Matti Hagman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Hagman
Henkilötiedot
Syntynyt21. syyskuuta 1955
Helsinki
Kuollut12. lokakuuta 2016 (61 vuotta)
Espoo
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Hakki,[1] Masa[2]
Pelipaikka hyökkääjä
Maila vasen
Pituus 184 cm
Paino 83 kg
Pelinumero 20
Pelaajaura
Pääsarjaura 1972–1992
Seurat HIFK (SM-liiga)
Boston Bruins (NHL)
Quebec Nordiques (WHA)
Edmonton Oilers (NHL)
EV Landshut (DBL)
Hockey-Reipas (SM-liiga)
NHL-varaus 104. varaus, 1975
Boston Bruins
WHA-varaus 43. varaus, 1975
New England Whalers
Matti Hagman, 1979

Matti Risto Tapio Hagman (21. syyskuuta 1955 Helsinki – 12. lokakuuta 2016 Espoo)[3][4] oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä. Hän oli ensimmäinen Suomessa kiekko-oppinsa saanut pelaaja NHL:ssä. Hagman ei kuitenkaan ollut ensimmäinen suomalainen NHL-pelaaja, sillä Pentti Lund oli uransa alussa vielä Suomen kansalainen.

SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa keskushyökkääjä Hagman pelasi 513 ottelua tehoin 288+462. Pudotuspeleissä Hagmanin saldo on 20+36 47 ottelussa. Hän voitti kolme Suomen mestaruutta ja yhteensä kahdeksan SM-mitalia.

Hän on Suomen pääsarjassa kaikkien aikojen pistetilastossa kolmantena Janne Ojasen ja Arto Javanaisen jälkeen; syöttötilastossa Hagman on toisena Ojasen pitäessä kärkipaikkaa.

Yhteensä Hagman teki neljän NHL-kautensa aikana 145 pistettä (56 maalia ja 89 syöttöä) 237 ottelussa. WHA:ssa hänen saldona oli 53 ottelussa 25+31 (=56 tehopistettä).

Hagman tunnettiin etenkin loistavana pelintekijänä, joka antoi tarkkoja syöttöjä. Suomessa Hagman pelasi kahden kauden mittaista Lahden Hockey-Reippaan visiittiä lukuun ottamatta aina HIFK:ssa. Hän aloitti uransa 1972 ja lopetti 1992. Väliin mahtuu 13 kautta HIFK:ssa, kaksi Reippaassa, neljä Pohjois-Amerikassa ja yksi Saksassa.

Menestyneimmäksi suomalaiseksi NHL-kiekkoilijaksi arvioitu Jari Kurri arvioi Marko Lempisen Hagman-kirjassa, että ”Hakkia voi hyvällä syyllä kutsua kaikkien aikojen lahjakkaimmaksi suomalaispelaajaksi” ja muistuttaa, että tämän mennessä NHL:ään hänellä ei ollut kotimaisia esikuvia. Hagman puolestaan raivasi tietä juuri Kurrille ja muillekin suomalaispelaajille.[5]

Pitkäaikainen HIFK-vaikuttaja Frank Moberg nimesi Matti Hagmanin vuonna 2011 seuran suurimmaksi legendaksi, jonka pelisilmä ja taidot olivat todella ainutlaatuiset. ”Hyökkääjä, jossa yhdistyivät huippukiekkoilijan kaikki ominaisuudet”, Moberg analysoi ja lisäsi tämän olleen hyvin vaativa niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin.[6]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Hagman oli myös lupaava yleisurheilija, joka juoksi 400 metriä parhaimmillaan aikaan 49,3 sekuntia käsiajanotolla mitattuna. Vuonna 1973 Hagman voitti miesten 4 x 400 m SM-pronssia Viipurin Urheilijoissa.[7] Hagman harrasti myös koripalloa ja pesäpalloa jääkiekon lisäksi.[8]

Pohjois-Amerikan vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hagmanin ammattilaisura sai lähtölaukauksen kesällä 1975, kun hänet varattiin sekä NHL:n että WHA:n varaustilaisuudessa. Hagman aloitti NHL-varauksen tehneessä Boston Bruinsissa vuonna 1976. Tuohon aikaan eurooppalaiset pelaajat eivät olleet vielä tehneet läpimurtoaan. Bostonin valmentaja Don Cherry lukeutui eurooppalaispelaajia aliarvioivien valmentajien joukkoon. Niinpä Hagman ei missään vaiheessa saanut kovinkaan paljoa peliaikaa. Matti Hagman pelasi puolitoista kautta Bostonissa ja ehti kokea joukkueensa mukana Stanley Cupin finaalinkin 1977 ennen siirtymistään WHA-liigan Quebec Nordiquesiin, jossa teki kovat tehot.

Paluu Suomeen, mestaruus ja pistepörssiennätys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hagman palasi syksyksi 1978 Suomeen. Kaudella 1979–1980 hän lopulta johti HIFK:n mestariksi. Kauden runkosarjassa sentteri keräsi ennätykselliset 37+50=87 tehopistettä, vaikka oli yhden ottelun pelikiellossa. Ennätystä paransi kaudella 1986–1987 Kärppien Kari Jalonen 44 ottelua sisältävässä runkosarjassa, kun Hagman pelasi vielä 10 joukkueen liigassa 35 peliä.

Uudelleen ammattilaiseksi Edmontoniin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HIFK-vaiheen jälkeen Hagman yritti uudelleen NHL:ssä vuosina 1980–1982 maineikkaassa Edmonton Oilersissa. Kanadassa keskushyökkääjä jäi kuitenkin ilman suurta henkilökohtaista menestystä kaikkien aikojen kiekkoilijana pidetyn Wayne Gretzkyn varjossa. Oilers-joukkuetoveri Jari Kurri on arvioinut, että jossain muussa NHL-seurassa ”Hakki” olisi noussut suureksi tähdeksi. Erityisellä lämmöllä suomalaista muistelee arvostetuimpien kanadalaiskiekkoilijoiden joukkoon kuuluva Mark Messier. Tämä rikkoi ainoan kerran urallaan tavoitellun 50 maalin rajapyykin suomalaisen rinnalla pelatessaan kaudella 1981–82 ja ylistää helsinkiläistä ”suureksi pelinrakentajaksi”.[9]

Maajoukkueessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komeasta urastaan huolimatta Hagman pelasi maajoukkueessa suhteellisen vähän. Pelejä hänelle kertyi Suomen paidassa 104 tehoin 21+42. Hagman edusti maataan neljä kertaa MM-tasolla, kerran olympialaisissa ja kolmesti Kanada-cupissa.

Joulukuussa 1977 Hagman edusti myös kertaalleen Kanadaa Moskovan Izvestija-turnauksessa. Hän edusti tuolloin Quebec Nordiquesia, joka korvasi turnauksessa Kanadan maajoukkueen. Tapausta luonnehdittiin erikoiseksi, sillä Hagman teki turnauksessa maalin Suomen maajoukkuetta vastaan.[10][11]

Valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauransa jälkeen Matti Hagman toimi apuvalmentajana HIFK:ssa ja Jokereissa[12] sekä päävalmentajana Jokerien A-junioreissa[13], Junkkarit HT:ssä[14], sveitsiläisessä HC Martignyssa[15], EPS:ssa[16] ja HC Salamoissa.[17]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Hagman opiskeli Töölön yhteislyseossa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1975.[18] HIFK:ssa pelatessaan Hagman työskenteli palomiehenä. Jääkiekko ei vielä ollut Suomessa ammattiurheilua, joten Hagman halusi vastapainoa, koska pelejä oli vain kaksi viikossa.[19]

Matti Hagmanin isä oli monessa lajissa menestynyt urheilija Nils Hagman. Matin poika Niklas Hagman on myös useita kausia NHL:ssä pelannut maajoukkuetason jääkiekkoilija. Matti Hagmanin sisko on entinen pikajuoksija Riitta Salin, joka voitti urallaan muun muassa Euroopan-mestaruuden.[20] Matti Hagmanin ensimmäinen vaimo oli Ann-Mari ”Ammi” Hagman (o.s. Haaskivi)[21], jonka kanssa avioliitto kesti vuoteen 1992. Myöhemmin Matti Hagman oli naimisissa Maire Hagmanin kanssa.[22] Tämä avioliitto solmittiin Matti Hagmanin 50-vuotisjuhlien yhteydessä syksyllä 2005, ja se jatkui Matin kuolemaan saakka.[23][24] Entinen jalkapalloilija Kai Haaskivi on Hagmanin lanko.[25]

Urheilu-uran jälkeen Matti Hagmanilla oli sopeutumisvaikeuksia siviilielämään, ja alkoholin käyttö kärjistyi hengenvaaralliseen terveyden heikkenemiseen 2009.[8]

Hagman kuoli 11.–12. lokakuuta välisenä yönä 2016, hakeuduttuaan muutamaa päivää aiemmin hoitoon espoolaiseen sairaalaan.[26] Arto Terosen ja Jouko Vuolteen Urheilun nousuja ja laskuja -kirja kertoo kuolinsyyksi ”pitkäaikaisen alkoholismin, mutta akuutimmin se oli seurausta kaatumisesta, avohaavasta kipeään polveen ja siitä kaikkialle levinneestä verenmyrkytyksestä”.[22]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hagman myös näytteli Tapio Suomisen ohjaamassa vuonna 1990 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Porttikielto taivaaseen.

Kunnallisvaaleissa 1988 Hagman valittiin kokoomuksen riveistä Espoon kaupunginvaltuustoon. Hagman olisi halunnut liikuntalautakunnan jäseneksi, mutta sen sijaan hänet nimitettiin palo- ja pelastusasioita linjanneeseen lautakuntaan. Hagman jätti politiikan yhden valtuustokauden jälkeen.[27]

Saavutukset ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 3 Suomen mestaruutta (1974, 1980, 1983)
  • 2 SM-hopeaa ja 3 -pronssia
  • SM-liigan paras pistemies (1980, 1983, 1984, 1985)
  • SM-sarjan ja -liigan maalipörssin voittaja (1974, 1980)
  • SM-liigan syöttöpörssin voittaja (1980, 1983, 1984, 1985)
  • SM-sarjan vuoden tulokas (1974)
  • Lynces Academicin parhaan hyökkääjän patsas (1980, 1983)
  • Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1980, 1983)
  • HIFK on jäädyttänyt Hagmanin pelinumeron 20.
  • Suomen Jääkiekkoleijona #98

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1972–1973 HIFK SMS 13 11 5 16 7 – – – – – JEM 5 2 2 4 4
1973–1974 HIFK SMS 35 30 9 39 20 – – – – – Kanada-malja JEM 5 10 2 12 0
HIFK jun. 6 10 6 16 2
1974–1975 HIFK SMS 33 30 16 46 27 – – – – – JMM 5 3 2 5 –
MM 9 2 3 5 4
1975–1976 HIFK SML 36 24 34 58 39 4 1 1 2 5 OK 6 1 4 5 2
MM 10 4 6 10 14
1976–1977 Boston Bruins NHL 75 11 17 28 0 9 0 1 1 0 KC 5 2 4 6 6
1977–1978 Boston Bruins NHL 15 4 1 5 2 – – – – –
Quebec Nordiques WHA 53 25 31 56 16 – – – – – MM 5 1 1 2 8
1978–1979 HIFK SML 36 20 37 57 55 6 1 6 7 4
1979–1980 HIFK SML 35 37 50 87 28 7 3 10 13 6 Kanada-malja Ykköstähdistö
1980–1981 Edmonton Oilers NHL 75 20 33 53 16 9 4 1 5 6
1981–1982 Edmonton Oilers NHL 72 21 38 59 18 3 1 0 1 0 KC 5 1 2 3 4
1982–1983 HIFK SML 36 23 41 64 50 9 9 8 17 11 Kanada-malja Ykköstähdistö MM 10 2 5 7 4
1983–1984 HIFK SML 37 22 47 69 33 2 1 1 2 2
1984–1985 HIFK SML 34 23 44 67 24 – – – – –
1985–1986 EV Landshut DBL 39 26 51 77 26 – – – – –
1986–1987 HIFK SML 44 17 51 68 37 3 0 1 1 10
1987–1988 HIFK SML 44 17 43 60 37 6 4 5 9 6 KC 5 1 0 1 0
1988–1989 HIFK SML 44 11 30 41 23 2 0 1 1 0
1989–1990 Hockey Reipas I div 44 18 47 65 4 4 2 3 5 0
1990–1991 Hockey Reipas SML 44 15 35 50 24 – – – – –
1991–1992 HIFK SML 42 8 20 28 18 8 1 3 4 2
14 kautta yhteensä SMS/SML 513 288 462 750 422 47 20 36 56 46
4 kautta yhteensä NHL 237 56 89 145 36 21 5 2 7 6

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Knuuttila, Mikko: Näistä kuvista Matti ”Hakki” Hagman muistetaan iltasanomat.fi. 12.10.2016. Arkistoitu 17.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  2. ↑ Lempinen 2011: s. 30, 41. 179.
  3. ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 5.11.2016, s. C 26
  4. ↑ Matti Hagman Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  5. ↑ Virolainen, Antti: Viina oli tuhota Hakin. Ilta-Sanomat, 28.10.2011, s. 51.
  6. ↑ Korkki, Riku: Jäätävä polte. Iltalehti Urheilu, 20.4.2011, s. 8.
  7. ↑ Matti Hagman – huippukiekkoilijaksi yleisurheilupohjalta Viipurin Urheilijat. Viitattu 9.9.2024.
  8. ↑ a b Riitta Salin kärsi Hakki-veljensä puolesta. Ilta-Sanomat, 2.11.2011, s. 30.
  9. ↑ Messier: Hakki on yksi kaikkien aikojen pelinrakentajista. Ilta-Sanomat, 28.10.2011, s. 51.
  10. ↑ Matti Hagman 60-vuotta – "päivääkään en vaihtaisi pois" smliiga-alumni.fi. 21.9.2015. SM-Liiga Alumni ry. Arkistoitu 24.9.2016. ”Quebec Nordiquesin riveissä Hagman kirjautti harvinaisen tilastomerkinnän: hänen seuransa edustaessa Kanadaa Izvestija-turnauksessa joulukuussa 1977 Hakki teki maalin Suomen verkkoon!” Viitattu 19.9.2016.
  11. ↑ "Oma koira puri" – Muistatko, kun Matti Hagman kuritti Leijonia? yle.fi. 18.9.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 20.9.2016.
  12. ↑ Kiekkosankaritkin särkyvät – vuodet kaukalossa kuluttivat Hagmania HS.fi. Viitattu 14.10.2016.
  13. ↑ Myös Jokerit muisti Matti Hagmania – Hjallis antoi potkut 1999 Helsinginuutiset.fi. 18.10.2016. Viitattu 9.3.2023.
  14. ↑ Matti Hagman 60-vuotta – "päivääkään en vaihtaisi pois" - SM Liiga SM Liiga. 21.9.2015. Arkistoitu 24.9.2016. Viitattu 14.10.2016.
  15. ↑ martin merk und samuel hufschmid // switzerland: Matti Hagman wird Martigny-Trainer www.hockeyfans.ch. Viitattu 14.10.2016.
  16. ↑ Jää-Kotkat ja KalPa karsinnasta Mestikseen Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 14.10.2016.
  17. ↑ MATTI HAGMAN ON POISSA! – HCK SALAMAT www.salamat.fi. Viitattu 14.10.2016.
  18. ↑ Lempinen 2011: s. 48–50.
  19. ↑ Palojärvi, Otto: Matti Hagman on poissa Uusisuomi.fi. 12.10.2016. Viitattu 9.4.2018.
  20. ↑ Sisko kärsi kiekkotähden puolesta - "se oli raskasta aikaa" Ilta-Sanomat. 2.11.2011. Viitattu 25.10.2017.
  21. ↑ Lempinen 2011: s. 69, 313.
  22. ↑ a b Huttunen, Sasha: Kirja: Matti Hagmanin ex-vaimo kertoo synkistä ajoista - ”Masa itki ja sanoi, ettei halunnut olla sellainen” Iltalehti.fi. 25.10.2017. Viitattu 2.4.2018.
  23. ↑ Lempinen 2011: s. 289.
  24. ↑ Lempinen, Marko: Kiekkolegenda Matti Hagman siunataan avoimin ovin – Leski: ”Tämä on vaikeaa, surun täyttämää aikaa” Is.fi. 20.10.2017. Viitattu 9.4.2018.
  25. ↑ Lempinen 2011: s. 40.
  26. ↑ Lempinen, Marko: Jääkiekkolegenda Matti Hagman on kuollut Ilta-Sanomat. 12.10.2016. Arkistoitu 12.10.2016. Viitattu 12.10.2016.
  27. ↑ Lempinen 2011: s. 212–213.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Jukka Alkula 		Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja
1974 		Seuraaja:
Markus Mattsson
Edeltäjä:
Kari Makkonen 		Aarne Honkavaara -palkinnon voittaja
1980 		Seuraaja:
Arto Javanainen
Edeltäjä:
Veli-Pekka Ketola
Reijo Leppänen 		Veli-Pekka Ketola -palkinnon voittaja
1980
1983–1985 		Seuraaja:
Reijo Leppänen
Arto Javanainen
Jääkiekon SM-liigassa jäädytetyt pelaajanumerot
HIFK HPK Ilves JYP KalPa Kiekko-Espoo KooKoo Kärpät Lukko Pelicans SaiPa Sport Tappara TPS Ässät
1
Wetzell		 2
Salisma		 2
Wasama		 1
Siekkinen		 1
Kuivalainen		 10
Lehtinen		 36
Outinen		 10
Ruotsalainen		 4
Rastio		 11
Koskinen		 3
Partinen		 14
Laaksoharju		 2
Numminen		 3
Nummelin		 2
Heikkilä
5
Riihiranta		 9
Louhi		 7
Honkavaara		 10
Rastela		 27
Rinne		 33
Hirvonen		 81
Nurmberg		 24
Viuhkola		 4
Peltonen		 13
Laine		 8
Koho		 27
Väkelä		 3
Marjamäki		 8
Wahlsten		 4
Javanainen
7
Saarinen		 13
Palo		 13
Jalo		 19
Mikkilä		 24
S.Kapanen		     15
Kiimalainen		 7
Keinonen		 17
Eloranta		 9
Skriko		 29
Hjerpe		 7
Jutila		 23
Virta		 12
Levo
17
Murto		 17
Hietanen		 14
Oksanen		 30
Kurkinen		 44
Timonen		     6
Mikkola		 8
Vehmanen		   20
Mälkiä		   8
Ojanen		 16
Tammelin		 13
Ketola
20
Hagman		 18
Savolainen		 16
Peltonen		         5
Kukkonen		 13
Torkki		       10
Susi		 11
Koivu		 89
Otevřel
22
Kortelainen		 36
Tuulola		 30
Tammi		           26
Forss		       12
E.Lehtonen		 15
Leppänen		 11
Kilpiö
23
P.Lehtonen		   41
Helminen		           77
Hämäläinen		       81
Peltola		 12
Vilander		 5
Rautakallio
35
Lindfors		               35
Vehanen		           22
Makkonen
9
Kuhta		                            
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Hagman&oldid=22777598”