purkittaa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]purkittaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- panna, säilöä purkkiin
- purkittaa punajuuret
- äänittää, erityisesti jokin kokonaisuus
- purkitettu Helsingin studiolla
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpurkit̪ːɑːˣ/
- tavutus: pur‧kit‧taa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: purkittaminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- purkittaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C