Nenä

Tämä artikkeli käsittelee elintä. Samannimisestä oopperasta katso Nenä (ooppera).

Nenä on elin, jossa selkärankaisten kuten ihmisen hajuaistin sijaitsee ja joka toimii hengitystienä. Nenään kuuluu ulkoinen osa ja sisäinen osa. Ihmisen nenä sijaitsee keskellä kasvoja.

Nenän yläosa saa muotonsa nenäluusta, alaosa rustosta ja sidekudoksesta. Alimpana on kaksi sierainaukkoa ja niistä kasvavat nenäkarvat.

Tehtävät

Nenällä on useita tehtäviä. Nenän kautta voi hengittää, ja nenä lämmittää, puhdistaa ja kosteuttaa sisäänhengitysilman. Nenä haistaa ilmassa leijuvat hajut. Ääni voimistuu, kun uloshengitysilma resonoi nenäontelossa.^[1]

Rakenne

Nenän läpileikkaus. Hajuja aistivat solut sijaitsevat nenäontelon yläosassa.

Nenän uloin ja näkyvä osa muodostuu ylempänä olevista nenäluista ja sen alapuolisesta nenärustosta. Nenän alaosassa on kaksi ruston ja sidekudoksen ympäröimää aukkoa eli sierainta. Kummankin sieraimen takana on eteinen, jonka seinämistä kasvaa nenäkarvoja. Ne pysäyttävät suuret kappaleet, kuten hyönteiset, ennen kuin ne pääsevät nenän sisään.^[1]

Sisempänä nenässä on nenäontelo, joka jakautuu väliseinällä vasempaan ja oikeaan puoliskoon. Nenäontelo on melko ahdas, joten sen kautta kulkeva ilma on kosketuksissa ontelon lämpimiin ja kosteisiin seinämiin. Epäpuhtaudet ja taudinaiheuttajat tarttuvat nenäontelon limakalvojen erittämään limaan, ja sisäänhengitysilma lämpenee ja kosteutuu. Osa limakalvojen soluista tuottaa limaa, ja osa soluista siirtää sitä taaemmas, jotta se niellään pois.^[1]

Nenäontelon yläosan hajuepiteelin aistinsolut keräävät molekyylejä, jotka hajuaisti tulkitsee hajuiksi.^[1]

Nenässä on paisuvaiskudosta, joka paisuu 30–60 minuutin välein vuorotellen eri puolilla nenää. Tällöin ilma kulkee etupäässä vain toisesta sieraimesta sisään ja ulos, ja sulkeutunut puoli saa aikaa kosteutua uudelleen.^[1]

Nenän takaosassa on kaksi aukkoa, jotka ovat yhteydessä nieluun.^[1]

Sairauksia ja oireita

Nenästä voi vuotaa verta, jos väliseinä vaurioituu.^[1]

Nuha tarkoittaa vuotavaa tai tukkoista nenää. Se on hyvin usein esimerkiksi flunssan tai allergian oire. Tunnetuimpia nenän sairauksia ovat muun muassa nenäsyöpä ja nenän polyyppi. Anosmia taas merkitsee hajuaistin puutetta. Nenän agenesia on äärimmäisen harvinainen tila, jossa nenä on synnynnäisesti osittain tai kokonaan puuttunut.

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Kenneth S. Saladin: ”The Nose”, Human Anatomy, s. 655–657. McGraw-Hill Higher Education, 2004. ISBN 9780071111874

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nenä Wikimedia Commonsissa

Hengityselimistö

[saladin-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Kenneth S. Saladin: ”The Nose”, Human Anatomy, s. 655–657. McGraw-Hill Higher Education, 2004. ISBN 9780071111874

[1]