Unkarin kuningaskunta (1920–1946)
Unkarin kuningaskunta (unk. Magyar Királyság) oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920 perustettu muodollinen kuningaskunta, joka vaihtui jälleen tasavallaksi 1946.
| Unkarin kuningaskunta Magyar Királyság |
|||
|---|---|---|---|
1920–1946 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
| Valtionhoitaja |
Miklós Horthy (1920–1944) Ferenc Szálasi (1944–1945) Unkarin kansallisneuvosto (1945–1946) |
||
| Pääkaupunki | Budapest | ||
| Viralliset kielet | unkari | ||
| Valuutta |
Unkarin kruunu (1920–1927) Pengő (1927–1946) |
||
| Tunnuslause | Regnum Mariae Patrona Hungariae | ||
| Kansallislaulu | Himnusz | ||
| Edeltäjä |
 Unkarin neuvostotasavalta |
||
| Seuraaja |
 Unkarin toinen tasavalta |
||
Historia
muokkaaEnsimmäisen maailmansodan päätyttyä Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia luhistui, viimeinen keisari Kaarle I (Unkarin kuninkaana Kaarle IV) joutui luopumaan vallasta, ja Unkarissa julistettiin marraskuussa 1918 tasavalta, joka pian luisui kommunistihallinnon käsiin. Vuoden 1919 lyhytikäisen neuvostotasavallan ja sitä seuranneen romanialaismiehityksen jälkeen maan olot oli voittajavaltioiden valvonnassa järjestettävä uudelleen. Historiallisen jatkuvuuden vuoksi – sodanjälkeisen demokraattisen tasavallan ja neuvostotasavallan tekemät muutokset oli tammikuussa 1920 valittu parlamentti virallisesti mitätöinyt – uudesta Unkarista tuli nimellisesti kuningaskunta, mutta poliittisista syistä maahan ei kuitenkaan enää valittu kuningasta,[1] vaan amiraali Miklós Horthy valittiin valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920 arvonimellä Hänen ruhtinaallinen korkeutensa Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja[2] (unk. Ő Főméltósága a Magyar Királyság Kormányzója).
Vuonna 1920 solmittu Trianonin rauhansopimus leikkasi historiallisen Unkarin kuningaskunnan alueesta kaksi kolmasosaa. Tämän historiallisen vääryyden korjaaminen oli Horthyn hallituksen propagandassa keskeisessä asemassa. Vuonna 1938 ns. ensimmäisellä Wienin päätöksellä eli Saksan ja Italian suostumuksella Unkari valtasi takaisin eteläisen Slovakian paljolti unkarilaisten asuttamat alueet, vuonna 1939 ns. toisella Wienin päätöksellä pohjoisosan Transilvaniaa. Vuonna 1941 Unkari lisäksi miehitti Serbian pohjoisosan. Unkarin kuningaskunnan kukistuttua toisen maailmansodan lopussa Trianonin rauhan rajat palautettiin.[3]
Horthy toimi valtionhoitajana, kunnes nuoliristiläiset kaappasivat vallan 16. lokakuuta 1944 natsi-Saksan tuella.[4] Unkarin valtionpäämieheksi nousi nuoliristin johtaja Ferenc Szálasi.[5] Szálasin hallitus joutui vetäytymään puna-armeijan tieltä ensin Länsi-Unkariin ja lopulta Itävallan puolelle 29. maaliskuuta 1945.[6]
Unkarin kansallisneuvosto luotiin hoitamaan valtionpäämiehelle kuuluvia tehtäviä tilanteessa, jossa toisen maailmansodan aikaisia taisteluja käytiin vielä Unkarissa. Unkarin kuningaskunta julistettiin virallisesti lakkautetuksi 1. helmikuuta 1946.[7]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
Viitteet
muokkaa- ↑ Hungary - WWI Losses, Treaty of Trianon, Sovereignty | Britannica www.britannica.com. 7.1.2025. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Unkarin vaaran vuodet 1940-luvulla (Unkarin vaaran vuodet suomalaisdiplomaattien silmin) Yle Elävä Arkisto. Yleisradio. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Hungary - WWI Losses, Treaty of Trianon, Sovereignty | Britannica www.britannica.com. 7.1.2025. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 237.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 234.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 235.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 244.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkarin kuningaskunta (1920–1946) Wikimedia Commonsissa