Kurt Cobain
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kieli ja lähteistys. Viitteitä tarvitaan lisää ja fanitus-teksti pitäisi saada pois. |
Kurt Cobain | |
---|---|
Kurt Cobain vuonna 1992. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. helmikuuta 1967 Aberdeen, Washington, Yhdysvallat |
Kuollut | 5. huhtikuuta 1994 (27 vuotta) Seattle, Washington, Yhdysvallat |
Muusikko | |
Aktiivisena |
1987–1994 (Nirvana) 1985–1986 (Fecal Matter) |
Tyylilajit | vaihtoehtorock, grunge, punk rock |
Soittimet | kitara, laulu |
Yhtyeet | Nirvana, Fecal Matter |
Levy-yhtiöt | Sub Pop, DGC |
Nimikirjoitus |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kurt Donald Cobain (20. helmikuuta 1967 Aberdeen, Washington, Yhdysvallat – 5. huhtikuuta 1994 Seattle, Washington, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja muusikko, joka tuli tunnetuksi grunge-yhtye Nirvanan solistina ja kitaristina.
Nirvana aloitti musiikillisen vallankumouksen suistamalla 1980-luvun glam metal -yhtyeet valtaistuimeltaan ja tekemällä grungeksi kutsutusta tyylistä hyvin suositun 1990-luvun alkupuoliskolla. Yhtye vaikutti voimakkaasti 1990-luvun populaarimusiikin soundiin ja jopa nuorison vaatemuotiin. Yhtyeen maine ja median Cobainille asettama status "X-sukupolven ääni" aiheuttivat hänelle suuria paineita.[1] Hänen musiikillisia esikuviaan olivat mm. Black Sabbath, The Beatles, Queen, Sonic Youth, Black Flag, Bad Brains, Flipper, Melvins, Michael Stipe, Ramones, The Vaselines, Aerosmith, Iggy Pop, Neil Young, Leadbelly, Pixies ja Led Zeppelin.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruusvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cobain syntyi ja vietti lapsuutensa Aberdeenin kaupungissa, Washingtonin osavaltiossa. Vuonna 1972 hän alkoi käydä Robert Gray Elementary -nimistä koulua. Cobainin vanhemmat erosivat Kurtin ollessa yhdeksänvuotias, mikä vaikutti häneen negatiivisesti. Hän asui vuorotellen isänsä, äitinsä, ja sukulaistensa luona. Kurt väitti asuneensa myös Wishkah-joen sillan alla Aberdeenissä − silta on ikuistettu kappaleessa "Something in the Way".
Kurt sai ensimmäisen kitaransa 14-vuotiaana enoltaan. Kitara oli japanilainen Lindell-merkkinen halpa kitara, mutta Kurt kanteli sitä ylpeänä mukanaan, vaikkei osannutkaan soittaa sitä juuri ollenkaan. Kurt opetteli soittamaan muun muassa AC/DC:n "Back in Black" -kappaletta. 15-vuotiaana hän osasi soittaa "Back in Blackin", The Carsin "My Best Friend's Girl" -kappaleen sekä Led Zeppelinin "Communication Breakdownin". Hän sai myös sedältään Ibanez-kitaran. Myöhemmin hän alkoi tehdä omia lauluja. Vaikka Kurt oli oikeakätinen hän opetteli soittamaan vasenkätisesti.
Kurt muutti Seattleen vuonna 1985. Hän perusti ensimmäisen yhtyeensä Fecal Matterin vuonna 1985. Yhtye hajosi vuonna 1986. Cobain joutui nuorena useasti poliisikuulusteluihin, muun muassa silloin, kun hän maalasi spray-maalilla usean kuorma-auton kylkeen lauseen "God is gay" (Jumala on homo). Tätä lausetta hän käytti myös Nirvanan Nevermind-albumin "Stay away" -kappaleen lopussa. The Advocate -lehden haastattelussa 1993 hän väitti kirjoittaneensa Novoselicin kanssa vuonna 1985 Aberdeenin pankin seinään "HOMO SEX RULES" (Homoseksi rulaa).[2] Kuitenkin Aberdeenin poliisin tietojen mukaan lause, jonka seurauksena hänet pidätettiin olikin "Ain't got no how watchamacallit". Lauseen jokainen t-kirjain oli neljä kertaa suurempi verrattuna muihin kirjaimiin.
Kurt tapasi tyttöystävänsä Tracy Maranderin vuonna 1987 Washingtonin osavaltion pääkaupungissa Olympiassa. Saman vuoden syyskuussa Marander ja Cobain muuttivat yhteen asumaan. Kurtin kirjoittama kappale "About a Girl" kertoi Tracysta. Vuonna 1990 Marander ja Kurt erosivat, ja Kurt alkoi seurustella Bikini Kill -yhtyeen rumpalin Tobi Vailin kanssa, mutta hän palasi vielä myöhemmin yhteen Maranderin kanssa.
Nirvana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cobain ja Nirvanan tuleva basisti Krist Novoselic tapasivat toisensa Melvins-yhtyeen treenikämpällä. Kaverukset sopivat harjoittelusta ja alkoivat tehdä lauluja. Rumpaliksi yhtye otti Aaron Burckhardin, joka soitti yhtyeessä vuoden 1987 ajan. Vuonna 1988 yhtye alkoi äänittää debyyttialbumiaan Bleachia, joka julkaistiin vuonna 1989. Rumpuja albumilla soitti Chad Channing ja Dale Crover. Yhtyeeseen kuului myös toinen kitaristi Jason Everman, joka kuitenkin painostettiin eroamaan myöhemmin. Tulevan vaimonsa, Courtney Loven, Cobain tapasi samana vuonna konsertissa ja seuraavan kerran vuonna 1991. Harkittuaan monen rumpalin välillä Cobain ja Novoselic päättivät ottaa rumpaliksi Dave Grohlin. Pian tämän jälkeen trio nousi maailmanmaineeseen vuonna 1991 albumilla Nevermind (jolla ovat esimerkiksi kappaleet "Smells Like Teen Spirit" ja "Lithium"). Cobainista tuli median silmätikku. Vuonna 1992 Love huomasi olevansa raskaana. Hän ja Cobain menivät naimisiin Havaijilla 24. helmikuuta 1992, muutama päivä Nirvanan Australian kiertueen jälkeen. Yhtye päätti pitää jonkin aikaa hiljaiseloa ja välttää keikkoja. Tytär Frances Bean Cobain syntyi 18. elokuuta, mistä Kurt ilmoitti Nirvanan esiintymisessä 20. elokuuta Readingin festivaaleilla Englannissa. Kyseisessä konsertissa esitettiin kappale "All Apologies", jonka Cobain omisti vaimolleen ja lapselleen. Tämän jälkeen yhtye jäi keikkatauolle, koska Cobain halusi keskittyä vaimoonsa ja lapseensa. Saman vuoden syyskuussa Nirvana esiintyi MTV Video Music Awardsissa, jossa Cobain joutui backstagella tappeluun Guns N' Roses -yhtyeen laulajan Axl Rosen kanssa.
Nevermindin jälkeen yhtye julkaisi kokoelma-albumin Incesticide vuonna 1992 ja yhtyeen viimeisen studioalbumin In Uteron vuonna 1993, jolla Cobainin lauluntekijätaidot olivat kehittyneemmät kuin aikaisemmin, esimerkkinä kappaleet "Pennyroyal Tea" ja "Heart-Shaped Box". Saman vuoden marraskuussa yhtye esiintyi MTV Unplugged -ohjelmassa, joka on yhtyeen kiitellyimpiä esiintymisiä. Postuumisti julkaistiin MTV Unplugged in New York (marraskuussa 1994, joka äänitettiin noin vuotta aikaisemmin), parhaat livetaltioinnit sisältävä From the Muddy Banks of the Wishkah vuonna 1996, kokoelmalevy Nirvana 2002, harvinaisuuksia sisältävä box set With the Lights Out 2004 ja box setistä tehty tiivistelmä Sliver: The Best of the Box vuonna 2005, jonka kokoamisessa oli mukana myös Cobainin tytär Frances Bean.
Taidot ja ongelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cobainin makaaberit ja synkeät sanoitukset herättivät paljon keskustelua, varsinkin In Utero -albumin kappale "Rape Me" ja albumin alkuperäinen nimi "I Hate Myself And Want To Die" herättivät suuren kohun. Levy-yhtiö ei kuitenkaan sallinut kyseistä nimeä albumille ja se jouduttiin muuttamaan. Cobainin suurimpana ansiona nähdään kuitenkin hänen laulunkirjoitustaitonsa. Kitaristina Cobain ei ollut juuri keskivertoharrastelijaa taitavampi, mutta tämä ei kuitenkaan estänyt häntä olemasta yksi kitaramusiikin keskeisiä uudistajia 1990-luvulla. On huomattavaa, että lähes kaikki In Uteron kappaleet Cobain kirjoitti jo ennen Nevermindin julkaisemista. Kuuluisuuden myötä hänen rikkonainen elämänsä karkasi lopullisesti käsistä. Kiertueilla Cobainin mukana kiersi hänen oma lääkärinsä, joka piti huolta "aineiden tasapainoista".
Koko aikuisikänsä ajan Kurt Cobain kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, heroiiniriippuvuudesta ja pahoista vatsakivuista, joille lääkärit eivät löytäneet mitään selkeää syytä. Cobain lääkitsi itseään heroiinilla 1980-luvun puolesta välistä lähtien. Jo lapsena hänelle määrättiin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön Ritalin-nimistä lääkettä. Tästä sanotaan alkaneen Cobainin koko loppuelämän kestänyt huumeriippuvuus. Hän yritti vieroitushoitoa ensimmäisen kerran vuoden 1992 alussa otettuaan yliannostuksen heroiinia Saturday Night Live -esiintymisen jälkeen. Hän otti yliannostuksen myös heinäkuussa 1993 ennen esiintymistään New Yorkissa, mutta Love elvytti hänet laittomasti hankitulla naloksonilla, eikä yleisö havainnut merkkiäkään mistään epätavallisesta. Maaliskuussa 1994 Roomassa Cobain otti sekaisin samppanjaa ja flunitratsepaamia. Courtneyn mielestä tämä oli hänen ensimmäinen itsemurhayrityksensä, mutta Cobain sanoi sitä puhtaaksi vahingoksi. Yhdysvaltoihin palattuaan hän suostui ystävien ja sukulaisten painostuksesta vieroitushoitoon Los Angelesissa sijaitsevaan laitokseen. Hän kuitenkin karkasi laitoksesta, mutta palasi sinne vain pari päivää myöhemmin.
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lopun alku käynnistyi kun Cobain katosi vieroitusklinikalta maaliskuussa 1994. Courtney Love palkkasi yksityisetsivät paikantamaan miehen. Courtney teki katoamisilmoituksen Kurtin äidin nimellä, jossa varoiteltiin muusikon olevan itsetuhoinen. Kukaan ei löytänyt Cobainia. Ennustettavissa ollut toteutui 5. huhtikuuta 1994: Cobainin verestä löydettiin kolminkertainen yliannos heroiinia. Hän oli myös väitetysti ampunut itseään haulikolla. Jostain syystä haulikosta ei löydetty Cobainin sormenjälkiä. Hänet löysi hälytysjärjestelmän asentaja kahden ja puolen päivän päästä ampumisesta. Asentaja huomasi lasiruudun läpi paitaan, farkkuihin ja kenkiin pukeutuneen ruumiin huoneessa, jonka ikkunassa oli kyltti, jossa luki "Sovun valtakunta". Kurt Cobain makasi selällään lattialla. Kurt oli jättänyt myös itsemurhaviestin, jonka hän oli omistanut lapsuuden mielikuvitusystävälleen Boddahille. Paperissa oli pätkä Neil Youngin kappaleesta "My My, Hey Hey (Out Of The Blue)". Cobain oli kirjoittanut lappuun "It's better to burn out than to fade away" (suom. "On parempi palaa loppuun kuin hiipua pois").
Kuolemasta raportoitiin ympäri maailmaa, ja Suomessakin esimerkiksi Suosikki-lehti ruoti Cobainin elämää tämän lapsuudesta saakka. Joidenkin epäilysten mukaan Courtney Love yritti järjestää Kurt Cobainin murhan palkkaamalla palkkamurhaajan. Dokumentissa Kurt & Courtney Eldon Hoke -niminen mies väitti Courtney Loven yrittäneen palkata hänet murhaamaan Cobainin, mutta hän kieltäytyi tehtävästä, koska ei uskonut Courtneyn olevan tosissaan. On myös epäilty Hoken keksineen koko jutun saadakseen julkisuutta. Dokumentissa kuitenkin kerrotaan Hoken läpäisseen valheenpaljastustestit. Dokumentissa kerrotaan myös, että Hoke kuoli epäselvissä olosuhteissa jäätyään junan alle kaksi kuukautta dokumentin teon jälkeen.
Vieläkään ei ole täysin varmaa tietoa Cobainin kuolemasta. Monien Cobainin fanien mielestä kuoleman syyn pitäisi olla tuntematon eikä itsemurha. Monet uskolliset fanit taistelevat yhä monen vuoden jälkeen saadakseen Cobainin kuolemantapauksen uudelleen käsittelyyn. Monien mielestä myös Cobainin itsemurhakirje on todellisuudessa hänen synninpäästönsä halusta jättää Nirvana. On myös spekuloitu itsemurhakirjeen viimeisten rivien olevan jonkun muun kirjoittamaa. Vaikka kapellimestari David Woodard oli rakentanut Dreamachinen Cobainille, myöhemmät raportit olivat ristiriidassa huhujen kanssa siitä, että Cobain oli käyttänyt laitetta voimakkaasti itsemurhaansa edeltävinä päivinä.[3] Yleisimmät spekulaatiot aiheesta osoittavat Cobainin vaimoon Courtney Loveen. Cobainin myös huhuttiin suunnitelleen eroavansa Lovesta. Yksi Cobainin vaimoon Courtneyyn osoitettu väite on myös hänen taskustaan löydetty lappu, johon hän oli matkinut Kurtin käsialaa.
Kuolemanjälkeinen maine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cobainin kuoleman jälkeen hänen suosionsa on säilynyt muun muassa monien postuumien Nirvana-julkaisujen myötä (esimerkiksi MTV Unplugged in New York vuonna 1994 ja From the Muddy Banks of the Wishkah vuonna 1996). Cobainin musiikista ja elämästä on runsaasti taltiointeja. Hänen muutamista kirjoituksistaan on koottu kirja Kurt Cobain: Journals (Kurt Cobain: Päiväkirjat). Vuonna 2007 julkaistiin elokuva Kurt Cobain: About a Son, joka koostuu Michael Azerradin haastattelusta kirjaan Nirvana - Come as You Are. Tammikuussa 2007 Cobainin leski Courtney Love alkoi keskustelemaan isojen studioiden kanssa aikeestaan tehdä elokuva yhteisestä elämästään Cobainin kanssa. Elokuva perustuisi Charless Crossin Heavier than Heaven -elämäkertaan Cobainista.
Vuonna 2019 myytiin huutokaupassa Cobainin Utero-kiertueella vuonna 1993 käyttämä Fender Mustang -kitara 340 000 dollarin hintaan ja hänen MTV Unplugged in New York -keikalla käyttämänsä oliivinvihreä neuletakki 334 000 dollarilla.[4]
Hall Of Fame
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 Nirvana nostettiin Rock And Roll Hall Of Fameen. Tilaisuudessa Novoselic ja Grohl soittivat ensimmäistä kertaa yhdessä Cobainin muistolle tämän kuoleman jälkeen. Tapahtumaa isännöi REM:in laulaja Michael Stipe. Vierailevina artisteina esiintyivät Joan Jett, Annie Clark, Lorde ja Kim Gordon.
Sivuprojektit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cobain oli hektisestä elämästään huolimatta myös mukana monissa eri musiikkiprojekteissa. Hän tuotti muun muassa Melvins-yhtyeen Houdini-albumin, joka julkaistiin 1993. Hän soitti myös rytmikitaraa ja perkussioita albumilla. Cobain esiintyi myös 1990 Mark Laneganin kuuluisalla The Winding Sheet -albumilla kappaleissa "Down in the Dark" ja "Where Did You Sleep Last Night", joissa hän soitti rytmikitaraa ja lauloi taustoja. Cobain oli mukana myös vaimonsa Courtney Loven yhtyeen Holen toisella albumilla Live Through This, jolla hän lauloi taustoja muun muassa kappaleissa "Asking for It" ja "Softer. Softest", mutta hänen panostaan albumilla ei mainittu krediteissä. Albumi julkaistiin vain noin viikko Cobainin kuoleman jälkeen.
Cobainin vaikutus grunge- ja rockmusiikkiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cobain ei ollut kitaristina keskivertoharrastelijaa taitavampi mutta hänen omintakeinen soittotyylinsä on vaikuttanut niihin ominaisuuksiin, jotka grungessa ovat ilmeisiä. Hänen kitarasoundinsa koostui paljon monista psykedeelisistä ja rosoisista efekteistä. Myös hänen aggressiota ja ahdistusta purkaavat punk-asenteelliset sanoituksensa loivat tietyn melankolisen normin grungerockiin. Verrattuna punkiin, grungessa katsotaan olevan enemmän sävyjä ja rytmimuutoksia.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Nirvanan diskografia
Fecal Matter
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Illiteracy Will Prevail (1985)
Nirvana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bleach (15. kesäkuuta 1989) #89 US (platinaa) #33 UK Sub Pop
- Blew (joulukuu 1989) Tupelo Records
- Nevermind (24. syyskuuta 1991) #1 US (10x Platinaa) #7 UK (2× platinaa) Geffen
- Hormoaning (5. helmikuuta 1992) Geffen
- Incesticide (14. joulukuuta 1992) #39 US (Platinaa) #14 UK (kultaa)Geffen
- In Utero (21. syyskuuta 1993) #1 US (5x Platinaa) #1 UK (kultaa) Geffen
- Singles (joulukuu 1995) Geffen
- Nirvana (21. lokakuuta 2002) #3 US (platinaa) #3 UK Geffen
- Sliver: The Best of the Box (1. marraskuuta 2005) #21 US #56 UK Geffen
Videot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Live! Tonight! Sold Out!! 1994, VHS
- Nirvana, The Untold Stories 2003, DVD
- Classic Albums - Nirvana - Nevermind 2005, DVD
- Live! Tonight! Sold Out!! 2006, DVD
- At Reading Festival 1992 2007, DVD
- MTV Unplugged 1993 2007, DVD
Kokoelmalaatikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- With the Lights Out (2004)
Live
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hole
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Live Through This (1994) laulaa taustoja
Earth
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Extra-Capsular Extraction (1991) laulaa taustoja
Mark Lanegan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Winding Sheet (1990) soittaa kitaraa ja laulaa taustoja kappaleissa "Down in the Dark" ja "Where Did You Sleep Last Night"
The Melvins
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kitarat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cobain käytti monia eri kitaroita, esimerkiksi Nirvanan alkuaikoina hän käytti kopiokitaroita (mm. Univox Hi-Flier) ja kitaroita joita hän sai panttilainaamoista halvalla. Kuuluisuutensa myötä hän alkoi käyttämään enimmäkseen Fendereitä, joista hänen eniten käyttämänsä mallit olivat muun muassa Fender Jaguar ja Fender Mustang. Hänelle kustomoitiin monia eri kitaroita, joista tunnetuin on Fender Jag-Stang. Ensimmäinen versio saatiin myyntiin 1996. Courtney Love lahjoitti alkuperäisen prototyypin R.E.M.in kitaristille Peter Buckille.
Cobainin akustinen 1959 Martin D-18E -mallinen kitara myytiin kesäkuussa 2020 huutokaupassa Yhdysvalloissa 6 010 000 dollarin hintaan. Kyseessä on korkein kitarasta maksettu summa koskaan. Cobain soitti myytyä kitaraa Nirvanan legendaarisessa MTV Unplugged -esityksessä vuonna 1993. Cobainin kitaran mukana tuli sen alkuperäinen kotelo, kitarankieliä, kolme plektraa ja samettipussissa hopeinen veitsi, haarukka ja lusikka. [5]
Fender Mustangit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kitara | Valmistettu | Väri | Muuta |
---|---|---|---|
Fender Mustang | 1969 | Lake Placid | käytössä muun muassa "Smells Like Teen Spirit" -musiikkivideossa ja 1991—1992 keikoilla |
Fender Mustang | ei tietoa | Fiesta Red | käytössä In Utero-kiertueella 1993—1994 |
Fender Mustang | ei tietoa | Sonic Blue | Cobainilla oli kolme eri versiota mallista, joista kahta hän käytti In Utero kiertueella. Yhden kitaroista Courtney Love lahjoitti eräälle fanille Cobainin kuoleman jälkeen. |
Fender Mustang | 1960-luku | hiottu | käytössä vuonna 1989, jolloin Jason Everman oli yhtyeessä |
Fender Mustang | 1977 | Sunburst | käytössä muun muassa 23. tammikuuta 1993 Rio de Janeiron keikan encoressa |
Fender Mustang (modifioitu) | ei tietoa | hiottu | käytössä vuonna 1989, jolloin Jason Everman oli yhtyeessä |
Fender Jaguarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kitara | Valmistettu | Väri | Muuta |
---|---|---|---|
Fender Jaguar (modifioitu) | 1965 | Sunburst | käytetyin kitara Nevermind-albumin aikoihin. Holen kitaristi Eric Erlandson esiintyi yhtyeen musiikkivideossa "Doll Parts" tämän kitaran kanssa. |
Fender Stratocasterit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kitara | Valmistettu | Väri | Muuta |
---|---|---|---|
Fender Stratocaster | ei tietoa | valkoinen | kitarasta käytetty kahta versiota, joista toista Cobain käytti Nirvanan keikalla MTV Music Awardsissa syyskuussa 1992. Cobain hajotti kitaran myöhemmin Seattlen keikalla. Toista versiota hän käytti muun muassa Argentiinan keikalla samana vuonna. |
Fender Stratocaster | 1959 | kokomusta | kitarassa oli tarra, jossa luki "Vandalism: as beautiful as a rock in a cop's face". Cobain käytti tätä kitaraa muun muassa Nirvanan keikalla Seattlessa 31. lokakuuta 1991. |
Fender Stratocaster | ei tietoa | musta | käytettiin Nevermindin nauhoituksissa, missä se myös hajotettiin. Erästä toista versiota Cobain soitti muun muassa Nirvanan esiintymisessä Reading-festivaaleilla elokuussa 1992. Myös kolmas versio Cobainin käytössä on ollut tammikuun 1993 Sao Paulon nauhoituksissa, missä se hajotettiin. |
Fender Telecasterit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kitara | Valmistettu | Väri | Muuta |
---|---|---|---|
Fender Telecaster | ei tietoa | sininen | Cobain maalasi alun perin Sunburst-värisen kitaran sinisellä lateksimaalilla ja raaputti siihen sydämen ja nimen "Courtney". Kitara nähdään muutamia lyhyitä kertoja "Come as You Are"-musiikkivideossa. |
Fender Telecaster Custom | 1993 tai 1994 | ? | Viimeisiä Cobainin käyttämiä sähkökitaroita. Fender lahjoitti sen hänelle vuoden 1994 alussa. Hän soitti sitä muun muassa Pat Smearin ja Holen Eric Erlandsonin kanssa kotonaan maaliskuussa 1994. |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jeff Burlingame: Kurt Cobain: Oh Well, Whatever, Nevermind. Enslow, 2006. ISBN 0-7660-2426-1
- Charles Cross: Heavier Than Heaven: A Biography of Kurt Cobain. Hyperion, 2001. ISBN 0-7868-8402-9
- Christopher Sandford: Kurt Cobain. Like, 1995. ISBN 978-952-01-0295-1
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rollingstones.com (Arkistoitu – Internet Archive) Inside the Heart and Mind of Nirvana (englanniksi) 16.4.1992
- ↑ Nirvana's front man shoots from the hip msu.edu (alun perin The Advocate 2/92). Viitattu 24.3.2019.
- ↑ Allen, M., "Décor by Timothy Leary", The New York Times (englanniksi), 20.1.2005.
- ↑ Edesmenneen Kurt Cobainin legendaarinen vihreä neuletakki huutokaupattiin huippuhinnalla – vaatekappaleen hinnalla saisi omakotitalon www.iltalehti.fi. Viitattu 28.10.2019.
- ↑ Kurt Cobainin legendaarinen kitara myytiin – hinta jopa 6 miljoonaa dollaria www.iltalehti.fi. Viitattu 22.6.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kurt Cobainin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa[vanhentunut linkki] (10.4.1994)
- Kurt Cobain Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- The Kurt Cobain Equipment F.A.Q. (englanniksi)
- Sshep.com (Arkistoitu – Internet Archive)
Studioalbumit | |
---|---|
Livealbumit | |
Kokoelmat | Nevermind It's an Interview | Incesticide | Nirvana | Sliver: The Best of the Box |
EP:t | Blew | Hormoaning |
Singlet | "Love Buzz" | "Sliver" | "Molly's Lips" | "Here She Comes Now" | "Smells Like Teen Spirit" | "Come as You Are" | "Lithium" | "On a Plain" | "In Bloom" | "Oh, The Guilt" | "Heart-Shaped Box" | "All Apologies" | "Rape Me" | "Pennyroyal Tea" | "About a Girl (Unplugged)" | "The Man Who Sold the World (Unplugged)" | "Where Did You Sleep Last Night" | "Lake of Fire (Unplugged)" | "Aneurysm (live)" | "Drain You (live)" | "You Know You’re Right" |
Video- ja box set -julkaisut | Live! Tonight! Sold Out!! | Singles | With the Lights Out | Classic Albums - Nirvana - Nevermind |
Muuta | Nirvanan diskografia | Grunge | X-sukupolvi | Courtney Love | Frances Bean Cobain | Kurt & Courtney | Last Days | Outcesticide | Fecal Matter | Foo Fighters | Sweet 75 |