Huang Xing
Huang Xing (Wade-Giles: Huang Hsing; 25. lokakuuta 1874 Changsha – 31. lokakuuta 1916 Shanghai)[1] oli kiinalainen vallankumouksellinen, joka oli Sun Yat-senin ohella yksi Xinhai-vallankumouksen johtajista ja Kiinan tasavallan perustajista.
Ollessaan vielä opiskelija Huang johti vallankumouksellista ryhmää, joka järjesti vuonna 1900 Hunanissa epäonnistuneen kapinan salaseurojen avulla.[2] Hän perusti sittemmin Huaxinghui (”Kiinan uudelleensyntymisen seura”) -nimisen vallankumousjärjestön, jonka tavoitteena oli Qing-dynastian syökseminen vallasta. Useiden epäonnistuneiden vallankumousyritysten jälkeen Huang joutui pakenemaan Japaniin. Vuonna 1905 Sun Yat-sen kokosi Kiinan vallankumoukselliset ryhmät yhteen Tongmenghui-nimiseen järjestöön. Sunista tuli järjestön puheenjohtaja ja Huangista hänen oikea kätensä.[1] Järjestö kuitenkin menetti pian merkityksensä kokoavana voimana, sillä sen sisällä oli liikaa monenlaisia suuntauksia. Sen nimissä järjestettiin vuosina 1906–1911 Etelä-Kiinassa kahdeksan kapinaa, jotka kaikki kukistettiin.[2] Vuonna 1911 Huang kannattajineen yritti yhdessä heitä tukeneiden sotilaiden kanssa vallata Kantonin kaupungin Etelä-Kiinassa. Kantonin kansannousu epäonnistui koska siihen osallistuneiden lukuisten ryhmien yhteistyö petti, mutta yritys on saavuttanut juhlitun aseman Kiinan vallankumoushistoriassa.[1]
Vallankumous Kiinassa sai lopulta alkunsa Wuchangissa Keski-Kiinassa 10. lokakuuta 1911 puhjenneesta sotilaskapinasta, joka levisi eri puolille maata. Koska Sun Yat-sen oli tuolloin Euroopassa, Huang kiirehti ottamaan vallankumouksen johdon käsiinsä. Tukijoineen hän onnistui pidättelemään keisarillisen armeijan joukkoja kolmen viikon ajan Hanyangissa, mikä antoi vallankumousjoukoille ratkaisevasti aikaa järjestäytymiseen. Joulukuun alussa vallankumoukselliset valtasivat Nanjingin ja perustivat sinne pääkaupunkinsa. Nanjingissa toiminut vallankumouksellinen väliaikaishallitus tarjosi Huangille 14. joulukuuta ylipäällikön asemaa, mutta hän kieltäytyi. Kun Sun Yat-sen kaksi viikkoa myöhemmin palasi Kiinaan, hänet valittiin väliaikaiseksi presidentiksi, mutta hän luovutti maaliskuussa 1912 tehtävänsä entiselle keisarillisen armeijan komentajalle Yuan Shikaille, joka siirtyi näin vallankumouksen puolelle. Huangille tarjottiin nyt pääministerin paikkaa ja kenraalin arvoa tasavallan armeijassa, mutta hän kieltäytyi jälleen. Sen sijaan hän hajotti joukkonsa ja ryhtyi organisoimaan Tongmenghuin pohjalta poliittista puoluetta. Yuan Shikain hankittua itsevaltaisen aseman Sun ja Huang yrittivät vuonna 1913 nostattaa niin sanotun Kiinan toisen vallankumouksen häntä vastaan, mutta Yuan murskasi yrityksen. Huang joutui jälleen pakenemaan Japaniin. Hän palasi Kiinaan Yuanin kuoleman jälkeen heinäkuussa 1916, mutta kuoli pian sairauteen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huang Xing Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
