Arabia Petraea
Arabia Petraea Provincia Arabia Petraea |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Arabia Petraean provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooma |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Oriens (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Jordania, Israel, Egypti, Saudi-Arabia |
Perustettu | 106 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Petra ja Bostra |
Arabia Petraea tai vain Arabia (lat. Provincia Arabia Petraea; m.kreik. Ἐπαρχία Πετραίας Αραβίας, Eparkhia Petraias Arabias) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti alueita nykyisten Jordanian, Israelin, Egyptin ja Saudi-Arabian alueilla.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabia Petraean provinssin pääalue sijaitsi nykyisen Jordanian alueella. Se käsitti myös nykyisen Israelin eteläosan Kuolleestamerestä etelään sekä ulottui Egyptiin Siinaille sekä Saudi-Arabian rannikolle. Nimestään huolimatta siihen kuului vain vähän nykyistä Arabian niemimaata. Arabia Petraean naapuriprovinssit olivat alun perin lännessä Aegyptus, luoteessa Judaea ja pohjoisessa Syria. Idässä ja etelässä Arabia Petraea rajautui Akabanlahteen ja Arabian aavikkoon. Provinssin pääkaupunkina toimi alun perin Petra ja myöhemmin Bostra.[3]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabia Petraean roomalaisaikaisia kaupunkeja ja muita asutuksia olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Adru
- Ailana (Aelana)
- Areopolis
- Auara
- Bakatha (Bacatha in Arabia)
- Betthorus
- Bosana
- Bostra
- Dion[huom 1]
- Dionysias
- Esbus
- Filadelfeia (Philadelphia)
- Filippopolis (Philippopolis in Arabia)
- Gerasa
- Kanatha (Canatha)
- Kharakhmoba (Characmoba)
- Khrysopolis (Chrysopolis in Arabia)
- Konstantia (Constantia in Arabia)
- Medaba
- Maksimianopolis (Maximianopolis in Arabia)
- Petra
- Rhaitho (Raythu)
Huomautukset:
- ↑ Aiemmin osa Syrian provinssia. Osana Arabia Petraean provinssia sen perustamisesta 106 jaa. lähtien.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabia Petraean provinssi perustettiin vuonna 106, kun keisari Trajanus liitti nabatealaisten valtakunnan Roomaan.[4] Nabatealaisten kuningaskunta sijaitsi tärkeiden kauppareittien varrella, jota pitkin kulki muun muassa mausteita. Nabatealaiset mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 312 eaa. paimentolaisina.[5] Myöhemmin nabatealaiset vaurastuivat ja perustivat useita kaupunkeja, muun muassa Petran ja Bostran.
Nabatealaisten alueen lisäksi Arabia Petraeaan liitettiin myös eteläosa aiemmasta Syrian provinssista.[6] Samalla sen osaksi tuli osa Dekapoliin kaupungeista, ainakin sen itäisimmät kaupungit Dion, Filadelfeia ja Gerasa.[7] Provinssi sai lisänimensä Petran kaupungista.
Provinssi oli olemassa perustamisestaan Rooman valtakunnan lopulle saakka, ja näin myös valtakunnan ollessa laajimmillaan Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117.[1][2] Jossakin välissä provinssin eteläosa kuitenkin liitettiin Syria Palaestinan provinssiin, jonka jälkeen Arabian provinssin alue oli näin aiempaa pienempi.[8] Vuodesta 293 Arabian provinssi kuului Oriensin diokeesiin.[6][2] 300-luvulla se tuli osaksi Oriensin prefektuuria.[2] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | ||||
Judaea 44–135 |
Syria Palaestina | Syria Palaestina | Palaestina prima | (Palestiina) | |
Palaestina secunda | |||||
Arabia Petraea 106– |
Palaestina salutaris (Palaestina tertia) | (Siinai) | |||
Arabia | Arabia | (Jordania) | |||
Selitykset:
|
Arabian provinssin lisäksi roomalaiset tunsivat myös Saban kuningaskunnan nimellä Arabia Felix eli ”Onnellinen Arabia”.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bowersock, Glen Warren: Roman Arabia. Harvard University Press, 1994. ISBN 9780674777569 Google Books Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Jordan: History Encylopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ a b Bowersock 1994, s. 2.
- ↑ Bowersock 1994, s. 13–15.
- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 114–115, 129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Kropp, Andreas & Mohammad, Qasim: Dion of the Decapolis. Tell al-Ash'arī in southern Syria in the light of ancient documents and recent discoveries. Levant. The Journal of the Council for British Research in the Levant, 2006, 38. vsk, s. 125–144. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Grant, Michael: A Guide to the Ancient World: A Dictionary of Classical Place Names, s. 55. (Specialized Dictionaries) H.W. Wilson, 1986. ISBN 9780824207427
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arabia Petraea Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis