kieli

Katso myös: Kieli

Suomi

Substantiivi

kieli (26)

1. (anatomia) suussa oleva nielemiseen, lämmönsäätelyyn ja ihmisellä puheen tuottamiseen käytettävä lihas

   Pidetään kieli keskellä suuta.

2. (kielitiede) ihmisen äänteisiin perustuvaan puheeseen tai sovittuihin käsien liikkeisiin perustuva viestintäjärjestelmä (esim. suomen kieli)

   Kuinka taidan suomen kielen.

   lapsen kielen kehitys

   Viittomakielet eli viitotut kielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä.

3. (kielitiede) kielen tyyli; jollekulle tai joillekuille ominainen kielenkäyttö

   romaanin kieli on runollista

   alamaailman kieli

   Tuollaista kieltä en kuuntele hetkeäkään!

4. (musiikki) kielisoitinten ääntä tuottava pingotettu lanka tai jänne

   Vaihdoin kitaraan uudet kielet.

5. (musiikki) puhaltimen lehti
6. soittokellon umpinaiseen yläpäähän kiinnitetty metallinen osa (eli läppä), joka lyö kellon laitaan
7. (tekniikka) eräissä mekanismeissa oleva osa, uloke

   Oven tiivisteet painavat ovea ja lukon kieltä karmissa olevaa helaa vasten.

   ponttiliitoksen kieli

8. (tekniikka) vaa´an osoitin

   Vaa´an kieli osoittaa punnittavan painon.

9. iltti

   Vedä kieli suoraan ennen kuin kiristät nauhat.

• 
  Elin [1]
• 
  Kontrabasson kielet [4]
• 
  Flyygelin kielet [4]
• 
  Kellon kieli [6]
• 
  Lukon kieli [7]
• 
  Kengän kieli [9]

Ääntäminen

• IPA: /ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞li]

• tavutus: kie‧li

Etymologia

kantauralin kēle

Käännökset

1. suussa oleva puheen tuottamiseen, nielemiseen ja lämmönsäätelyyn käytetty elin

aari: adim albania: gjuhë f. arabia: لِسَان (lisān) m./f. azeri: dil bosnia: jezik bulgaria: език m. englanti: tongue ersä: кель [keľ] espanja: lengua f. esperanto: lango fääri: tunga grönlanti: oqaq heprea: לָשׁוֹן f. hollanti: tong indonesia: lidah islanti: tunga italia: lingua f. japani: 舌 karjala: kieli kazakki: тiл kirgiisi: тил krimintataari: til kroaatti: jezik kurdi: ziman m. latina: lingua f.

latvia: mēle f. liettua: liežuvis m. liivi: kēļ makedonia: јазик mokša: кяль pohjoissaame: njuovčča portugali: língua f. puola: język m. ranska: langue f. romania: limbă f. ruotsi: tunga saksa: Zunge f. slovakki: jazyk swahili: ulimi thai: ลิ้น, ภาษา tšekki: jazyk turkki: dil udmurtti: кыл ukraina: язик m. unkari: nyelv valkovenäjä: язык m. venäjä: язык (jazýk) m. vepsä: kel' viro: keel võro: kiil

2. kommunikaatiojärjestelmä

albania: gjuhë f. arabia: لُغَة (luġah) f. azeri: dil bosnia: jezik bulgaria: език englanti: language, tongue ersä: кель [keľ] espanja: lengua f., lenguaje m., idioma m. esperanto: lingvo fääri: mál, tungumál heprea: שָׂפָה f. hollanti: taal indonesia: bahasa islanti: mál, tungumál italia: lingua f., linguaggio m. jaava: basa karjala: kieli kazakki: тілі komi: кыв krimintataari: til kroaatti: jezik kurdi: ziman m. kymri: iaith latina: lingua f. latvia: valoda liettua: kalba liivi: kēļ limburg: spraok livvi: kieli luganda: olulimi makedonia: јазик

malaiji: bahasa mokša: кяль nauru: ekakairũ, edorer pohjoissaame: giella portugali: idioma m., língua f. puola: język m. ranska: langue f. romania: limbă f., idiom n. ruotsi: språk saksa: Sprache f. samoa: gagana slovakki: jazyk somali: af sunda: basa swahili: lugha tanska: sprog thai: เชือก tšekki: jazyk turkki: dil, lisan, zeban turkmeeni: dil tuvalu: nganana udmurtti: кыл ukraina: мова f. unkari: nyelv uzbekki: til valkovenäjä: мова f. vatja: tšeel venäjä: язык m. vepsä: kel' viro: keel võro: kiil

3. kielen tyyli

espanja: lenguaje m. italia: linguaggio m. portugali: linguagem f.

ranska: usage m., langage m. ruotsi: språkbruk, språkbehandling, språk saksa: Sprachgebrauch m., Vokabular n.

4. kielisoittimen osa

englanti: string espanja: cuerda f. heprea: מֵיתָר m. hollanti: snaar italia: corda f. latina: chorda f. portugali: corda f. puola: struna f. ranska: corde f. ruotsi: sträng

saksa: Saite f. swahili: uzi, utari thai: เชือก tšekki: struna f. turkki: tel, dil ukraina: струна f. unkari: húr valkovenäjä: струна f. venäjä: струна f. viro: keel

5. puhaltimen lehti, ruokolehdykkä

englanti: reed espanja: lengüeta f. italia: ancia f. saksa: Rohrblatt n.

ukraina: язичок m. venäjä: трость f., язычок m. viro: lesthuulik, trost

6. kellon metallinen lyövä osa

englanti: tongue, clapper espanja: badajo m. hollanti: klepel italia: battacchio m. portugali: badalo m. ranska: battant m.

ruotsi: kläpp saksa: Klöppel m. turkki: tokmak ukraina: язик m. venäjä: язык m. viro: kõra, tila

7. lukon uloke

englanti: bolt

portugali: lingueta f.

8. vaa´an osa, painon osoitin

englanti: needle, pointer, indicator espanja: fiel m.

italia: ago m. ruotsi: tunga

9. iltti

bulgaria: език englanti: tongue espanja: lengüeta f. italia: linguetta f. ranska: languette f.

ruotsi: plös ukraina: язичок m. venäjä: язычок m. viro: keel

Liittyvät sanat

filologia, murre, puhe,

Johdokset

• adjektiivit: kielellinen, kieletön, kielevä, kielimäinen
• substantiivit: kieleke, kielo
• verbit: kielentää, kieliä, kieltää

Yhdyssanat

alkukieli, alkuperäiskieli, ammattikieli, anopinkieli, arkikieli, arpitaaninkielinen, bantukieli, elekieli, erikoiskieli, frankoprovensaalinkielinen, hallintokieli, hoivakieli, hybridikieli, häpykieli, häränkieli, ilmekieli, intiaanikieli, kansankieli, kansliakieli, kantakieli, kapulakieli, kehonkieli, kengänkieli, kielenhuolto, kielenkanta, kielenkantimet, kielenkärki, kielenkääntäjä, kielenopas, kielenopetus, kielenparsi, Kielentunnistus, kielentuntemus, kielentutkija, kielentutkimus, kielenvaihto, kielenviljely, kielialue, kieliasu, kielifilosofia, kielifysiologia, kielihistoria, kielihäiriö, kielijänne, kielikampela, kielikello, kielikoe, kielikorva, kielikoulu, kielikukkanen, kielikunta, kielikurssi, kielikuva, kielikylpy, kielilaboratorio, kielilainsäädäntö, kielileike, kielilläpuhuja, kieliluu, kielimaantiede, kielimakkara, kielimanifesti, kielimies, kielimuoto, kielimuunnos, kielimuuri, kielinero, kielinysty, kielinäyte, kieliopas, kieliopisto, kielioppi, kielipesä, kielipihdit, kielipolitiikka, kielipsykologia, kielipää, kielireskripti, kielirisa, kieliryhmä, kieliside, kielisilta, kielisoitin, kielisosiologia, kielistudio, kielisukulaisuus, kielisuudelma, kielisyöpä, kielitaistelu, kielitaito, kielitaju, kielitiede, kielitulehdus, kielitunne, kielitutkimus, kielitutkinto, kieliviila, kielivirhe, kielivähemmistö, kieliyhteisö, kieliäänikerta, kieliäänne, kieltenopetus, kieltenpidin, kirjakieli, kohdekieli, koirankieli, komentosarjakieli, konekieli, kontinkieli, korukieli, kotikieli, koululaiskieli, kukkaskieli, kulttuurikieli, kuvakieli, käännöskieli, käärmeenkieli, lakikieli, lapsenkieli, lastenkieli, lukonkieli, lähdekieli, lähtökieli, maailmankieli, mainoskieli, merkkikieli, metakieli, muotokieli, mustalaiskieli, nykykieli, ohjelmointikieli, oksitaaninkielinen, opetuskieli, palkeenkieli, paperikieli, pianonkieli, pikkukieli, poronkieli, puhekieli, puhuntokieli, raastinkieli, runokieli, ruskeakieli, ruumiinkieli, salakieli, samojedikieli, satakieli, sekakieli, selkokieli, selväkieli, sivistyskieli, sotilaskieli, sukukieli, sukulaiskieli, sävelkieli, tytärkieli, työkieli, urheilukieli, vaa'ankieli, vaa’ankieli, valtakieli, viittomakieli, virkakieli, viulunkieli, vähemmistökieli, yleiskieli, äidinkieli, äännekieli

Sanaliitot

• karibilainen kieli, tokaarilainen kieli, tokaarinen kieli, elävä kieli,

forensinen kielentutkimus, formaali kieli, kuollut kieli, luonnollinen kieli, uralilaiset kielet

• Kaanaan kieli
• länsislaavilainen kieli
• oseanialainen kieli
• sinotiibetiläinen kieli
• tiibetiläis-burmalainen kieli

Idiomit

• mielin kielin
  1. mielistellen
• odottaa kieli pitkällä
  1. odottaa innolla jotakin tapahtuvaksi
• olla kielen päällä
  1. sanasta tai termistä, jota ei muista, mutta joka tuntuu olevan juuri tulemassa mieleen
• olla kieli solmussa
• (pitää) kieli keskellä suuta
• olla kuoleman kielissä

Aiheesta muualla

• kieli Kielitoimiston sanakirjassa
• kieli Suomen murteiden sanakirjassa
• kieli Tieteen termipankissa
• kieli Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kieli ja kieltää. Kotimaisten kielten keskus
• Artikkelit 964, 3050 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

kieli

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kieliä
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kieliä
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kieliä
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kieliä

Karjala

Substantiivi

kieli

1. kieli (ruumiinosa)
2. kieli (kommunikaatioväline)

Aiheesta muualla

• kieli Karjalan kielen verkkosanakirjassa

Livvi

Substantiivi

kieli

1. kieli

   ruočin kieli - ruotsin kieli