Buzz Aldrin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Buzz Aldrin
Henkilötiedot
Syntynyt20. tammikuuta 1930 (ikä 94)
Glen Ridge, New Jersey
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti koelentäjä
Ura
Tyyppi Nasan astronautti
Sotilasarvo eversti, USAF
Aika avaruudessa 12 pv. 1 h 52 min.
Valittu avaruuslentäjäksi 1963
Eläköityminen maaliskuu 1972
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Lennot
Gemini 12 Gemini 12
Apollo 11 Apollo 11
Aiheesta muualla
buzzaldrin.com

Edwin Eugene ”Buzz” Aldrin, Jr. (s. 20. tammikuuta 1930 Glen Ridge, New Jersey) on yhdysvaltalainen astronautti, Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja toisena Kuuhun astunut ihminen.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buzz Aldrin syntyi New Jerseyssä 21. tammikuuta 1930 ja varttui Montclairissa[1]. Hänen isänsä Edwin Aldrin oli lentäjä. Aldrin kävi West Pointin sotilasakatemian ja tavoitteli sotilasuraa tieteen ja teknologian kehittäjänä ja suihkukonelentäjänä. Aldrin valmistui akatemiasta vuonna 1951 vuosikurssinsa kolmanneksi parhaana.[2]

Korean sodassa Aldrin lensi F-86 Sabre -suihkukoneita 66 taistelulennolla 51. lentueessa, jonka tukikohta oli Suwonissa Etelä-Koreassa. Aldrin ampui alas kaksi MIG-15-konetta.[2]

Korean sodan jälkeen Aldrin palveli Nellis Air Force Base -tukikohdassa Nevadassa ja sen jälkeen Squadron Officers’ Schoolissa Air Universityssä Maxwell Air Force Basessa Alabamassa. Sen jälkeen hän toimi Yhdysvaltain ilmavoimien akatemian dekaanin apulaisena.[2]

Aldrin lensi F-100 Super Sabre -konetta 36th Tactical Fighter Wing -lennostossa Bitburgissa Saksassa. Palattuaan Yhdysvaltoihin hän luki avaruustekniikan tohtoriksi MIT:ssä. Aldrinin kehittämiä tekniikoita hyödynnettiin myöhemmin kaikilla Nasan avaruuslennoilla.[2]

Nasa valitsi Aldrinin lokakuussa 1963 alkavaan kolmanteen astronauttikoulutukseen. Kolme vuotta myöhemmin Aldrin suoritti Gemini 12 -lennolla kaikkien aikojen pisimmän avaruuskävelyn, lähes kahdeksan tuntia. Toimiessaan varamiehenä Apollo 8 -lennolla hän kehitti astronomisen navigoinnin operatiivisia tekniikoita.[2]

Buzz Aldrin Kuun pinnalla avaruuspuku yllään.

Aldrin ja Neil Armstrong tekivät 20. heinäkuuta 1969 Apollo 11 -lennolla ensimmäisen kuukävelyn. He viettivät Kuun pinnalla yli 21 tuntia ja keräsivät näytteitä. Lennon jälkeen Aldrin ja Armstrong tekivät kansainvälisen kiertueen. Aldrin sai kaikkiaan 50 kunnianosoitusta, mukaan lukien Presidential Medal of Freedomin.[2]

Aldrin lähti Nasasta vuonna 1971 ja palasi Yhdysvaltain ilmavoimien palvelukseen, mistä hän jäi eläkkeelle everstinä vuonna 1972. Hän jatkoi sen jälkeen työskentelyä Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. Hän on tehnyt luentokiertueita ja kirjoittanut useita kirjoja, joihin lukeutuu omaelämäkerrallisia teoksia ja fiktiota.[2]

Aldrin on maininnut Discovery-tiedekanavan haastattelussa nähneensä Apollo 11 -lennolla avaruusaluksen lähistöllä lentävän tunnistamattoman esineen, mutta Nasa vaati tiedon salaamista 30 vuotta.[3] Nasan mukaan astronautit kuitenkin näkivät todennäköisesti vain kantoraketista irronneen paneelinpalasen.[4]

Aldrinilla on kolme lasta.[5] Hän on ollut neljä kertaa naimisissa. Uusimman avioliittonsa hän solmi vuonna 2023 pitkäaikaisen kumppaninsa tohtori Anca Faurin, 63, kanssa.[6]


Lentohistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laukaisu Laukaisualus Nimi Tehtävä Laskeutuminen Laskeutumisalus Kesto Huomioita
1966-11-1111. marraskuuta 1966 kello 20.46 (UTC) Gemini 12 Gemini 12 Telakoiminen
Yli kahden tunnin avaruuskävely
1966-11-1515. marraskuuta 1966 kello 19.21 (UTC) Gemini 12 3 vrk 22:34:31
1969-07-2323. heinäkuuta 1969 kello 13.32 (UTC) Saturn V ja Apollo 11 Apollo 11 Laskeutuminen Kuuhun 1969-07-2424. heinäkuuta 1969 kello 16.50 (UTC) Apollo 11 195 h 18 min 35 s

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Buzz Aldrin toukokuussa 2023

Aldrinin mukaan on nimetty kraatteri Kuussa.[11][12]

Asteroidi 6470 Aldrin on nimetty Aldrinin mukaan.[11][13]

Yhdysvaltain entinen presidentti Richard Nixon puhumassa Valkoisesta talosta Kuuhun Aldrinille ja Armstrongille.
  1. Biography – A Life of Service and Accomplishment Buzzaldrin.com. Viitattu 23.12.2021.
  2. a b c d e f g Aldrin, Buzz The National Aviation Hall of Fame. Arkistoitu 23.12.2021. Viitattu 23.12.2021.
  3. Discovery Channel: Aldrin Fixed Moon Lander with Pen
  4. NASA: Ask an astrobiologist (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Biographical Data Lyndon B. Johnson Space Center. Viitattu 23.12.2021.
  6. Tom Ambrose: Over the moon! Buzz Aldrin marries ‘long-time love’ on his 93rd birthday The Guardian. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023.
  7. a b c d e Buzz Aldrin Promotion www.spoc.spaceforce.mil. Viitattu 31.12.2024.
  8. a b c d Edwin Aldrin Hall of Valor: Medal of Honor, Silver Star, U.S. Military Awards. Viitattu 31.12.2024. (englanti)
  9. Congressional Gold Medal Presented to Apollo 11 Astronauts and First American to Orbit the Earth www.usmint.gov. Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)
  10. Buzz Aldrin Astronaut Apollo 11, Gemini 12 | Apollo 11 astronauts awarded Congressional Gold Medal buzzaldrin.com. Viitattu 31.12.2024. (englanti)
  11. a b Edwin E. Aldrin Jr. New Mexico Museum of Space History. Viitattu 31.12.2024. (englanti)
  12. See the 'Craters of Apollo 11' Cosmic Pursuits. 19.7.2019. Viitattu 31.12.2024. (englanti)
  13. (6470) Aldrin, s. 535–535. Berlin, Heidelberg: Springer, 2007. ISBN 978-3-540-29925-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]