Kansallisgalleria (Suomi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallisgalleria
Nationalgalleri
Ateneumin taidemuseo.
Ateneumin taidemuseo.
Perustettu 2014
Ministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sijainti Kaivokatu 2
Helsinki
Valtio Suomi
Pääjohtaja Kimmo Levä
Aiheesta muualla
Sivusto
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Laki ja julistukset

Muut sopimukset

Toimeenpanovalta
Tasavallan presidentti

Valtioneuvosto

Keskushallinto

Aluehallinto

Paikallishallinto

Lainsäädäntövalta

Eduskunta

Valiokunnat

Tuomiovalta
Yleinen tuomioistuin

Hallintotuomioistuin

Erityistuomioistuin

Syyttäjälaitos

Laillisuusvalvonta ja tarkastus

Tarkastus

Valtuutetut

Suomen Pankki
Muut toimielimet

Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Muut julkisoikeudelliset rahastot

Julkisoikeudelliset laitokset

Julkisoikeudelliset säätiöt

Vaalit
Oikeus

Hallintolainsäädäntö

Koulutus

Politiikka
Ulkosuhteet
Muu julkishallinto

Hallinnollinen aluejako

Nykytaiteen museo Kiasma.
Sinebrychoffin taidemuseo

Kansallisgalleria on Suomen suurin kuvataiteen museo. Se rakentaa kulttuuriperintöä, edistää taiteellista sivistystä ja tekee monipuolisia näyttelyitä sekä hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa. Toimintaa ohjaa laki Kansallisgalleriasta[1]. Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo kuuluvat Kansallisgalleriaan.[2]

Kansallisgallerian lakiesitys annettiin kesäkuussa 2013. Laki astui voimaan 1.1.2014.[3] Valtion taidemuseo säätiöitettiin ja uudeksi nimeksi tuli Kansallisgalleria.[4][5] Kansallisgalleria on itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö. Säätiölaki ei koske Kansallisgalleriaa julkisoikeudellisena säätiönä. Museon taidekokoelma on valtion omituksessa olevaa kansallisomaisuutta.[3]

Rahoitus ja hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisgalleria kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan. Sen pääasiallinen rahoittaja on valtio. Kansallisgallerian päärahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö. OKM:n kautta saatavan rahoituksen osuus on 68 prosenttia vuosibudjetista (kokonaisbudjetti 30meur). Kansallisgallerian omarahoitusosuus on 32 %. Omarahoitusosuus koostuu ensisijaisesti lipunmyynnistä (60 %) ja tuotemyynnistä (20 %). Yrityksiltä, säätiöiltä tai yksityisiltä lahjoittajilta saatu osuus tuloista on noin 12 %.[1]selvennä

Kansallisgallerian toimielimiä ovat valtuuskunta, hallitus ja pääjohtaja. Valtuuskunta valvoo Kansallisgallerian hallintoa. Hallitus vastaa Kansallisgallerian toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Kansallisgallerian toimintaa. Kansallisgallerian pääjohtaja on Kimmo Levä.[6][7]

Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Sen puheenjohtaja on entinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Valtuuskunnan toimikausi on kaksi vuotta, ja sen puheenjohtaja on Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Asko Mäkelä.

Tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisgallerian tehtävänä on huolehtia Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa, osallistua taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämiseen sekä huolehtia muista sille laissa säädetyistä tai opetus- ja kulttuuriministeriön antamista tehtävistä. Tehtäviään hoitaessaan Kansallisgalleria vahvistaa kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.[8]

Kansallisgallerian yhteydessä toimii myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettama valtion taideteostoimikunta. Aikaisemmin Taiteen keskustoimikunnan alaisuudessa toiminut Valtion taideteostoimikunta siirtyy valtion taidekokoelmineen Kansallisgallerian yhteyteen.[9]

Valtion taidemuseon henkilökunta siirtyi Kansallisgalleriaan ja heidän virkasuhteensa muuttui työsuhteiksi vuonna 2013.[10] Kun tehtävät eivät enää ole virkoja, niitä ei tarvitse hakea julkisesti.[5]

Kokoelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisgallerian vastuulla on kaksi kokoelmaa: Kansallisgallerian kokoelma ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelma. Näissä kokoelmissa on yli 50 000 taideteosta. Kokoelma sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja elokuvia sekä dokumentteja kuten taiteilijakirjeitä, valokuvia ja äänitteitä. Kansallisgallerian kokoelmaa[11] käytetään museoiden työssä. Kokoelman teoksia on esillä myös valtion merkittävimmissä rakennuksissa tarjoamassa taide-elämyksiä.

Kansallisgallerian kokoelma muodostuu taideteoksista, Arkistoaineistosta ja esineistä. Arkistoaineiston rinnastaminen taideteoksiin ja kokoelmaperiaatteiden kirjaaminen lakiin Kansallisgalleriasta merkitsee Kuvataiteen keskusarkiston hoitamien arkistokokoelmien aseman vahvistumista.[12]

Arkistokokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataiteen keskusarkisto erillisenä osastona lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Kansallisgalleriassa arkistokokoelmat sijoittuvat kokoelmahallintaosastoon. Niiden organisaatio yhdistyi Valtion taidemuseon kirjaston kanssa arkisto- ja kirjastoyksiköksi. Sen tehtäviä olivat arkistokokoelmien kartuttaminen, hoito ja hallinta, arkisto- ja kirjastokokoelmien kokoelmatietovarantojen ja -kantojen sisällöllinen hallinta ja kehittäminen, Kansallisgallerian kirjastotoiminnat sekä kokoelmatietopalvelut. Arkistojen parissa työskentelee jatkossa seitsemän henkilöä.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki Kansallisgalleriasta 889/2013 www.finlex.fi. Viitattu 2.12.2023.
  2. ↑ Taidekokoelmat Suomen Kansallisgalleria. Arkistoitu 11.5.2014. Viitattu 31.3.2014.
  3. ↑ a b Valtion taidemuseosta Kansallisgalleria (tiedote) Opetus- ja kulttuuriministeriö. 13.6.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.8.2013.
  4. ↑ Kansallisgallerian hallitus ja valtuuskunta nimetty (Tiedote) 20.12.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 31.3.2014.
  5. ↑ a b Aino Frilander: Näkökulma: Kansallisgallerian näkymättömyysviitta. (Verkko-osoite latautuu huonosti) Helsingin Sanomat, 28.3.2015, s. C5. [www.hs.fi/kulttuuri/a1427433138848 Artikkelin verkkoversio]. Viitattu 28.3.2015.
  6. ↑ Kansallisgallerian pääjohtajaksi Kimmo Levä Valtioneuvosto. 17.6.2021. Viitattu 5.3.2023.
  7. ↑ Kansallisgalleria - Henkilökunnan yhteystiedot www.kansallisgalleria.fi. Viitattu 5.3.2023.
  8. ↑ FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki Kansallisgalleriasta 889/2013 www.finlex.fi. Viitattu 29.8.2023.
  9. ↑ Laki Kansallisgalleriasta, s. 36 (pdf) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansallisgalleriasta ja kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetun lain 3 ja 10 §:n muuttamisesta. 13.6.2013. Edilex. Viitattu 6.8.2013.
  10. ↑ Paavo Arhinmäki: Täysistunto 72/2013, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansallisgalleriasta ja kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetun lain 3 ja 10 §:n muuttamisesta Puheenvuorot, Mistä eduskunnassa puhutaan?. Kansan muisti. Arkistoitu 21.12.2013. Viitattu 6.8.2013.
  11. ↑ Kansallisgalleria www.kansallisgalleria.fi. Viitattu 2.12.2023.
  12. ↑ Hanna-Leena Paloposki: Arkistokokoelmat Kansallisgalleriassa Lasuuri. Joulukuu 2013. Valtion taidemuseo. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 20.12.2013.
  13. ↑ Lasuuri - Arkistokokoelmat Kansallisgalleriassa web.archive.org. 25.3.2016. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 24.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Kansallisgalleria
Ateneumin taidemuseo    Nykytaiteen museo Kiasma    Sinebrychoffin taidemuseo    
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansallisgalleria_(Suomi)&oldid=22190146”