Ruotsalaispelaaja pumppaa riehakkaalla olemuksellaan usein energiaa miehistöönsä, mutta sunnuntain lannistunutta tunnelmaa ei olisi nostanut edes palosireenin lailla huutaminen.
-Yritin puskea kaikkia
eteenpäin vielä siinä vaiheessa, kun tilanne oli 0-3 ja 0-4. Jos kaikki jatkuu samaan malliin, eikä tule mitään reaktiota, niin ei siinä mikään auta. Tästä ottelusta tuli yksi hemmetin iso tahra kauteemme, mutta ei tähän vielä mikään kaadu. Heitämme tämän pelin roskakoriin ja lähdemme uuteen nousuun, Leksell kannusti.
Vaikka EIF oli pinteessä jo avausjaksolla, niin turku-
TIPSET 2024
Igen andra gången gillt eller på raken egentligen, denna gång bortasegrar då VPS föll i Vasa med 2-3. Ingen lätt omgång för er, endast sju stycken fick 2p och 20 stycken 1p dvs. totalt 34p. Kollade att det har delats ut färre totala poäng några gånger: 30p (H vs. IFK M.), 20p (H vs. Ilves) och 30p (B vs. HJK). De poäng som kom denna omgång var rätt så jämnt utfördelade på hela tabellen och några lag bytte lite positioner.
Tabellen ser ni nedan. Ifall lag är på samma poäng, både totala och insamlade, så rangordnas de i alfabetisk ordning.
laisvieraiden maaleista jäi hampaankoloon. Iiro Järvisen 0-1-osuma haiskahti vahvasti paitsiolta ja kulmapotkusta kimmahtanut 0-2 pomppi halvasti verkkoon Juuso Hämäläisen kautta, vaikka Inter-kapteeni oli tilanteessa selin palloon. Kotijoukkue piristyi parhaimpaan potkuunsa 0-3-takaiskun jälkeen ja Simon Lindholm osui puskullaan rimaan, mutta viimeinen vartti
meni sitten aivan plörinäksi. ”Asiat on hoidettava paremmin”
Pallosateessa kastui pelikieltoa kärsineen Ramilson Almeidan korvaajaksi tolppien väliin hankittu hätäapu Otto Huuhtanen, jolle ei koppi tarttunut. Interin kahdeksasta maalia kohti suuntautuneesta kudista häkkiin helähti seitsemän. Uransa jo kertaalleen lopettanut maalivahti on pelannut kuluvalla kaudella kolmesti Ilveksen reserviremmissä Kakkosta ja saapui Tammisaareen peliä edeltävänä päivänä lauantaina.
-En tiedä milloin hän on viimeksi pelannut ja mistä lähtökohdista hän tuli tähän peliin. Ei tunnu kovin kivalta hänenkään puolesta, Leksell sanoi.
Päävalmentaja Gabri Garcia Xatart antoi palaa aiheesta lehdistötilaisuudessa ennen kuin kukaan ehti edes asiasta kysyä.
-Jo viikkoja on tiedetty, että Almeida on yhden varoituksen päässä pelikiellosta, mutta silti korvaaja saapuu vain päivää ennen peliä. Hänellä ei ole pelituntumaa, ei rytmiä, eikä hän tunne pelaajiamme. Tämä tilanne häiritsi otteluun valmistautumista läpi viikon. Olen valmentajana vastuussa kentällä nähtävästä toiminnasta, mutta myös seurajohdon on kannettava vastuunsa. Jos haluamme säilyä
Saaliiksi 8,6-kiloinen ”lyhyt, mutta vahva tappi”
Lohikalojen uistelussa oivallista osaamista osoittaneella Paavolan porukalla ei ole kuluvana kesänä kauan nokka tuhissut salskeiden suomukylkien saartamisessa.
-Ruotsissa Vänern-järvessä ehdimme olla 30 minuuttia ennen kuin tuli 8-kiloinen lohi. Seuraavana päivänä saimme tunnin sisällä kiinni lähes 10-kiloisen taimenen. Mietimme aina paikat huolella ja nyt on löytynyt oikein hyviä paikkoja, veneen kippari Marko Paavola myhäili.
Sama sävel soi kesäkuussa Suomenlahdella merilohen EM-uistelussa, jossa Garmin Salmon Team nykäisi pronssia. Pohjankurulaisen Markon, hänen poikiensa Janin ja Sakun sekä lohjalaisen Tapani Levulan muodostama joukkue oli kilpailun kolmas kahdessa kategoriassa, ”suurin merilohi” ja ”paras venekunta”. Tapahtuma kesti kolme päivää perjantaista sunnuntaihin.
-Suuntasimme perjantaina tuttuun paikkaan Inkoon vesille. Siellä on sellainen sadan metrin monttu, missä on hapekasta vettä. Kolme tuntia kerkesimme olla ennen kuin nappasi, Marko sanoi.
Mukaan tarttui 8,6-kiloinen vonkale. Lahtelaisen Sinkohuollon voittokala painoi reippaat 12 kiloa ja hopeafisu 8,8 kiloa. Pohjalaisten muhkein merilohi löi aikoinaan vaakaan 17 kiloa, mutta tämäkin oli melkoinen tekele.
-Lyhyt tappi, pituudeltaan vain 86 senttiä, mutta hirveä ”possu”. Oli varmasti yksi
liigassa, niin asiat on hoidettava paremmin, espanjalaisluotsi ruoti. Urheilujohtaja Peter Haglundin mukaan verkot olivat kyllä vesillä ja vaihtoehtoja oli yllin kyllin, mutta yhdenkään maalivahdin kanssa ei päästy syystä ja toisesta perille. Lopulta veräjänvartija saatiin viime tingassa Ilveksen organisaatiosta, jossa työskentelee Garcian valmennustiimiin edellisellä Tammisaaren keikalla kuulunut Guillem Santesmases. EIF:n edustusmiehistössä koko vuoden harjoitellut ja penkillä kakkosvahtina istunut Onni Rintamäki ei pelannut, koska häntä vasta kehitetään liigatasolle, eikä nuoren lohjalaisen itseluottamusta haluttu särkeä laittamalla häntä liian kovaan paikkaan. Tässä asiassa Garcia ja Haglund olivat samoilla linjoilla. -Pelkästään maalivahtiin keskittymisen sijasta meidän tulee tarkastella joukkueessa ihan kaikkea. Tulen keskustelemaan valmennuksen ja pelaajien kanssa siitä, missä nyt mennään. Tappio on tappio, tulee se sitten lukemin 1-2 tai 0-7, mutta on selvää, ettei tällaista saisi päästää tapahtumaan, Haglund sanoi. Neuvottelut uusien hankintojen kuin myös sunnuntaina pelikiellossa olleen toppari Arian Kabashin kanssa ovat yhä käynnissä.
”On siinä yksi pentele”, katseli venekunnan kippari Marko Paavola (vas.) EM-uistelun kolmanneksi komeinta kalaa. Lohjalainen Tapani Levula oli jälleen auttamassa Pohjankurun Paavoloita hyvään menestykseen.
vahvimmista kaloista, joita on tullut vastaan. Väsyttäminen kesti 20 minuuttia ja luulin, että sieltä olisi tulossa isompikin kala, Paavola kertoi. Lauantain kisapäivä peruttiin kovan tuulen takia, eikä sunnuntainakaan ollut enää vapa syönnillään.
-Ympäri menneen tuulen takia lähdimme ”kenkä”-nimiselle alueelle länsipäähän, mutta kala ei liikkunut sinne. Suomenlahti on hankala paikka ja kalojen kita menee tuulessa kiinni. Syytä huoleen
EM-mittelöiden kaikki yksitoista venekuntaa olivat
suomalaisia ja jokainen sai vaivanpalkaksi yhden kalan.
-Vuonna 2008 kisoihin osallistui yli 200 venettä ja kahdeksan maan edustajia. Parhaan venekunnan voittosaalis painoi yli 40 kiloa. Koronapandemia rokotti ulkomaalaisten osanottoa, mutta muutoin tämän vuoden tulokset kertovat aika paljon kalatilanteestamme, Paavola huokaisi. Hän on lähdössä joukkoineen lokakuussa järvilohen
SM-uisteluun Päijänteelle, mutta kuka tietää onko tulevina vuosina enää edes kisoja,
joita järjestää. -Ruotsissa voi vielä kalastaa hyvin, siellä on tehty parempia päätöksiä kuin Suomessa. Tornionjokeen pitäisi nousta vuosittain 60 000-100 000 lohta, jotta määrä olisi terveellä pohjalla, viime vuonna lukema oli noin 10 000. Tanskan Bornholmissa on pidetty maailman suurin vetouistelukilpailu, mutta sekin jouduttiin perumaan. Saaliina ei saa olla kuin eväleikattuja kaloja ja on täyttä lottoa, tuleeko sellaisia haltuun. Olen hyvin huolissani tästä suuntauksesta, Paavola sanoi.
Hangon tennisviikoilla tunnelma katossa
(Hanko) Syksyn jälkeen saapuu kevät ja talven jälkeen saapuvat Hangon tennisviikot.
-Tätähän on odotettu koko pitkä ja kylmä talvi, intoili Joanna Latva-Kiskola. Hangon Tenniskerhon juniori osallistui viime viikon tennisriehassa kolmeen luokkaan. Hän veivasi välieriin sekä C-luokan kaksinpelissä että avoimessa sekanelinpelissä seuran valmennuspäällikön Ville-Heikki Talvenmaan parina. B-luokan nelinpelissä Latva-Kiskola eteni turkulaisen Jasmiina Laitisen kanssa puolivälieriin.
-Olen kaksinpeliin tosi tyytyväinen. Ville-Heikin kanssa on hienoa pelata neluria, hän on taitava pelaaja ja tuntee kaikki pelaajat. Jasmiinan kanssa ystävystyimme tenniksen kautta ja yhteispeli paranee koko ajan, Joanna kertoi.
HTK:n Leo Kivirinta oli juniorikisoissa vahvassa vedossa voittaen U 11 -kaksinpelin ja lyötyä hopeaa U 12 -sarjassa. Hän pelasi Puistolammen pleksikentillä, kun tennisstadionin massakentät olivat tupaten täynnä.
-Puistolammessakin on kiva pelata, mutta olisihan se vielä kivempaa massalla.
Olympiapyöräilijä
(Raasepori) FU-47:n majalle saatiin tuulahdus olympiahuumaa, kun Kari Puisto polkaisi Fiskarin tempon palkinnot jakoon. Länsi-Uudenmaan Pyöräilijät-82:n peräänantamaton puuhamies Erkki Lackström toi ensimmäistä kertaa pidettyyn kilpailuun saman tien lajikulttuurista hohtoa kutsumalla paikalle 44 vuoden takaisen olympiakävijän.
-Tämä on kunniatehtävä. Hienoa, että Erkki ja LUP:n väki jaksavat järjestää näitä kisoja. Kävin Kisakeskuksen urheiluopistolla 1960-luvulla, mutta Fiskariin en ole aiemmin tutustunut, Puisto turisi.
Tamperelaispyöräilijä yhdisti Moskovan olympialaisissa voimansa porvoolaisveljesten Sixten ja Patrick Wackströmin sekä Harry Hannuksen kanssa 100 kilometrin joukkuekisassa, missä Suomi sijoittui huikaisevasti seitsemänneksi.
-Jätimme jopa Ruotsin taakse ja Ruotsi oli siihen aikaan tosi kova, maailmanmestaruudenkin voittanut
Täällä kuitenkin harjoittelemme, Leo virkkoi. Useampia lajeja harrastava Kivirinta pitää tennistä ykköslajinaan ja vasenkätisen vekkulin lempipelaaja on hiljalleen kenkiään hyllylle nakkaava vasurilegenda Rafael Nadal. -Harmi vain, etten ehtinyt nähdä hänen huippuvuosiaan. Nykyisistä kärkipelaajista tykkään Jannik Sinneristä, Leo totesi.
Pitkää päätyyn Tennisviikoilla vanhakin nuortuu ja niinpä M 65 -sarjan kaksinpelifinaalia tahkottiin kaksi ja puoli tuntia. Helsinki Tennis Clubin Juha Väänänen kellisti HTK:n Hannu-Pekka Happosen 6-4, 7-5. -Ei ole tavatonta, että pelit venyvät massalla pitkiksi. Tunnemme toisemme hyvin ja palloralleista tulee pitkiä. Juha oli nyt ratkaisevissa palloissa vähän parempi, Happonen sanoi.
Parivaljakko on viihtynyt tennisviikoilla jo monet kymmenet vuodet.
-Olosuhteet ja järjestelyt ovat aina olleet kunnossa, nyt on vain enemmän kenttiä ja pelaajia. Aikoinaan oli kovia ruotsalaisia mukana, heitähän ei enää ole, Happonen tuumaili.
Tenniksen kautta
Ei ole ehkä kovia ruotsalaisia, mutta kovia ruottisia kylläkin. Tennisviikkojen pääsarjan A3-kaksinpelin voittoon löi Kalle Ruottinen, joka oli porukan paras jo edellisviikolla Tammisaaren tenniskarkeloissa. Turkulaispelaaja kaatoi finaalissa lopen uupuneena Elias Yli-Panulan 6-7, 6-3, 10-7. -Nukuin edellisyönä neljä tuntia ja pelasin aamulla kahdeksalta täällä jo välierän.
Fiskarin tempossa
Moskovan olympiakävijä Kari Puisto ihaili Fiskarin tempon voittaneen Johan Nordlundin vauhtia.
maa. Neuvostoliitto tietenkin voitti, he olivat panostaneet joukkuekisaan hurjasti. Me emme harjoitelleet sitä kuin pari kertaa, mutta venyimme kyllä kovaan iskuun, Puisto muisteli.
Lackström hehkutti, ettei suomalainen sykkeli ole koskaan kulkenut yhtä lujaa. -Eipä se ole, ainakaan miesten puolella. Tea Vikstedt-Nyman sijoittui Atlan-
Raaseporilaisvoitto ammunnan SFS-kisoissa
Raseborgs skyttar -seuran Krister Holmberg viimeisteli SFS:n mestaruuskilpailuissa kuntoaan kohti seuraavan viikon SM-kilpailuja. M50-sarjassa SFS:n kilpailuissa kisannut Holmberg tykitti taululle kauden kärkituloksen 393, joka kirjataan M- ja M50-sarjojen Suomen ennätykseksi. Aiempi M-sarjan SE tulos 389 pistettä oli Niklas Hyvärisen nimissä. Kilpailun järjestäjäseuraa
Raseborgs skyttaria edustava Henrik Holmberg vastasi miesten sarjan voitosta tuloksella 376. Toiseksi sijoittui Niklas Hyvärinen jääden pisteen päähän seurakaveristaan tuloksellaan 375. BSPA:n Roni Tenhunen oli kisan kolmas pistein 372. -Ihan kohtuullinen kisa parilla kasilla. Jäi ensi viikolle parantamisen varaa, hymyili Holmberg kisan jälkeen. SFS:n ennätyksiä rikkoi-
tan aika-ajoissa kuudenneksi ja se on Suomen paras olympiasuoritus, Puisto tähdensi.
Joukkuekisan temppu saisi tänä päivänä villit suosionosoitukset, mutta vuonna 1980 se jäi muiden urotekojen jalkoihin.
-Silloin tuli mitaleja ja mestaruuksia niin, ettei seitsemäs sija paljon hetkauttanut. Taidettiin siitä sanoa, että oli ihan hyvä sijoitus. Ei pyö-
Olin aika puhki, mutta väänsin väkisin voiton. Onneksi A-luokassa selviää mestariksi viidellä voitolla, täällähän on C- ja D-luokkien kaksinpelien grand slam-kaavioissa 128 pelaajaa, jolloin mestaruuteen vaaditaan seitsemän voittoa. Tammisaaren ja Hangon kisat ovat itselleni kesän ykköstapahtumia, mutta tämän pätkän jälkeen teen kyllä hetken jotain ihan muuta kuin pelaan tennistä, Ruottinen puhalteli.
Tennisviikkojen yhteydessä pelattiin Finnish Tourin neljäs osakilpailu, missä kaksinpelien voitot menivät Vesa Ahdille ja Emelie Gabranille. Vastikään SM-hopeaa lyönyt HTK:n Clarissa Blomqvist oli naisten ykkössijoitettu, mutta hävisi toisella kierroksella yllättäen 14-vuotiaalle Annina Kanervalle. Muista kotiseuran pelaajista Veera Karlsson ja Lenni Kiiski taipuivat Finnish Tourilla ensimmäisellä,
Lucas Rosvall puolestaan toisella kierroksella.
Vieläkö venyy?
Hangon tennisviikot ovat täynnä kuin Turusen pyssy ja toistasataa pelaajaa jäi nytkin rannalle ruikuttamaan. Suomen suurimpaan kilpailuun osallistuu 700 pelaajaa ja otteluita huiskitaan neljällätoista ulkokentällä toista tuhatta. Parhaimmillaan yhden päivän aikana pelattiin noin 170 kamppailua. Kasvua voisi tulla lähinnä siitä, jos turnauksen kestoa pidennetään ja Hangon majoituskapasiteetti nousee, mutta HTK:n toiminnanjohtajan Risto Alénin mukaan kasassa on jo nyt hyvä paketti. -Asiasta tulee toki keskustella, mutta jossainhan kasvun rajatkin tulevat vastaan. Turnaus voisi varmasti vielä kasvaakin, mutta pystymmekö silloin pitämään palvelut ja järjestelyt yhtä laadukkaina kuin tällä kattauksella. Olemme jo nyt yksi Suomen suurimmista tennistapahtumista ja keräämme yhteen valtavan määrän ihmisiä. Ensi vuonna Finnish Tour pidetään Hangossa eri aikaan kuin tennisviikot, joten sitä kautta aukeaa tennisviikoille lisää tilaa, Alén sanoi.
vat 50 metrin sekajuoksuilla naisten sarjan Linda Mattsson (BSPA) tuloksella 318, M18-sarjan William Wilkman (RS) pistein 378, M60-sarjan Tapani Koskela (BSPA) tuloksella 364, Y70 sarjan Bertel Holmström (RS) pistein 327 ja Y75 sarjan Jouko Mutka (RS) tuloksella 348.
SFS:n mestaruuskilpailut järjestettiin Inkoossa viikonloppuna.
räilyä oikein arvostettu Suomessa silloin ja tuumittiin, että kannattaako noita mihinkään kisoihin edes lähettää.
Eipä laji ole tänäkään päivänä suuressa arvossa. Pariisiin olympialaisiin meiltä lähtee kyllä kova kuski, Anniina Ahtosalo, Puisto suitsutti.
Hän polkee yhä 5 0006 000 kilometriä vuosittain.
-Se on kuitenkin enemmän pyörän ulkoiluttamista.
Tempoa pykälään
Vuotta ennen Moskovan olympialaisia syntynyt Johan Nordlund ei ehkä enää viiden renkaan kisoihin ehdi, mutta baltialaisiin peleihin vauhtia riittää riuskasti. Kuuden vuoden takainen aika-ajon Suomen mestari ja kesällä Liettuan ympäriajossa pohkeet punaisina polkenut hankolainen hurjasteli Fiskarista Anskuun päin kovinta kyytiä 20 kilometrin matkalla aikaan 25.24. Vanhan kunnon Fiskars-kirveen voitostaan tienannut Gamlakarleby IF:n edustaja valmistautuu täyttä häkää syksyllä Tanskassa
Krister Holmberg oli tyytyväinen suoritukseensa.
käytäviin veteraanien MM-kisoihin.
-Ensimmäinen tempokisa tälle vuodelle ja hyvältä tuntui. Reitti oli hieno, joskin jatkuvine nousuineen ja laskuineen aika kimurantti. Olen välttynyt terveysongelmilta ja toivottavasti sama jatkuu syksyyn asti, reipasta 45 km/h vauhtia viilettänyt ”Joppe” turisi.
Naisten yleisen sarjan 20 kilometriä voitti tamperelaisen PVCC:n Karoliina Leinonen (30.13) ja kolmas oli LUP:n Emilia Riikonen. Tapahtumassa ratkottiin myös TUL:n mestaruudet ja ”luppilaisista”
titteleihin tarttuivat Riikosen lisäksi Henrika Backlund (N 40), Terttu Augustson (N 60), Tomas Forsman (M 40), Dennis Gerke (M 50) ja Henrik Vinberg (M 60). -Elämässä pitää vähän kärsiä ja tällä reitillä sai kärsiä, Vinberg tokaisi. Kilpailijoiden piti alunperin kärsiä Kisakeskuksen reitillä, mutta urheiluopiston mentyä nurin vaihdettiin paikkaa Fiskariin. LUP järjesti tapahtuman yhdessä Pyörä-68:n ja Helsingin Työväen Luistelijoiden kanssa. Jatkosta ei hiiskuttu vielä sanaakaan.
Pidätkö liikkumisesta ja haluatko tienata taskurahaa? Tule meille LEHDENJAKAJAKSI Lappohjaan ja Hankoon. Jakelu suoritetaan kerran viikossa keskiviikkoisin. Yhteydenotot tekstiviestillä 050 366 9504 tai sähköpostitse osoitteeseen janne.fyrqvist@etela.com
Tycker du om att motionera och vill du förtjäna fickpengar? Kom till oss som TIDNINGSUTDELARE
i Lappvik och Hangö.
Utdelningen sker en gång i veckan på onsdagar. Ta kontakt via sms 050 366 9504 eller e-post till adressen janne.fyrqvist@etela.com
ystävystyneet Jasmiina Laitinen (edessä) ja Joanna Latva-Kiskola parantavat jatkuvasti otteitaan nelinpelissä.
IF Raseborg osui tolppaan SFI-kisoissa
Suomen ruotsinkielisen urheiluliiton SFI:n yleisurheilun mestaruuskisat Alavetelissä vetivät IF Raseborgin kurssia alas edellisiin vuosiin nähden. Kolmen mestaruuden ja 17 mitalin saalis Pohjanmaalta ei sinänsä ollut hassumpi, mutta kalpeni viime vuonna Turussa saavutettuun kahdentoista kultamitalin ennätyspottiin. Kolme kertaa peräjälkeen parhaan
nuorisoseuran Ungdomspokalen-palkinnon pokannut IFR putosi nyt pois kolmen joukosta ja yleisen sarjan Frihetspriset-kategoriassa Turun nelossija vaihtui Alavetelissä pykälään 11. Valmennuspäällikkö Tommy Högström totesi reissun sujuneen tolppa ulos-luokassa. -Meiltä ei puuttunut pelkästään osallistujia, vaan
monia mitali- ja mestariehdokkaita. Keihäänheittäjistä 80 metrin mies Teo Takala ja viime vuonna H 17-sarjan voittanut Otto Vesterinen ovat toipilaita, Saimi Lupalalla on selkä sökönä, kuulantyöntäjä Simon Björklöfillä nilkkavaivaa, Anna Dahlström oli kipeänä, Vilho Loukkalahti poissa ja myös Cassandra Nynäs sivussa. Lisäksi viime vuonna 17-vuotiaiden sarjas-
sa menestyneet nuoret kilpailivat nyt seuraavalla askeleella yleisessä sarjassa, missä on vaikeampi pärjätä, Högström sanoi. Viime vuoden lajivoittoa onnistui puolustamaan vain Lauri Wuorenrinne, joka heitti miesten keihään voittoon tuloksella 57,36. Lauri leipoi kaikkiaan seitsemännen SFI-mestaruutensa ja nousi jakamaan Conny Karlssonin
kanssa seuran sisäistä kolmossijaa henkilökohtaisten lajien kultapyttyjen määrässä. Tomas Söderlund (11) ja Oliver Helander (10) jatkavat tilaston kärkikaksikkona.
Vuosi sitten 300 metrin aidoissa juhlinut Jakob Holmberg ylsi nyt ykköseksi P 15 -sarjan 100 metrin aidoissa kellotuksella 16,19. Raaseporilaisrykmentin kolmas mestari oli 15-vuotiaiden seiväshypyn nimiinsä vienyt Voima Kenttä (285). Samassa sarjassa pronssille kurotti David Ekholm ja seiväsmenestystä täydensi Lumi Kenttä, joka sijoittui naisten sarjassa EM-kisoissa hypänneiden Saga ja Silja Anderssonin jälkeen kolmanneksi.
Nuorten sarjoissa hopealle huhkivat Vincent Winberg (2 000 m) ja Jens-Aarne Kero (3 000 m), pronssille puolestaan Ville Ekebom (seiväs), Emily Laks (800 m), Wictor Werner (kiekko), Elias Heinämaa (100 ja 200 m), Ines Westerlund (moukari) ja Winberg (800 m).
Naisten sarjassa Jill Friberg juoksi 5 000 metrillä hopeaa ja Mathilda Silfver 400 metrillä pronssia. Tiia Gustafsson sijoittui kolmiloikassa viidenneksi tuloksella 11.41, joka oli hänen paras pinnistyksensä sitten ennätysvuoden 2017. Lotta Lahtinen hamusi seuralle ensim-
mäistä yleisen sarjan mitalia 100 metrillä ja pyrähti maaliin neljäntenä ajalla 12,35. Viereisen radan juoksija teki kuitenkin katsomosta kuvatun videon perusteella protestin ja tuomaristo hylkäsi Lahtisen takautuvasti vilppilähdön vuoksi, mikä on nykypäivän sääntöjen mukaan mahdollista, joskin harvinaista. Lahtisen vastaprotesti kaikui kuuroille korville, sillä vaikka järjestäjät myönsivät lähettäjän virheen olla ampumatta lähtöä takaisin, niin finaalia ei voinut enää uudelleenkaan juosta, kun osa kilpailijoista oli jo poistunut kisapaikalta. Miesten yleisessä sarjassa 19-vuotias Benjamin Holmbäck sysäsi Conny Karlssonin kuularingin valtaistuimelta pökättyään voittoon tuloksella 15.34. Tammisaarelaisveteraani Karlsson työnsi hopealle lupaavalla kaarella 15.18, joka oli puoli metriä pidempi kuin viime vuoden voittopukkaus. Kesäkuussa ennätyksensä 15.06 työntänyt Simon Björklöf astui kaikki yrityksensä yli. Miesten moukarissa nähtiin kahden 70 metrin kerhoon kuuluvan pyörähtelijän taistelu, jossa Hangon Hyrskyjen kasvatti Marco Kammer (69,48) peittosi inkoolaislähtöisen Roope Auvisen (67,38).
Nähtävää Tammisaaren museokorttelin kesänäyttelyissä Valikoima upeita teoksia suomalaisten taidesäätiöiden kokoelmista
(Raasepori) Taidemuseo
Chappen historian toinen kesänäyttely tuo yhteen monipuolisen valikoiman teoksia Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen kokoelmista. Kesän tarjonnassa on kaksi näyttelyä, jotka levittäytyvät Chappen ja viereisen Galleria Elverketin alueelle.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä taidesäätiöyhdistyksen kanssa. Esillä on kaikkiaan 75 teosta yhdistyksen jäsensäätiöiltä. Chappen ja Pro Artibus -taidesäätiön ensimmäisen yhteistyönäyttelyn ovat kuratoineet Pro Artibuksen kuraattori Juha-Heikki Tihinen ja Chappen intendentti Pia Hovi.
Chappessa on enemmän luontoon, maisemaan ja ulkoisiin havaintoihin liittyviä teoksia, kun taas Elverketissä sisäiset näyt ja mielikuvitukselliset visiot ovat vahvemmin edustettuina. Näyttelyä jäsentävät vastaavuudet, sisäiset näyt, luonnonilmiöt, materiaalin tuntu, musiikin ja visuaalisuuden välinen yhteys, muistot ja mielikuvat, ihmisen kuvat ja ajallisuus.
Kuunteleva silmä -näyttelyn keskeiset teemat ovat ais-
tienvälisyys ja moniaistisuus. Näyttely tuo yhteen monipuolisen valikoiman teoksia säätiöiden kokoelmista. Näyttelykonsepti perustuu Fortumin taidesäätiön kokoelmaan kuuluvaan Juhana Blomstedtin (1937-2010) Kuunteleva silmä -maalaukseen (1982). Teos kuuluu samannimiseen sarjaan, jonka taiteilija esitteli Venetsian biennaalissa samana vuonna.
Making Art in My Dreams -näyttely jatkaa Studio visit Chappe -sarjaa, jossa uusi museo kutsuu nykytaiteilijoita tutkailemaan Albert de la Chapellen taidekokoelmaa eri näkökulmista ja luomaan samalla uutta tutkimalla vanhaa. Taiteilija Leena Jääskeläisen dokumentaarinen virtuaalitodellisuusteos Making Art in My Dreams sisältää mm. Arina Baranovan veistoksen, Dorina Owindin runon ja Susanna Viljanmaan säveltämää musiikkia. Teos kommentoi Albert de la Chapellen taidekokoelmaan kuuluvaa Juhani Linnovaaran maalausta Espanjalainen maisema. Näyttelyssä on esillä myös Albert de la Chapellen ja Clara D. Bloomfield de la Cha-
Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys tuo harvoin esillä olevaa taidetta suuren yleisön nähtäville. Chappessa ja Elverketissä on esillä syyskuun puoliväliin saakka kaikkiaan 75 teosta yhdistyksen jäsensäätiöiltä. (Kuva: Ahmed Alalousi)
pellen yksityiskokoelmaan kuuluvia Linnovaaran teoksia. Näyttelyllä Chappe juhlistaa Linnovaaran syntymää, josta on tänä vuonna kulunut 90 vuotta.
Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys tuo harvoin esillä olevaa taidetta suuren yleisön nähtäville ja edistää taiteen tuntemusta. Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavien taidesäätiöiden kokoelmista: Alfred Kordelinin säätiö, Fortumin taidesäätiö, Föreningen Konstsamfundet, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Lönnströmin taidemuseo, Nordean taidesäätiö, OP Ryhmän taidesäätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Pro Artibus, UPM-Kymmenen kulttuurisäätiö ja Åbo Akademin säätiö. Näyttelyyn voi tutustua Tammisaaressa aina syyskuun 15. päivään saakka.
Jazzi soi Raaseporin linnassa
(Raasepori) Elokuussa niin kansainväliset kuin paikalliset artistit soittavat jazzia Raaseporin linnassa.
Pääesiintyjinä nähdään kansainvälistä uraa luova Maja Mannila trionsa kanssa.
Tapahtuman paikalliset nimet ovat muun muassa Jazzy4 ja Bo i Billnäs Orkester. -Tavoitteenamme on luoda tapahtuma, joka yhdistää jazzin ystäviä Raaseporin linnan muurien sisällä yli kielimuu-
rien ja tarjoaa unohtumattomia elämyksiä, ohjelmasta vastaava Timo Oksanen sanoo. Tapahtuma järjestetään Raaseporin linnassa 9. elokuuta.
Tässä joukkoa johtava Vincent Winberg tossutteli juoksuradalla kaksi mitalia (Kuva: SFI)
Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.
/ SOTNINGSTJÄNST
mtnuohous@gmail.com
since 1999 puh./tel. 050 532 5959
nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor
