Robert Wilhelm Ekman
Robert Wilhelm (R. W.) Ekman (13. elokuuta 1808 Uusikaupunki – 19. helmikuuta 1873 Turku) oli merkittävä suomalaisen romanttisen muotokuvamaalauksen ja varhaisen kansallisromantiikan taidemaalari ja opettaja.
Robert Wilhelm Ekman | |
---|---|
R. W. Ekman. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. elokuuta 1808 Uusikaupunki |
Kuollut | 19. helmikuuta 1873 (64 vuotta) Turku |
Elämänvaiheet
muokkaaLapsuus ja taideopinnot
muokkaaR. W. Ekman syntyi Uudessakaupungissa säätyläisperheeseen. Hänen vanhempansa olivat lääkäri, pormestari Karl Kristoffer Ekman ja Sara Elisabet o.s. Gadolin. Robert Wilhelmin ollessa kymmenvuotias molemmat vanhemmat kuolivat. Perheeseen jäi viisi orpoa, jotka sijoitettiin kasvatuskoteihin. Koulunkäynti jäi puutteelliseksi, eikä yliopisto-opintoihin ollut mahdollisuutta.
Ekman opiskeli ensin kotimaassa Gustaf Wilhelm Finnbergin johdolla, mutta aloitti vuonna 1824 opinnot veljensä Fredrikin kanssa Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa. Jo opiskeluaikana Ekman suuntautui akateemisen klassismin sijasta kansanelämän kuvauksiin. Ekman valmistui taideakatemiasta 1836, ja opinnoissaan hyvin menestyneelle taiteilijalle myönnettiin suuri matkastipendi. Sen turvin hän vietti useita vuosia vuosina 1837–1844 työskennellen Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa. Koska apurahoja ei olisi voinut muuten saada, Ekman siirtyi Ruotsin kansalaiseksi.
Hovimaalari ja opettaja
muokkaaPalattuaan Tukholmaan Ekman sai agréen arvon eli hänet hyväksyttiin akatemian jäseneksi vuonna 1844. Nimitykseen liittyi kuninkaallisen hovi- ja historiamaalarin arvonimi. Vuonna 1845 Ekman palasi Turkuun, jossa aloitti Turun tuomiokirkon koristamisen seinämaalauksilla. Tuomiokirkon suuritöiset freskot Kaikkien pyhien kappeliin, kirkon kuoriosaan, valmistuivat vuonna 1854.
Asuttuaan Suomessa kymmenen vuotta Ekman otti vuonna 1855 takaisin Suomen kansalaisuuden. Muutettuaan Turkuun Ekman alkoi maalarimestari Carl Gustaf Söderstrandin kanssa puuhata kuvataiteen opetusta. He olivat tunteneet toisensa jo 20 vuotta. He olivat työskennelleet Tukholman taideakatemiassa samaan aikaan. Ekman oli kahdeksan vuotta Söderstrandia nuorempi. Vuonna 1830 perustetun Turun piirustuskoulun johtajaopettajana Ekman toimi vuosina 1846–1873.[1] Hänen aikanaan Turun piirustuskoulussa kehitettiin erityisesti elävän mallin maalaamista paljon aikaisemmin kuin Helsingin piirustuskoulussa edes maalattiin alastonmallia.
Tuotanto
muokkaaEkman oli kiinnostunut maansa historiallisesta menneisyydestä ja kansanelämästä. Hänen tuotannossaan on 1850-luvulta lähtien muinaissuomalaisia aiheita sekä kansanelämänkuvauksia rahvaan asuinsijoilta.[2]
Ekmanin haaveena oli Kalevalan sankaritarujen kuvittaminen. Suuresta innostuksesta ja suunnittelusta huolimatta aiheesta ei kuitenkaan syntynyt valmista, koska kukaan ei suostunut suunnitelman rahoittajaksi.[2] Ekman rinnasti kalevalaisen muinaissuomalaisuuden antiikin Kreikan mytologioihin. Kalevalaisista aiheista syntyi kymmeniä harjoitelmia ja luonnoksia, joista osan Ekman julkaisi painokuvina. Hänen kalevalainen pääteoksensa Väinämöisen soitto valmistui vuonna 1866.
Ekman oli Suomen taiteilijaseuran jäsen, ja kunniajäsenyyden hän sai 1864. Ekmanin puoliso oli Josefina o.s. Pippingsköld.
Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa: Ateneumin, Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseossa, Kansallismuseossa, Cygnaeuksen galleriassa ja Serlachiuksen taidemuseossa. Ulkomailla: Konstmuseet, Göteborg, Ruotsi, Norrköpings museum, Ruotsi, Gripsholmin linna, Ruotsi, Drammens Kunstforening, Norja.
Ekmanin julkisia taideteoksia ovat Turun tuomiokirkon freskomaalaus 1850–1854 sekä yli 30 alttaritaulua, muun muassa Helsingin Vanhankirkon 1846–1848, Sääksmäen 1847, Viitasaaren 1849, Sauvon 1853, Oulun 1859, Tammelan 1860, Vaasan 1861, Porin 1863, Paimion 1865, Marttilan, Perttelin 1871 ja Vimpelin 1872 kirkkojen alttaritaulut.
Kuvia teoksista
muokkaa-
Tykocinin taistelu, 1831.
-
Lukeva nainen, 1838.
-
Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle, 1853.
-
Piispa Henrik kastaa suomalaiset Kupittaan lähteellä, 1854.
-
Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1858.
-
Ilmatar, 1860.
-
Lemminkäisen äiti Tuonelassa, 1862.
-
Väinämöisen soitto, 1866.
Palkinnot ja tunnustukset
muokkaa- Perintöprinssi Oskarin palkinto vuodesta 1825 alkaen useana vuonna.
- Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian agré 1836.
Kirjallisuutta
muokkaa- Hintze, Bertel: Robert Wilhelm Ekman 1808–1873: En konsthistorisk studie. (Diss) Helsingfors: Schildt, 1926.
- Levanto, Marjatta: Ateneum-opas: Isak Wacklinista Wäinö Aaltoseen. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09455-6
- Willner-Rönnholm, Margareta: Taidekoulun arkea ja unelmia: Turun Piirustuskoulu 1830–1981. ((Konstnärsslit och vardagsdröm: Åbo ritskola 1830-1981.) Suomentanut Reijo Juopperi) Turku: Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo, 1996. ISBN 951-595-025-2
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Wilhelm Ekman Wikimedia Commonsissa
Yleistä
muokkaa- Reitala, Aimo: Ekman, Robert Wilhelm (1808–1873). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.4.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Robert Wilhelm Ekman Valtion taidemuseon kokoelmissa. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun taidemuseo. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Till "Fänrik Ståls sägner" tolf teckningar — Vänrikki Stoolin tarinoista kaksitoista kuvausta. R. W. Ekman. Helsinki 1869. Kansalliskirjaston kappaleen digitaalinen kopio.
- Gustaf Henrik Mellin, kuvitus Rober Wilhelm Ekman: Svenska National-drägter Projekt Runeberg. 1859. Stockholm: L:s Gust. Rylander. Viitattu 22.9.2013. (ruotsiksi)
Tunnetuimpia teoksia
muokkaa- Maisema Subiacosta, 1844. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Magnus Dahlström lapsena, 1864. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Osteria con cucina, Italialainen majatalo, 1846. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa, 1868. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Talvikalastusta Turun linnan ulkopuolella, 1872. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Teoksia. Valtion taidemuseon luettelo. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright