Helsingin lääninvankila
Helsingin lääninvankila (vuodesta 2001 Helsingin tutkintavankila[1]) oli vuosina 1837–2002 Helsingissä Katajanokan kaupunginosassa toiminut vankila. Vankila valmistui keisari Nikolai I:n hyväksymien piirustusten mukaisesti vuonna 1837. Katajanokalla oli toiminut jo vuodesta 1749 lähtien Helsingin kruununvankila, jonka viereen Helsingin tutkintavankila rakennettiin. Valmistuessaan vankilassa oli 12 vankihuonetta, kaksi vartijoiden huonetta ja jumalanpalvelushuone.[2] Vankila-aluetta ympäröi korkea punatiilimuuri. Vankilaa laajennettiin punatiilisillä, ristinmuotoisella selliosastoilla vuonna 1888, jolloin vankilan vanhasta osasta tehtiin hallintorakennus. Vankilan kappeli valmistui 1830-luvulla.[3]
Suomen itsenäistymisen jälkeen Helsingin lääninvankila jatkoi toimintaansa entiseen tapaan. Toisessa maailmansodassa vuonna 1944 vankila sai osuman ilmahyökkäyksessä. Lentopommi räjähti vankilan leipomon lähellä surmaten vartijan ja sytyttäen tulipalon. Viisi vankia käytti tilannetta hyväkseen ja karkasi.[2] Sodan päätyttyä vankila oli tunnettu siitä, että siellä säilytettiin osaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittuja henkilöitä.
Viimeiset vuodet Helsingin lääninvankila toimi tutkintavankilana, eli siellä säilytettiin oikeuskäsittelyä odottavia, rikoksesta epäiltyjä henkilöitä. Tätä kuvaamaan vankilan nimi vaihdettiin Helsingin tutkintavankilaksi vuonna 2001. Lisäksi vankilassa oli vankeja, joiden maksamattomat sakot oli muunnettu vankeusrangaistukseksi. Vankilatoiminta Katajanokalla loppui vuonna 2002 Vantaan vankilan valmistuttua.
Vankilatoiminnan lakattua vankilan tiloissa aloitti toimintansa toukokuussa 2007 Hotel Katajanokka, aluksi osana Best Western -hotelliketjua.[4] Toukokuussa 2018 Helsingin kaupunki esitteli suunnitelmaan rakentaa rakennuksen yhteyteen lisärakennus, jonka tilalta purettaisiin vankilan valkoinen lisärakennus.[5]
Tunnettuja Helsingin lääninvankilan vankeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Risto Ryti oli vangittuna Helsingin lääninvankilassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ajan.
- Väinö Tanner oli Rydin tavoin vangittuna Helsingin lääninvankilassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ajan.
- Hella Wuolijoki oli vangittuna Helsingin lääninvankilassa tuomittuna maanpetoksesta toisen maailmansodan aikana.
- Martta Koskinen oli viimeinen Suomessa teloitettu nainen. Ennen teloitustaan hän oli vangittuna Helsingin lääninvankilassa.
- Irwin Goodman sai rattijuopumuksesta neljän kuukauden tuomion, jonka suoritti Seutulan työsiirtolassa ja jonka aikana joutui muutamaksi päiväksi Helsingin lääninvankilaan.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vankeinhoitolaitos: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto tiedottaa 21.12.2000 21.12.2000. Vankeinhoitolaitos. Arkistoitu 12.9.2007. Viitattu 24.7.2009.
- ↑ a b Nokan majoitustoiminnalla on pitkät perinteet Best Western Premier Hotel Katajanokka. Arkistoitu 11.2.2008. Viitattu 24.7.2009.
- ↑ Kävellen Helsingissä (PDF) (Reitti 1, kohde 31) : Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto, Helsingin Matkailu Oy. Arkistoitu 9.12.2013. Viitattu 29.5.2016.
- ↑ Historiamme Hotel Katajanokka. Viitattu 8.5.2019.
- ↑ Hotelli Katajanokan Laajennus, 8. kaupunginosa. Asemakaavan Selostus, Asemakaavakartta nro 12542, 28.5.2018. Helsingin Kaupunki. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006494016.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin lääninvankila Wikimedia Commonsissa