Wikipedia

Intian valtameren maanjäristys 2004

merenalainen maanjäristys Intian valtameressä 26.12.2004

Intian valtameren maanjäristys oli merenalainen maanjäristys, joka tapahtui Intian valtameressä 26. joulukuuta 2004. Järistys aiheutti valtavia hyökyaaltoja, tsunamin, jotka tuhosivat suuria alueita Kaakkois-Aasian rannikolla. Eniten kärsivät Indonesia (erityisesti Aceh), Sri Lanka, Intia ja Thaimaa. Kaiken kaikkiaan luonnonkatastrofin vaikutukset kohdistuivat 11 valtioon laajalla maantieteellisellä alueella.[1]

Intian valtameren maanjäristys 2004
Tsunami iskee Thaimaahan.
Tsunami iskee Thaimaahan.
Päivämäärä 26.12.2004
klo 0.58.50 (UTC)
Magnitudi 9,0[1] – 9,1[2] (Mw)
Syvyys 30 km
Episentrumin sijainti 3.316°N, 95.854°E
Maat, joihin
vaikutukset ulottuivat		  Indonesia
 Sri Lanka
 Intia
 Thaimaa
 Malediivit
 Somalia ym.
Henkilövahingot 230 000 kuollutta[3][4]
Aiheesta muualla

Intian valtameren maanjäristys 2004 Commonsissa

Animaatio tsunamien etenemisestä.

Yli 200 000 ihmistä menetti henkensä, ja miljoonat ihmiset joutuivat pakenemaan kotiseuduiltaan. Katastrofi oli ainutlaatuinen, sillä se tapahtui joulupyhinä tapaninpäivän aamuna länsimaalaisten suosimiin matkailukohteisiin. Onnettomuudessa kuoli 179 suomalaista, ja se on suurin suomalaisia kohdannut yksittäinen suuronnettomuus rauhan aikana. Eniten turisteja kuoli Ruotsista (543) ja Saksasta (539).[5][6]

Maanjäristys

muokkaa

Merenalainen maanjäristys tapahtui Indonesian edustalla, Sumatran saaren pohjoisosan länsipuolella kello 7.58.50 paikallista aikaa (0.58.50 UTC, kello 2.58.50 Suomen aikaa). Voimakkuudeltaan 9,0 tai 9,1 momenttimagnitudin järistys on suurin sitten pitkäperjantaina 1964 Alaskaa ravistelleen järistyksen, joka oli voimakkuudeltaan 9,2 magnitudia. Maailman suurin koskaan mitattu maanjäristys (9,5 magnitudia) tapahtui Etelä-Chilessä vuonna 1960. Tuolloin järistyksen vaikutukset tuntuivat tuhansien kilometrien päässä, ja tsunami tappoi ihmisiä Japanissa ja Filippiineillä asti.[1][7]

Tapaninpäivän järistyksen keskus sijaitsi noin 160 kilometriä Sumatrasta länteen, kymmenen kilometrin syvyydessä merenpinnan alapuolella. Järistyksen aiheutti mannerlaattoihin kertynyt jännitys, joka oli syntynyt Intian laatan työntäessä Euraasian laattaa kuutisen senttimetriä vuodessa. Intian laatta painui Euraasian laatan reunassa olevan pienen Burman laatan alle. Ennen järistystä Burman ja Intian laatat olivat olleet lukkiutuneina toisiinsa satojen vuosien ajan, mikä oli synnyttänyt jännityskertymän, joka purkautui nyt maanjäristyksenä. Järistyksen energiamäärä vastaa noin 20 000:ta Hiroshiman atomipommia.[1][8]

Jälkijäristykset

muokkaa

Järistystä seuranneiden vuorokausien aikana tapahtui kymmeniä jälkijäristyksiä, joista suurin (voimakkuudeltaan 7,1 momenttimagnitudia) tapahtui kolme ja puoli tuntia ison järistyksen jälkeen Nikobaarien saaristossa.[1]

Pääsiäismaanantaina 28. maaliskuuta 2005 suunnilleen samalla geologisella alueella kuin tapaninpäivän järistys rekisteröitiin magnitudiltaan 8,7-arvoinen Sumatran maanjäristys. On esitetty vaihtelevia arvioita siitä, oliko järistys tapaninpäivän jälkijäristys vai oma järistyksensä. Järistyksellä oli kuitenkin vielä omia, arvoiltaan yli viiden ja kuuden momenttimagnitudin jälkijäristyksiä.[9] Kaiken kaikkiaan alueella tapahtui toistatuhatta maanjäristystä joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana.[10]

Tsunami

muokkaa
 
Tuhoutunut kylä Sumatran rannikolla.

Maankuorten äkillinen pystysuora siirtymä aiheutti hieman alle neljä kilometriä syvään Intian valtamereen voimakkaan sysäyksen, joka nosti koko vesikerroksen aaltoliikkeeseen. Aallon korkeus syvän meren alueella oli vain runsaat puoli metriä mutta etenemisnopeus 800 kilometriä tunnissa.[1] Matalampaan veteen eli rannikolle päästyään aallon nopeus hidastui ja korkeus kasvoi.[11]

Tsunami eteni monena peräkkäisenä aaltona, joista pisimpien aallonpituus oli satoja kilometrejä. Se saavutti Indonesian rannan 25 minuutin kuluttua järistyksestä, jolloin aaltojen suurimmat vyörymäkorkeudet olivat 25 metriä. Thaimaan edustalle aallot saapuivat 100 minuutin jälkeen ja Sri Lankaan ja Intian itäosiin muutamassa tunnissa. Intian rannikolla aaltojen vyörymäkorkeudet olivat 2,5–5 metriä, mutta Thaimaassa ja Sri Lankassa oli alueita, joissa aallot nousivat pariinkymmeneen metriin. Tuhovaikutukset ulottuivat yli 4 000 kilometrin päähän Afrikan itärannikolle Somaliaan, Keniaan ja Tansaniaan. Myös Chilessä mitattiin kaksi metriä korkea tsunami.[1]

Uhrimäärä ja vauriot

muokkaa
 
Alue, jolla järistyksen ja tsunamien vaikutukset tuntuivat

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi maaliskuussa 2005 tilaston onnettomuudessa kuolleista ja kadonneista. Tilasto ei ole enää täsmällinen, mutta se kuvaa uhrimäärien suuruusluokkaa. 80 prosentin uhreista on arvioitu menehtyneen ensimmäisen tunnin aikana tsunamin rantaan osumisesta.[1]

Maa Kuolleita Kadonneita Yhteensä
Indonesia 124 404 111 888 236 292
Thaimaa 5 395 2 991 8 386
Sri Lanka 31 147 4 115 35 262
Intia (ml. saaret) 10 872 5 764 16 636
Malediivit 82 26 108
Yhteensä 171 900 124 784 296 684

Suomi

muokkaa
 
Tsunamin uhreja Sri Lankan Matarassa.
 
Tsunamin aiheuttamia tuhoja Sri Lankassa.

Tapaninpäivänä Thaimaassa oli noin 3 000 ja Sri Lankassa yli 600 suomalaista. Heistä tsunamissa kuoli 172, katosi kuusi sekä loukkaantui noin 250 ihmistä, joista yksi kuoli vammoihinsa Suomessa. Suomalaisia kuoli tsunamissa suhteellisen vähän, koska monet olivat tsunamin iskeytyessä retkellä sisämaassa ja pelastuivat.[1] Muusikko Aki Sirkesalo perheineen sekä näyttelijä Aulis Rosendahl olivat kuolleiden joukossa.

Suomen hallitusta kritisoitiin pelastustöiden hitaasta aloittamisesta. Ulkoministeriön tiedotus luotti aluksi vain virallisiin tietoihin, ja kun ne osoittautuivat paikkansapitämättömiksi, se johti epäluottamukseen virallista tiedottamista kohtaan.[1] Esimerkiksi katastrofialueella tuolloin lomailleen Euroopan investointipankin varapääjohtajan, tulevan Suomen tasavallan presidentin, Sauli Niinistön mukaan ulkoministeriön virkamiehet eivät uskoneet häntä, kun hän kertoi tuhon laajuudesta ja uskoi satojen suomalaisten kuolleen.[12] Niinistö ja hänen poikansa selviytyivät itse täpärästi tsunamista kiipeämällä betoniseen sähköpylvääseen.[13]

Suomen Punainen Risti (SPR) keräsi suomalaisilta yli 26,5 miljoonaa euroa hätäapua katastrofialueelle, mikä on kaikkien aikojen suurin keräyssumma.[14] Lisäksi ulkoministeriö lahjoitti järjestölle 4,5 miljoonaa euroa ja sisäasiainministeriö 0,2 miljoonaa euroa. Avustustyö keskittyi alun hätäavun jälkeen asuntojen rakentamiseen ja terveyden parantamiseen.[15]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h i j Aasian luonnonkatastrofin tutkintalautakunnan tutkintaselvitys 2005. Valtioneuvosto. Arkistoitu Viitattu 14.4.2014.
  2. ↑ Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Thomson Reuters -säätiön tsunamisivut tsunami.trust.org. 2009. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Luonnonkatastrofissa kuolleista on erilaisia arvioita. Puoli vuotta katastrofin jälkeen valmistuneessa valtioneuvoston tutkintaselvityksessä mainitaan, että tuolloin käytettävissä olevan arvion mukaan kuolleita olisi ollut 300 000. Myöhemmin arvio on vakiintunut noin 230 000:een. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Thomson Reuters -säätiön mukaan kuolleita oli 226 000. Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen (USGS) arvion mukaan kuolleita oli noin 228 000.
  4. ↑ Tsunami scare tests new life-saving procedures 11.4.2012. CNN. Viitattu 17.10.2014. (englanniksi)
  5. ↑ Keskusrikospoliisin tiedote luettu 21.4.2010
  6. ↑ Survivors of 2004 tsunami left horrified after being 'ambushed' by trailer for movie about Boxing Day tragedy Daily Mail. 25.12.2012. Arkistoitu 26.12.2012. Viitattu 14.4.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Chilen maanjäristyksen uhriluku yli 300 Yle Uutiset. 27.2.2010, päivitetty 10.4.2012. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 14.4.2014.
  8. ↑ Marika Kataja & Jani Holland s. 19-20
  9. ↑ Great Earthquake and Tsunami of 28 March 2005 in Sumatra, Indonesia drgeorgepc.com. 2005. Viitattu 8.5.2014. (englanniksi)
  10. ↑ Merenpohjan säilyminen ehjänä esti osaltaan tsunamin Helsingin Sanomat. 30.3.2005. Viitattu 14.4.2014. [vanhentunut linkki – ei arkistoissa ]
  11. ↑ Marika Kataja & Jani Holland s. 20
  12. ↑ Tsunami suomalaisessa mediassa 2005. Viestinnän tutkimuskeskus. Viitattu 19.5.2014.
  13. ↑ Lehto, Mika: Niinistö puhuu nyt tsunamista Iltasanomat.fi. 20.9.2007. Arkistoitu 16.4.2013. Viitattu 5.5.2014.
  14. ↑ Tsunami vetosi suomalaisiin, Syyrian kriisi ei (Archive.org) Helsingin Sanomat. 10.5.2014. Viitattu 10.5.2014.
  15. ↑ Viisi vuotta Aasian tsunamista – Suomen Punainen Risti on saamassa avustustyötään päätökseen 18.12.2009. Punainen Risti. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 10.5.2014.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Marika Kataja & Jani Holland: Tuhon aalto: suomalaisia Thaimaan tsunamialueella. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2005. ISBN 951-31-3460-1
  • Timo Hellenberg, Heikki Talvitie, Pekka Visuri & Risto Volanen: Myrskyn silmässä. Suomi ja uudet kriisit. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38126-7
  • Janne Miikkulainen, Petri Ahoniemi & Raine Lehtoranta: Tsunami!. Otava, 2005. ISBN 952-5601-01-3
  • Anne Puistomäki: Khao Lak: tsunamin jälkimainingit. Myllylahti, 2005. ISBN 952-202-038-9
  • Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet, Tammi 2015

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Intian_valtameren_maanjäristys_2004&oldid=22543056”
pFad - Phonifier reborn

Pfad - The Proxy pFad of © 2024 Garber Painting. All rights reserved.

Note: This service is not intended for secure transactions such as banking, social media, email, or purchasing. Use at your own risk. We assume no liability whatsoever for broken pages.


Alternative Proxies:

Alternative Proxy

pFad Proxy

pFad v3 Proxy

pFad v4 Proxy