Páfos
Páfos (kreik. Πάφος, turk. Baf, Baffa) on kaupunki ja kunta (Δήμος Πάφου, Dímos Páfou) Páfoksen alueella Kyproksen tasavallassa Kyproksen saarella. Se on alueensa hallinnollinen keskus. Kaupungin väkiluku on 32 892 (2011)[1] ja koko kaupunkialueen väkiluku noin 64 400 (2016).[2]
| Páfos Páfoksen kunta Πάφος Δήμος Πάφου |
|
|---|---|
 Páfoksen satamaa. |
|
  Páfos |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kypros |
| Alue | Páfos |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki ja kunta |
| Väkiluku (2011) | 32 892 |
| – Metropolialue | 64 400 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 8010 – 8049 |
| Suuntanumero(t) | (+357) 6 |
Páfos sijaitsee Kyproksen lounaisrannikolla. Se on satamakaupunki ja nopeasti kehittyvä matkailukohde. Siellä sijaitsee myös maan toinen kansainvälinen lentokenttä, Páfoksen kansainvälinen lentoasema, sekä kalastussatama.[3][4]
Antiikin Pafos oli kreikkalaisessa mytologiassa Afroditen synnyinpaikka. Hellenistisellä ja roomalaisella kaudella kaupunki oli saaren hallinnollinen keskus. Antiikin kaupungin arkeologinen alue on Unescon maailmanperintökohde.[5][6]
Maantiede
muokkaaPáfoksen kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Kyproksen lounaisrannikolla. Etäisyys pääkaupunki Nikosiaan on 148 kilometriä[7] ja Limassoliin 68 kilometriä.[8] Páfoksen kaupunki koostuu kahdesta osasta, jotka ovat Páno Páfos (”Ylempi Páfos”) ja Káto Páfos (”Alempi Páfos”). Páno Páfos sijaitsee nimensä mukaisesti ylempänä ja kauempana merestä, ja muodostaa Páfoksen vanhankaupungin. Se tunnetaan paikallisesti myös nimellä Ktíma. Káto Páfos, joka tunnetaan myös nimellä Néa Páfos, sijaitsee meren rannalla antiikin aikaisen kaupungin paikalla.[3]
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Antiikin Pafos
Alkuperäinen Pafoksen kaupunki, joka tunnetaan myös nimellä Palaipafos (”Vanha Pafos”), sijaitsi noin 16 kilometriä itään nykyisestä Páfoksen kaupungista. Se tunnetaan erityisesti Afroditen pyhäköstä, joka oli jumalattaren tärkeimpiä kulttipaikkoja koko antiikin maailmassa. Kaupunki syntyi jo mykeneläisellä kaudella viimeistään 1100-luvulla eaa., mutta paikalla on ollut asutusta ja kulttitoimintaa jo neoliittisella kaudella 3000-luvulla eaa.
Klassisen antiikin aikana Palaipafos oli yksi saaren kuningaskunnista ja kaupunkivaltioista. Se menetti entisen merkityksensä 300-luvun eaa. lopulla, jolloin kaupunkivaltion uudeksi keskukseksi perustettiin Nea Pafos (”Uusi Pafos”) nykyisen kaupungin Káto Páfoksen paikalle. Palaipafos säilyi kuitenkin edelleen merkittävänä kulttipaikkana. Nea Pafos toimi hellenistisellä kaudella saarta hallinneiden Ptolemaiosten hallintokeskuksena, ja nousi näin saaren tärkeimmäksi kaupungiksi. Pafos toimi myös roomalaisen Kyproksen keskuksena sen jälkeen, kun roomalaiset valtasivat saaren vuonna 58 eaa.[9]
Apostolien tekojen mukaan apostolit Paavali ja Barnabas vierailivat Pafoksessa vuonna 45 jaa., ja käännyttivät saaren käskynhaltijan Sergius Pauluksen kristinuskoon.[5] Kaupunki kukoisti erityisesti 100- ja 200-luvuilla, jolloin pääosa sen merkittävistä julkisista rakennuksista valmistui.[9]
Pafoksen merkitys väheni 300-luvulla, jolloin suuri maanjäristys runteli kaupunkia huomattavasti. Sen jälkeen saaren keskukseksi nousi Salamis.
Myöhempi historia
muokkaaArabit ryöstelivät kaupunkia 600-luvulla, joka vähensi sen merkitystä entisestään. Hyökkäysten seurauksena kaupunki siirrettiin kauemmaksi merestä Páno Páfoksen alueelle. Keskiajalla kaupungissa hallitsivat muun muassa Lusignanin hallitsijasuku (1192–1489), Venetsian tasavalta sekä Osmanien valtakunta. Sen merkitys pysyi kuitenkin vähäisenä ja se oli sekä kielellisesti että kulttuurisesti eristynyt muusta saaresta vuosisatojen ajan.[3][9]
1800-luvun loppupuolella yhdysvaltalainen Lárnakan konsuli Luigi Palma de Cesnola ja muut haudanryöstäjät tyhjensivät valtaosan alueen haudoista. Saaren länsipään Akámaksen niemi oli brittien armeijan harjoitus- ja tulitussalueena, minkä vuoksi sen haudat saivat olla paradoksaalisesti suhteellisen rauhassa. Vuoden 1974 tapahtumien jälkeen valtaosa Páfoksen turkkilaisväestöstä muutti vastentahtoisesti saaren pohjoisosaan ja alueen asuttivat lähes kokonaan kreikkalaiset. Páfoksen kansainvälinen lentoasema valmistui vuonna 1983, mikä nosti alueen asemaa takamaastosta kiinnostavaksi matkailukohteeksi.[9]
Páfoksen antiikin aikaiset nähtävyydet eli Palaipafoksen ja Nea Pafoksen arkeologiset alueet liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1980.[6]
Nähtävyyksiä
muokkaa
Páfoksen tärkein nähtävyys on antiikin aikaisen kaupungin arkeologinen alue niemellä heti Káto Páfoksen länsipuolella. Se tunnetaan erityisesti hienoin lattiamosaiikein koristelluista taloistaan. Niistä tunnetuin on niin kutsuttu Dionysoksen talo. Pyhän Solomonen (Agía Solomoní) maanalaisen kirkon luona sijaitsee katakombeja. Toinen tärkeä arkeologinen alue on hieman idempänä Panagía Chrysopolítissan kirkon (myös Pyhän Kyriaken kirkko, Agía Kyriakí) ympärillä oleva alue. Siellä sijaitsee muun muassa pylväs, johon apostoli Paavali legendan mukaan sidottiin ruoskimista varten.[3]
Kolmas keskeinen arkeologinen alue ovat niin kutsutut Kuninkaiden haudat noin 1,5 kilometriä pohjoisempana. Nimestään huolimatta sinne ei kuitenkaan haudattu kuninkaita vaan kaupungin hellenistisen ja roomalaisen kauden merkkihenkilöitä.[3][9]
Páfoksen museoihin kuuluvat Páfoksen arkeologinen museo sekä kansatieteellinen museo. Muihin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Pyhän Theodoroksen (Ágios Theódoros) katedraali, uusklassista arkkitehtuuria edustava kunnantalo (”kaupungintalo”) sekä muut uusklassiset rakennukset Páno Páfoksessa, sekä vanha turkkilainen moskeija ja turkkilainen kylpylä. Kaupungin lähistöllä sijaitsee Pyhän Neofytoksen (Ágios Neófytos) luostari, jossa on bysanttilaisaikaisia freskoja 1100- ja 1400-luvuilta.[3][5] Páfoksen bysanttilainen museo toimii nykyisin Geroskípoussa.[10]
Vanhan kaupungin Páno Páfoksen alueella sijaitsee muun muassa paikallinen agora tai basaari, josta löytyy paikallista ruokaa sekä vaatteita. Káto Páfos on kaupungin turistielämän keskus. Kaupungin suurin ostoskeskus on Kings Avenue Mall, joka sijaitsee Káto Páfoksessa kävelymatkan päässä satamasta ja turistialueelta.
Lähteet
muokkaa- ↑ Αποτελέσματα Απογραφής Πληθυσμού, 2011 (Väestönlaskennan tulokset) Στατιστική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας (Kyproksen tasavallan tilastokeskus). Arkistoitu 19.10.2020. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Cyprus - Republic of Cyprus Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ a b c d e f Micuła, Grzegorz & Micuła, Magdalena: Cyprus, s. 48–53. (Eyewitness Travel) London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK. ISBN 987-1-40535-324-3
- ↑ Lyssiotis, Polly & Kokoti, Vasiliki (toim.): About Cyprus. Nicosia: Press and Information Office, 2007. ISBN 978-9963-38-499-0 (englanniksi)
- ↑ a b c Paphos Cyprus Island. Arkistoitu 21.5.2007. Viitattu 9.4.2018.
- ↑ a b Paphos UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.4.2018.
- ↑ From Nicosia to Paphos Distance Calculator. Viitattu 9.4.2018.
- ↑ From Limassol to Paphos Distance Calculator. Viitattu 9.4.2018.
- ↑ a b c d e Pafos: History Lonely Planet. 2008. Lonely Planet Publications. Viitattu 30. elokuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Ecclesiastical Museum of Pafos (Paphos) Visit Cyprus. Arkistoitu 17.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Páfos Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Πάφου. Páfoksen kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
| Famagustan alue |
Agía Nápa · Akanthoú · Derýneia · Famagusta (Ammóchostos) · Lefkónoiko · Lýsi · Paralímni · Sotíra |
|---|---|
| Kyrenian alue | |
| Lárnakan alue |
Aradíppou · Athiénou · Dromolaxiá-Meneoú · Lárnaka · Léfkara · Livádia |
| Limassolin alue |
Ágios Athanásios · Germasógeia · Káto Polemídia · Limassol (Lemesós) · Mésa Geitoniá · Ýpsonas |
| Nikosian alue |
Ágios Dométios · Aglantziá · Dáli · Égkomi · Géri · Kythréa · Lakatámeia · Latsiá · Mórfou · Nikosia (Lefkosía) · Stróvolos · Tséri |
| Páfoksen alue |
Geroskípou · Páfos · Pégeia · Póli |
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |