Saarland
Saarland, joskus myös Saarinmaa, on pieni osavaltio Saksan länsiosassa lähellä Ranskan rajaa. Sen pääkaupunki on Saarbrücken. Alueella asuu hieman yli miljoona asukasta, ja sen pinta-ala on 2 569 km². Sitä pienempiä ovat vain kaupunkiosavaltiot Berliini, Bremen ja Hampuri. Saarlandin rajanaapurit ovat pohjoisessa ja idässä Rheinland-Pfalzin osavaltio, etelässä Ranska ja lännessä Luxemburg. Osavaltion nimi johtuu sen kautta kulkevasta Saarjoesta.
| Saarland | |
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Saksa |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Saarbrücken |
| – Pääministeri | Anke Rehlinger (SPD) |
| Pinta-ala | 2 568,65 km² |
| Väkiluku | 1 022 585 |
| – väestötiheys | 398,1 as./km² |
| Saarland | |
Alueen muodostuminen
muokkaaSaarlandia ei käytännössä ollut yhtenäisenä alueena vielä ennen 1900-lukua. Campo Formion rauhassa 1797 alue siirtyi Ranskalle. Pariisin rauha 1815 puolestaan jakoi sen Preussin ja Baijerin kuningaskunnan kesken. Alue alkoi kehittyä vuoden 1871 jälkeen, kun Elsass-Lothringen liitettiin Saksan keisarikuntaan ja nykyisen Saarlandin alue teollistui Lothringenin hiilikaivosten ansiosta.[1]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
muokkaaSaarin alue syntyi 1919 osana Versailles’n sopimusta, jossa siitä tehtiin autonominen alue, jota hallitsi Ranska Kansainliiton valvonnassa. Sen muodostivat siihen saakka Preussiin kuuluneen Reininmaan lounaiskolkka sekä länsiosa Baijeriin ekslaavina kuulunutta Reinpfalzia.[2]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä rauhanneuvotteluissa Ranska vaati Saarin aluetta itselleen. Britannia ja Yhdysvallat vastustivat tätä vaatimusta, mutta hyväksyivät kompromissina, että alue tulisi Kansainliiton valvontaan ja että Ranska korvauksena sodassa tuhoutuneista kivihiilikaivoksista sekä jälleenrakennuskustannusten peittämiseksi saisi hallintaansa Saarin alueen kivihiilikaivokset.[2] Vuonna 1935 alueella oli määrä järjestää kansanäänestys siitä, liitettäisiinkö alue Ranskaan vai palautettaisiinko se Saksalle.[2]
Vuodesta 1920 lähtien Saarin alueen hallintoa johti Kansainliiton nimissä viisihenkinen hallituskomissio. Vuonna 1922 perustettiin neuvoa-antava kansanedustuslaitos, maaneuvosto (saks. Landrat). Vuodesta 1925 lähtien alue kuului Ranskan tullialueeseen. Ranskan miehitysjoukot poistuivat sieltä vuonna 1927, minkä jälkeen järjestystä alueella ylläpitivät paikallisesta väestöstä muodostetut poliisivoimat.[2]
Kun alueen valtiollista asemaa koskenut kansanäänestys tammikuussa 1935 lopulta pidettiin, yli 90 prosenttia äänestäjistä kannatti alueen liittämistä jälleen Saksaan. Noin 9 % äänestäneistä kannatti vallitsevan tilanteen jäämistä ennalleen, kun taas Ranskaan liittäminen sai vain vähän kannatusta.[2] Äänestyksen tuloksen mukaisesti alue liitettiinkin 1. maaliskuuta 1935 Saksaan.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen
muokkaaToisen maailmansodan loppuvaiheilla Saarlandissa käytiin ankaria taisteluita. Sodan jälkeen se oli Ranskan valvonnassa 1945–1947. Sillä oli tuona aikana autonominen hallinto, ja vuonna 1948 kansanäänestyksessä äänestettiin Ranskan ja Saarlandin välisen talousliiton puolesta.[1] Vuosina 1947–1957 alue muodosti Ranskan hallitseman Saarin protektoraatin. Saarland osallistui muun muassa vuonna 1952 Helsingissä järjestettyihin kesäolympialaisiin omalla joukkueellaan. Loppuvuonna 1955 järjestettiin toinen kansanäänestys, jossa alueelle tarjottu itsenäisyys hylättiin, ja alue liitettiin Saksan liittotasavaltaan sen kymmenenneksi osavaltioksi 1. tammikuuta 1957[3].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b ”Saarland”. Teoksessa The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press, 2013. Answers.com (viitattu 30.9.2013). (englanniksi)
- ↑ a b c d e f ”Saarin alue”, Iso Tietosanakirja, 11. osa (Piemonte–Sielutiede), s. 625–626. Otava, 1936.
- ↑ Tuomikoski, Pekka: 50 vuotta sitten 1957, s. 9. Minerva Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-492-005-6
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarland Wikimedia Commonsissa