Pulesjärvi (järvi)
Pulesjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Tampereen Kämmenniemessä, Sorilassa ja Viitapohjassa sijaitseva järvi.[2][1]
| Pulesjärvi | |
|---|---|
 Auringonlasku Pulesjärvellä |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Tampere |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Näsijärven alue (35.31) |
| Tulouomia |
oja Joutsijärvestä, oja Keltolammista, oja Isosta Kolujärvestä, oja Valkiajärvestä, oja Sammakkolammista |
| Laskujoki | joki Kalliojärveen [1] |
| Järvinumero | 35.318.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 125,4 m [1] |
| Pituus | 4,25 km [1] |
| Leveys | 2,18 km [1] |
| Rantaviiva | 24,1006 km [2] |
| Pinta-ala | 2,15692 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00658136 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,05 m [2] |
| Suurin syvyys | 16,6 m [2] |
| Saaria | 29 [2] |
| Huhtisaari, Sipisaari, Selkäsaari, Lehtisaari | |
 Pulesjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 220 hehtaaria eli 2,2 neliökilometriä. Se on 4,3 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä. Järvi on kaksiosainen ja osia yhdistää 700 metriä pitkä salmi, joka on yhdystien kohdalla alle 1,5 metriä syvä. Tien ylityskohdalla sijaitsee nykyään pengertie, josta sillan osuus on lyhyt. Järven pohjoisosassa on useita lahtia. Sen koillisosassa sijaitsee Pitkälahti, joka haarautuu Koivulahdeksi ja Haukilahdeksi. Järven länsipäässä työntyy etelään kapea Kotilahti, ja järven länsirannalla on vielä kapea Mustalahti ja leveä Keltolahti. Järven eteläosassa on kaksi itään työntyvää lahtea Kalalahti ja Itälahti.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 29 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 6,0 hehtaaria, mikä on noin 2,6 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista yksi on yli hehtaarin suuruinen, 14 on yli aarin ja loput 14 ovat alle aarin kokoisia. Suurin saarista on Huhtisaari, joka on 300 metriä pitkä ja 180 metriä leveä, ja sen pinta-ala on noin 3,5 hehtaaria. Sipisaari on pinta-alataan 0,8 hehtaaria. Muita saaria ovat Kotilahdensaari, Selkäsaari, Joutsenpesänsaari ja Lehtisaari.[2][1]
Järvi on luodattu, ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 6,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0066 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 3,1 metriä, ja suurin syvyys on 16,6 metriä. Syvin kohta sijaitsee Huhtisaaren ja Selkäsaaren puolivälissä. Myös Selkäsaaren ja salmen välissä on syvänne, jossa on 13,5 metriä syvää ja toisaalta Pitkälahdessa on 12 metriä syvää. Muuten järvi on melko matala.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 24 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 4 kilometriä. Rannat ovat kallioista ja mäkistä metsämaata. Peltoa rajautuu rantaan vain Kalalahdella. Asutus on pääasiassa haja-asutusta. Rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Niitä on kartasta arvioiden noin 110. Salmen kohdalta järven ylittää yhdystie 14197, joka kulkee Pulesjärven kulmakunnan kautta. Järven pohjoisrantaa seuraa Pohtolaan vievä kylätie.[2][1][3]
Historiaa
muokkaaKalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven nimi kirjoitettiin ”Purljärvi”. Vielä vuoden 1964 peruskartassa oli järveä ympäröivissä metsissä runsaasti pieniä peltopalstoja, joista moni ulottuivat järven rannoille asti. Seuraavassa kartassa vuodelta 1979 niiden määrä väheni dramaattisesti, ja vielä vuoden 1986 kartassa niistä suurimmat pellot olivat viljelyssä. Nykyään peltoa ei ole kuin yhdessä suunnassa.[4][5][6][7][8]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Näsijärven alueella (35.31), jonka Pulesjärven valuma-alueeseen (35.318) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 125,4 metriä meren pinnan yläpuolella.[a] [1][9]
Pulesjärven valuma-alueella on 14 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä suoraan järveen laskevat Valkiajärvi (7 ha), Sammakkolammi, Peräjärvi (11 ha), Iso Kolujärvi (6 ha) Pienen Kolujärven (1 ha) kanssa ja Keltolammi (2 ha). Kalalahteen laskevat Joutsijärvi, Palvajärvi (4 ha) ja Koirajärvi (3 ha). Keltolammin kautta järveen laskevat kauempaa järveltä Kortejärvi (7 ha), Ruutana (4 ha) ja Kintulammi (8 ha).[9]
Järvestä lähtee 450 metriä pitkä laskuoja Kalliojärveen (5 ha), jonka vedenpinta on 20 senttimetriä alempana. Se laskee seuraavaksi Myllylammiin (3 ha) ja sitten lopulta Paarlahden Sisaruspohjaan, joka kuuluu Näsijärven Koljonselkään.[1]
Huomautukset
muokkaa- ↑ Verrattaessa vuosien 1964 ja 1979 peruskarttoja keskenään huomaa, miten järven rantaviiva on muuttunut useassa kohdassa. Mahdollinen syy tähän voisi olla järvenlasku. Asiasta lisää kesutelusivulla.[6][7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l Pulesjärvi, Tampere (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Pulesjärvi, Tampere (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050734.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ a b Pulesjärvi (35.318.1.006) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
