Andit (kansa)
| Andit | |
|---|---|
 Andien asuinalue Länsi-Dagestanissa (pun.). |
|
| Väkiluku | noin 22 000 |
| Asuinalueet |
 Dagestan |
| Kielet | andi, avaari |
| Uskonnot | sunnalainen islam |
Andit (andiksi къӀваннал, ven. андийцы) on pieni etninen ryhmä Botlihin piirissä Dagestanin länsiosan vuoristoalueella. Andit puhuvat dagestanilaisten kielikunnan avaarilaiskielten andilaiseen ryhmään kuuluvaa andin kieltä. Venäjällä oli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 21 808 andia, joista 21 711 asui Dagestanissa.[1]
Andilaiskyliä on kaikkiaan yhdeksän: Andi, Gunha, Gagatl, Rikvani, Tšakhno, Zilo, Munib ja Kvanhidatl, ja ne kaikki kuuluvat Botlihin piiriin. Suurimmat kylät ovat Andi ja Gagatl, joissa on yli 1 000 kotitaloutta. Kylien lisäksi andeja asuu myös haja-asutuksissa kyliä ympäröivillä alueilla.[2] Andien naapureina asuu pohjoisessa ja idässä avaareja, kaakossa karataita, etelässä bagvaleja, lännessä godoberejä ja koillisessa botlihejä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andit polveutuvat ilmeisesti avaareista monien muiden alueen kansojen tapaan. Avaarit valloittivat. Avaariit menettivät lopulta maansa 700-luvulla maahan hyökänneille arabeille, joita seurasivat mongolit 1100–1200-luvuilla. 1300–1600-luvuilla alueella taistelivat turkkilaiset ja persialaiset. 1700-luvulla alkoi Venäjän keisarikunnan laajentuminen alueelle ja 1800-luvun loppuun mennessä he olivat valloittaneet koko Kaukasuksen alueen. Andien asuinalue liitettiin Venäjään virallisesti vuonna 1806, mutta vahvaa hallintoa alueella ei ollut ennen 1870-lukua.[2]
1900-luvulla Kaukasiassa syntyi kahdenlaisia separatistisia liikkeitä, nationalistisia ja uskonnollisia. Andit tukivat etenkin avaarien ja georgialaisten itsenäisyyspyrkimyksiä, mutta heillä itsellään ei varsinaisia itsenäisyyspyrkimyksiä ollut. Lukuisat kapinat neuvostovaltaa vastaan kylvivät tuhoa alueelle 1920–30-luvuilla. Andien kouluopetuksessa käytettiin aluksi opetuskielenä avaaria, mutta se vaihdettiin pian venäjään.[2]
Nykypäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteiset andikylät ovat omaksuneet "länsimaisen" kulttuurin varsin nopeasti. Kuitenkin esimerkiksi perinteiset kansallispuvut ovat vielä laajalti käytössä. Vanhempi sukupolvi on pitänyt kulttuurinsa tehokkaammin kuin nuori sukupolvi, joka on kovaa vauhtia sulautumassa avaareihin. Islamin vaikutuksen heikkenemisen myötä alkoholismista on tullut laaja ongelma.[2]
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andien kulttuuri on lähes identtinen avaarien kanssa. Uskonnoltaan valtaosa andeista on sunnimuslimeja. Islamin andit omaksuivat arabivalloittajilta 700-luvulla. Kristinusko ei päässyt leviämään heidän keskuuteensa mongolien tuhottua sen potentiaaliset levittäjät alueella. Andien eristäytyneisyys johti monien pakanallisten piirteiden säilymiseen heidän uskonnonharjoituksessaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (2002 All-Russia Population Census) (4.2. Venäjän federaation osien kansallisuusjakauma (4.2. National composition for regions of the Russian Federation)) Federal State Statistics Service. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 24.1.2008. (venäjäksi) (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Kolga Markus: The Andis The red book of the peoples of the Russian empire. Institute of the Estonian Language.