Kromatiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kuvassa ylhäältä alaspäin kromosomi, kromatiinia, histoneita, nukleosomeihin kietoutunutta DNA:ta ja DNA-kaksoiskierrettä.
Sileää (vas.) ja karkeaa kromatiinia mikroskooppikuvassa.

Kromatiini on DNA:n ja siihen liittyneiden proteiinien kompleksi, josta eukaryoottien kromosomit muodostuvat. Vain noin 10 % kromatiinissa sijaitsevista geeneistä ovat aktiivisia. Kromosomit esiintyvät kromatiinina solujen kasvuvaiheessa eli interfaasissa, eikä eri kromosomeja voikaan vielä siinä vaiheessa erottaa. Tuolloin kromatiini esiintyy joko sileänä mattona tai karkeina jyväsinä. Vasta jakautumisvaiheen alettua kromatiini alkaa kehittyä erillisiksi kromosomeiksi. Kromatiini voidaan nähdä valomikroskoopilla, kun sitä on käsitelty emäksisillä väriaineilla (kreik. khroma tarkoittaa väriä). Tutkijat löysivät kromatiinin 1800-luvulla.[1]

Kromatiinia on kahden tyyppistä: eukromatiinia ja heterokromatiinia. Eukromatiinissa DNA on huomattavasti löyhemmin pakattuna kuin kromosomeissa solunjakautumisen aikana. Eukromatiini viekin suurimman osan tuman tilavuudesta. Solun aktiiviset geenit sijaitsevat eukromatiinissalähde?. Heterokromatiinin sisältämä DNA on puolestaan yhtä tiiviistilähde? pakattu kuin kromosomeissa. Tavallisesti vain pieni osa solun kromatiinista on tyypiltään heterokromatiinia. Sellaisissa soluissa, joissa transkriptiota ei tapahdu, kaikki kromatiini on kuitenkin tiiviisti pakkautunutta. Esimerkiksi siittiöt ovat sellaisia soluja.[1]

Lähteet

  1. a b Niemi, Mikko & Virtanen, Ismo & Vuorio, Eero: Solu- ja molekyylibiologia, s. 95 - 96. Porvoo: Weilin+Göös, 1995. ISBN 951-35-5685-9

Aiheesta muualla

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.