Saastamoisen säätiö
Saastamoisen säätiö on kuopiolaislähtöinen kulttuurisäätiö, joka on tunnettu erityisesti merkittävästä taidekokoelmastaan. Taidekokoelman kehittämisen ja näytteilläpidon lisäksi säätiö rahoittaa suomalaista tiedettä ja taidetta sekä suomalaista yhteiskuntaa tukevia hankkeita.
Saastamoisen säätiön perustivat vuonna 1968 Liisa ja Osmo P. Karttunen. Säätiön historia juontaa juurensa 1870-luvulla alkunsa saaneeseen kuopiolaiseen Herman Saastamoisen aloittamaan Saastamoinen Oy -nimiseen perheyritykseen, joka oli yksi aikansa tunnetuimmista kuopiolaisista liikeyrityksistä. Yhtiön toiminta lopetettiin vuonna 1996.[1]
Taidekokoelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saastamoisen säätiön taidekokoelma on kasvanut nykyiseen noin 2 600 teoksen mittaansa alun perin Saastamoisen teollisuussuvun kotikokoelmaan hankituista taideteoksista. Kokoelman perusta on suomalaisessa 1910-luvun ekspressionistisessa taiteessa, ja keskeisinä taiteilijoina ovat olleet muun muassa Tyko Sallinen, Ilmari Aalto, Marcus Collin ja Anton Lindforss. Suurin osa taidekokoelman teoksista kuuluu suomalaisen ja kansainvälisen nykytaiteen laajaan kokonaisuuteen. Kaikkia taidekokoelman teoksia yhdistää ajatus ihmisestä ja ihmisyydestä.
Kokoelman keskiössä on maalaustaide, mutta siihen kuuluu myös kaikkia muita taiteen lajeja, kuten veistoksia, valokuvataidetta ja liikkuvan kuvan teoksia. Kansainvälisen nykytaiteen hankinta kokoelmaan aloitettiin vuonna 1997. Ensimmäinen hankinta oli Antony Gormleyn veistos ”Two times”. Kansainvälisen kokoelman viimevuosien taiteilijoita ovat muun muassa Candice Breitz, Tacita Dean, Chantal Joffe, Karen Kilimnik, Nan Goldin, Louise Bourgeois ja Annette Messager.[2]
Taidekokoelma vaikutti Kuopion taidemuseon perustamiseen ja oli talletettuna sinne vuosina 1980–1999. Nykyään se on deponoitu Espoon modernin taiteen museoon EMMAan. EMMAn avajaisnäyttelyssä lokakuussa 2006 oli esillä noin 500 teosta säätiön taidekokoelmasta. Säätiön taidekokoelmaa esitetään pysyvästi Dialogeja-kokoelmanäyttelyssä EMMAssa. Vuonna 2018 Saastamoisen säätiö ja EMMA aloittivat uuden yhteistyömuodon, jossa säätiö tilaa vuosittain uuden teoksen kokoelmaansa ajankohtaiselta nykytaiteilijalta, joka suunnittelee teoksensa varta vasten EMMAn arkkitehtuuriin. Sarjan taiteilijoita ovat Alicja Kwade, Tatsuo Miyajima, Eeva-Leena Eklund, Chiharu Shiota, Pierre Huyghe ja Tschabalala Self. Vuonna 2025 sarjan taiteilija on Antti Laitinen.
Tieteen ja taiteen tukeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taidekokoelman ylläpidon ja kehittämisen lisäksi Saastamoisen säätiö tukee suomalaista taidetta ja taiteilijoita. Säätiö tukee esimerkiksi Taideyliopiston Kuvataideakatemian kansainvälistymisohjelmaa, eri luentosarjoja sekä residenssiohjelmia Suomessa ja ulkomailla. Säätiö on myös osa nykytaiteeseen keskittyvää ANTI-festivaalia rahoittamalla festivaalin kanssa perustamaansa ANTI Festival International Prize for Live Art -palkintoa[3].
Taiteen lisäksi Saastamoisen säätiö tunnetaan myös koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen tukijana. Tieteen saralla säätiön tukemiin yliopistoihin ja ohjelmiin lukeutuvat Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Saastamoisen säätiö on vuosikymmenten ajan tukenut Itä-Suomen yliopiston eri alojen tutkimusta, joista viimeisimpiä ovat metsäbiotalouden tutkimus, vesitutkimus, epilepsiatutkimus, sekä kestävyysoikeus ja -talous. Saastamoisen säätiö on myös mukana rahoittamassa Suomeen rakennettavaa kansallista epilepsiatietovarantoa1. Säätiö on lisäksi tehnyt pitkään yhteistyötä Fulbright Suomen kanssa mahdollistaakseen kansainvälisiä tutkijavierailuja.[4]
Aalto-yliopiston ja Saastamoisen säätiön yhteistyöllä on pitkät perinteet. Säätiön tuella on muun muassa perustettu datatieteiden professuuri Helsinki Gradute School of Economicsiin, jossa Aalto-yliopisto on mukana, sekä mahdollistettu kansainvälisiä tutkijavierailuja, uusia tutkinto-ohjelmia ja MBA-stipendejä[5].
Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa säätiö rahoittaa opiskelijoiden mentoriohjelmia, kansainvälisiä residenssijaksoja muun muassa Skotlannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, professuureja, sekä analogisen kuvan tutkimusta.
Tieteen ja taiteen lisäksi Saastamoisen säätiö tukee myös suomalaista yhteiskuntaa kehittäviä ja erityisesti nuorille suunnattuja hankkeita, kuten Someturva, Gutsy Go ja Yrityskylä. Säätiöllä on Helsingin keskustassa myös oma tutkijoille ja taiteilijoille suunnattu residenssihuoneisto[6].
Säätiön hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säätiön puheenjohtajana toimii KTM Petteri Karttunen ja varapuheenjohtajana FM Päivi Karttunen. Muut hallituksen jäsenet ovat KTK/kulttuurituottaja Marja Karttunen, asianajaja Seppo Karvinen, DI/KTM Eero Heliövaara, IMBA Kalvin Karttunen ja IMBA Anton Karttunen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuopiosta maailmalle – säätiön tarina alkaa saastamoinenfoundation.fi. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Kotikokoelmasta museon perustaksi saastamoinenfoundation.fi. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ ANTI Festival International Prize for Live Art saastamoinenfoundation.fi. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Fulbright-Saastamoinen Foundation Grant in Health and Environmental Sciences Fulbright Finland Foundation. Viitattu 26.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Aalto University Executive Education and Professional Development saastamoinenfoundation.fi. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Saastamoisen Säätiön residenssiohjelma saastamoinenfoundation.fi. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
1. http://www.cbu.fi/web/saima/epilepsiatietovaranto (Arkistoitu – Internet Archive)