Lehtokerttu
Lehtokerttu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Kertut Sylviidae |
Suku: | Kertut Sylvia |
Laji: | borin |
Kaksiosainen nimi | |
Alalajit[3] | |
|
|
Katso myös | |
Lehtokerttu (Sylvia borin) on harmaanruskea lehtipuumetsien lintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokerttu on 13–15 cm pitkä.[4][5] Lehtokertun perustuntomerkki on se, että siinä ei ole mitään yksityiskohtaa, mihin silmä tarttuisi. Väriltään se on harmaanruskea, alapuoli on hieman vaaleampi. Kaulansivuilla lehtokertulla on usein heikko harmaa alue. Jalat ovat melko tukevat ja vaalean harmahtavat.[5] Lehtokerttu on elintavoiltaan huomaamaton, ja piilottelee puiden latvuksissa lehvästön seassa.[5][4]
Lehtokertun laulu (ohje) on 3–8 sekunnin pituinen kirkassointinen jokeltava lavertelusäe, jossa ei ole selvää melodiaa, vaan säe pulppuilee epämääräisesti ylös ja alas.[5][4] Laulussa ei ole mustapääkertulle tyypillisiä huilumaisia loppusointuja, mutta joskus lehtokertun laulu voi olla kirjokerttumainen.[5] Lehtokertun kutsu- ja varoitusääni on nenäsointinen maiskuttelu ”svät-svät-svät...”[5][4]
Lehtokerttujemme sulkasato tapahtuu vasta talvehtimisalueella. Sekä vanhat että nuoret linnut sulkivat siellä koko höyhenpukunsa. Loppukesällä vanhat ja nuoret lehtokertut erottaa höyhenpukujen kuluneisuudesta: nuorella on tuore ja aavistuksen kellertävämpi höyhenpuku. Lehtokertulla on vahvat sulat, sillä usein vanhojen lintujen sulat ovat vielä suhteellisen hyväkuntoiset syysmuuton aikana, toisin kuin esimerkiksi kerttusten ja sirkkalintujen hyvin kuluneet sulat.
Vanhin suomalainen rengastettu lehtokerttu on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen vähintään 14 vuoden 2 kuukauden ikäinen lintu.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtokerttu pesii lähes koko Euroopassa ja Aasian länsi- ja keskiosissa. Se on muuttolintu, joka talvehtii trooppisessa Afrikassa. Maailman lehtokerttukannaksi arvioidaan 54,3–124 miljoonaa yksilöä, ja laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Suomessa lehtokerttuja arvioidaan nykyään pesivän 700 000–1 000 000 paria. Yhtenäisen levinneisyyden pohjoisraja kulkee Lapin eteläosissa.[6] Keväällä ensimmäiset lehtokertut saapuvat Suomeen toukokuun puolivälissä, ja poismuutto tapahtuu elo-syyskuussa. Osa lehtokertuista voi viivytellä lokakuullekin asti.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtipuuvaltaiset sekametsät ja lehtimetsät, puutarhat, pihat, varttuneet lehtipuutaimikot, vesistöjen rantametsät, pellonreunametsät jne. Lisävaatimuksena on, että pensaikkoa on ainakin jonkun verran.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hatara korsipesä matalalla pensaassa, puuntaimessa tai korkeissa ruohovartisissa kasveissa, esimerkiksi koiranputkissa, nokkosissa, vatuissa jne. Naaras munii toukokuun lopulla-kesäkuun alkupuolella 4–6, tavallisesti 5, vaaleata tummatäpläistä munaa. Molemmat emot hautovat yhteensä noin 12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ollessaan vielä lentokyvyttömiä 10–11 vrk:n ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Joillakin vielä toinen pesue.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyönteiset, hämähäkit ja marjat.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c BirdLife International: Sylvia borin IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Lehtokerttu – Sylvia borin Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Garden Warbler (Sylvia borin) IBC. Viitattu 22.10.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 253. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
- ↑ a b c d e f Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 304. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- ↑ Lehtokerttu (Sylvia borin) Suomen Lintuatlas. Viitattu 22.10.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marjakangas, Arto 1980: Lehtokertun Sylvia borin pesä korkealla koivussa. - Lintumies 4.1980 s. 180. LYL.
- Solonen, Tapio 1976: Lammin biologisen aseman ympäristön lehtokerttupopulaatio vuosina 1971-76. - M. Sc. thesis, Dept. Zool., Univ. Helsinki.
- Solonen, Tapio 1977: Lehtokertun Sylvia borin pesimäbiologiasta. - Lintumies 3.1977 s. 69-78. LYL.
- Solonen, Tapio 1979: Population dynamics of the Garden Warbler Sylvia borin in southern Finland. - Ornis Fennica 56:3-12.
- Solonen, Tapio 1980: Lehtokerttu pesimälintuyhteisön jäsenenä. - Ornis Fennica 57:58-63.
- Lehtokerttu Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Lehtokerttu (Sylvia borin)
- ITIS: Sylvia borin (englanniksi)
- www.okulaari.net