Kosmologia

tieteenala, joka tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja kehitystä
Tämä artikkeli käsittelee fysiikan osa-aluetta. Kosmologia uskonnoissa käsittelee erilaisiin uskontoihin ja mytologioihin sisältyviä kaikkeuden rakennetta koskevia oppeja.

Kosmologia (m.kreik. κοσμολογία - κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.[1] Kosmologia tutkii kaikkeutta kokonaisuutena ja liittyy näin vahvasti niin tähtitieteeseen kuin fysiikkaankin. Erityisesti nykyajan kosmologia keskittyy kaikkeuden alkuperään liittyviin kysymyksiin.[2]

Radioteleskooppeja.

Kosmologian kehitykseen vaikutti suuresti Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria. Myös kvanttimekaniikka on keskeisessä asemassa. Yksi fysikaalisen kosmologian keskeisistä nykyisistä teorioista on alkuräjähdysteoria.[3][4]

Yleinen suhteellisuusteoria alettiin vuodesta 1962 alkaen yhdistää kosmologian, gravitaation ja pimeän aineen tutkimuksiin. Ne antoivat vastauksia pohdintoihin, miten universumi on syntynyt ja miten se kehittyisi tulevaisuudessa. Yksi merkkipaalu alan tutkimuksissa on Roger Penrosen ja Stephen Hawkingin vuonna 1973 ilmestynyt teos The Large Scale Structure of Space-Time, joka selitti teorian aika-avaruuden vääristymien näkökulmasta.[5]

Seuraavilla satelliiteilla on kartoitettu kaikkeuden alkuaikoja:[6]

Lähteet

muokkaa
  1. Hakusana kosmologia teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 6. osa, Kop–Lip. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-07245-1
  2. Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeus nyt (Vesa Muhosen esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.
  3. Linnaluoto, Seppo: Kosmologia (tähtitieteen viitetietokanta) Kosmos. Ursa. Viitattu 9.2.2011.
  4. Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeuden kehitys (Christofer Cronströmin esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.[vanhentunut linkki]
  5. Stephen Hawking: Minun lyhyt historiani, s. 44–47, 71. (Alkuteos My Brief History) Suomentanut Markus Hotakainen. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40676-2
  6. Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeus eilen, tänään ja huomenna (Hannu Kurki-Suonion esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
pFad - Phonifier reborn

Pfad - The Proxy pFad of © 2024 Garber Painting. All rights reserved.

Note: This service is not intended for secure transactions such as banking, social media, email, or purchasing. Use at your own risk. We assume no liability whatsoever for broken pages.


Alternative Proxies:

Alternative Proxy

pFad Proxy

pFad v3 Proxy

pFad v4 Proxy