Hohenzollern
Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa. Suku jakautui 1200-luvulla frankkilaiseen ja švaabilaiseen haaraan. Suvun kantalinna eli Hohenzollernin linna sijaitsee Hechingenin lähellä, nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa.[1]
| Hohenzollern | |
|---|---|
 vaakuna |
|
| Maa | Saksa, Romania |
| Arvonimet |
Saksan keisari, Preussin kuningas, Romanian kuningas |
| Perustaja | Burkhard I |
| Perustamisvuosi | ennen 1061 |
| Kansallisuus | preussilainen |
Suvun historia
muokkaaFrankkilaisen (protestanttisen) haaran päämiehet olivat 1400-luvulta lähtien Brandenburgin rajakreivejä. Fredrik VI nousi 1415 Brandenburgin vaaliruhtinaaksi nimellä Fredrik I, minkä jälkeen Hohenzollernin suku kohosi Saksan mahtavimpien ruhtinaitten joukkoon. Vuodesta 1618 lähtien he hallitsivat Brandenburgin lisäksi myös Itä-Preussia. ”Suuri vaaliruhtinas” Fredrik Vilhelm laajensi Brandenburg-Preussin Westfalenin rauhassa 1648 yhdeksi Euroopan mahtivaltioista, ja hänen poikansa Fredrik I otti 1701 Preussin kuninkaan arvonimen. Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin 1871 yhdistyneen Saksan keisariksi. Sukuhaaran viimeinen hallitsija oli Vilhelm I:n pojanpoika Vilhelm II, joka luopui Saksan keisariudesta ja Preussin kuninkuudesta ensimmäisen maailmansodan lopussa 1918 vallankumouksen seurauksena. Frankkilaisen haaran nykyinen päämies on Georg Friedrich von Preussen (s. 1976).
Hohenzollern-suvun švaabilainen (katolinen) haara jakautui vuonna 1576 perinnönjaon seurauksena vielä kolmeen erilliseen haaraan, jotka olivat Hohenzollern-Hechingen, Hohenzollern-Sigmaringen ja Hohenzollern-Haigerloch. Jokainen sukuhaara hallitsi omaa kreivikuntaansa. Näistä kaksi ensimmäistä, Hohenzollern-Hechingen ja Hohenzollern-Sigmaringen, korotettiin ruhtinaskunniksi vuonna 1623 ja ne säilyivät itsenäisinä vuoteen 1849, jolloin niiden hallitsijat luopuivat kruunusta ja alueet yhdistettiin Sigmaringenin hallintopiirinä (saks. Regierungsbezirk Sigmaringen, myös Hohenzollernsche Lande) suvun frankkilaisen haaran hallitsemaan Preussin kuningaskuntaan 1850. Toisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin osaksi ranskalaisen miehitysvallan perustamaa Württemberg-Hohenzollernin osavaltiota, joka puolestaan myöhemmin sulautui osaksi uutta Baden-Württembergin osavaltiota.
Hohenzollern-Hechingenin haaran sammuttua vuonna 1869 švaabilaisia Hohenzollerneita edustaa nykyisin ainoastaan Sigmaringenin haara, jonka tämänhetkinen päämies on Karl Friedrich von Hohenzollern (s. 1952). Hohenzollern-Sigmaringenin suku hallitsi myös Romaniaa ruhtinaina vuosina 1866–1881 ja kuninkaina vuosina 1881–1947.
Suvun hallitsijat Preussissa ja Saksan keisarikunnassa
muokkaa- Brandenburgin vaaliruhtinaat
- Fredrik I (1415–1440)
- Fredrik II (1440–1471)
- Albrekt Akilles (1471–1486)
- Juhana Cicero (1486–1499)
- Joakim I (1499–1535)
- Joakim II (1535–1571)
- Juhana Yrjö (1571–1598)
- Joakim Fredrik (1598–1608)
- Juhana Sigismund (1608–1619)
- Yrjö Vilhelm (1619–1640)
- Fredrik Vilhelm, "Suuri vaaliruhtinas" (1640–1688)
- Fredrik III (1688–1701), myöhemmin Preussin kuningas Fredrik I
- Preussin kuninkaat
- Fredrik I (1701–1713)
- Fredrik Vilhelm I, "Soturikuningas" (1713–1740)
- Fredrik II Suuri (1740–1786)
- Fredrik Vilhelm II (1786–1797)
- Fredrik Vilhelm III (1797–1840)
- Fredrik Vilhelm IV (1840–1861)
- Vilhelm I (1861–1871), myöhemmin myös Saksan keisari
- Saksan keisarit ja Preussin kuninkaat
- Vilhelm I (1871–1888)
- Fredrik III (1888)
- Vilhelm II (1888–1918)
Suvun hallitsijat Romaniassa
muokkaa- Kaarle I 1866–(1881–)1914
- Ferdinand I 1914–1927
- Mikael I (ensimmäinen kausi) 1927–1930
- Kaarle II 1930–1940
- Mikael I (toinen kausi) 1940–1947
Hohenzollernien frankkilaisen haaran sukupuu
muokkaa
Lähteet
muokkaa- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 833. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hohenzollern Wikimedia Commonsissa