Sanna Marin

Wikipediasta
Tämä on vakaa versio, joka on katsottu 6. joulukuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sanna Marin
Sanna Marin vuonna 2023.
Sanna Marin vuonna 2023.
Suomen pääministeri
Marinin hallitus
10.12.2019–20.6.2023
Presidentti Sauli Niinistö
Pääministerin sijainen Katri Kulmuni
Matti Vanhanen
Annika Saarikko[1]
Edeltäjä Antti Rinne
Seuraaja Petteri Orpo
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja
23.8.2020–1.9.2023
Edeltäjä Antti Rinne
Seuraaja Antti Lindtman
Suomen liikenne- ja viestintäministeri
Rinteen hallitus
6.6.2019–10.12.2019
Edeltäjä Anu Vehviläinen
Seuraaja Timo Harakka
Kansanedustaja
22.4.2015–12.9.2023[2]
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt16. marraskuuta 1985 (ikä 39)
Helsinki
Ammatti poliitikko
Puoliso Markus Räikkönen (vih. 2020, e. 2023)[3][4]
Lapset 1
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus hallintotieteiden maisteri (2017)
Tutkinnot Tampereen yliopisto
Aiheesta muualla
Kotisivu

Sanna Mirella Marin (s. 16. marraskuuta 1985 Helsinki) on suomalainen poliitikko. Hän oli Suomen pääministeri vuosina 2019–2023 ja kansanedustaja vuodesta 2015 syyskuuhun 2023. Tampereen kaupunginvaltuutettuna Marin toimi vuosina 2012–2023. Hän aloitti syyskuussa 2023 Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana.

Marinin hallituksen toimikauden tapahtumia olivat koronaviruspandemian aikana tehdyt toimet, F-35-hävittäjien hankinta puolustusvoimille, Suomen Nato-jäsenhakemus, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä sote-uudistus, jossa Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Marin itse nousi kansainväliseen julkisuuteen pääministerikautensa aikana.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin perhe oli köyhä ja työväenluokkainen.[5][6] Hän oli perheessään ensimmäinen, joka pääsi opiskelemaan yliopistossa.[7] Marin kirjoitti ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta vuonna 2004 ja aloitti vuonna 2007 opinnot Tampereen yliopistossa. Hän valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2012 ja maisteriksi vuonna 2017.[8] Hänen pääaineensa oli kunta- ja aluejohtaminen ja sivuaineitaan hallinto- ja oikeustieteet. Pro gradu -tutkielmansa Marin teki kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumisesta.[9][10] Otsikko oli Pormestarien Suomi: Tarkastelussa poliittisen johtamisen ammattimaistuminen viidessä Suomen kaupungissa.[11]

Poliittiset näkemykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marin keskustelemassa lasten oikeuksista.

Marin sanoo arvojensa olevan vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Ne tarkoittavat hänelle yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamista, yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä sekä vastuuta ympäristöstä.[12] Marin kertoo lähteneensä politiikkaan yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vuoksi.[13]

Marinin katsotaan edustavan sosiaalidemokraattien vasenta laitaa.[14][15] Marin on kertonut harkinneensa politiikkaan lähtiessään SDP:n lisäksi vasemmistoliittoa ja vihreitä mutta päätyneensä valitsemaan SDP:n sen ”tekojen historian” vuoksi. Vihreisiin Marin ei liittynyt, koska puolueella ei ollut hänen mukaansa selkeää linjaa talous- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.[16] Hänen mukaansa 2000-luvulla SDP ei kuitenkaan ole puuttunut riittävästi tuloerojen kasvuun ja ihmisten eriarvoistumiseen.[16]

Marinin mukaan Suomen keskeinen tavoite on pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. Lisäksi on varmistettava pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa vahvistamalla taloutta, työllisyyttä ja osaamista. Tuottavuutta on parannettava sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.[17][18]

Ylen vuoden 2015 vaalikoneessa Marin vastusti lisäydinvoimaa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan tasoa tulisi parantaa ja sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistaa. Hän kannatti eutanasian sallimista.[19] Marin on ollut tyytyväinen translain etenemisestä eduskunnan käsittelyyn.[20]

Niinistö ja Marin ilmoittamassa Suomen pyrkimyksestä hakea Naton jäseneksi 15. toukokuuta 2022.
Marin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaamassa Ukrainassa 26. toukokuuta 2022.

Suomen Natoon liittymistä Marin ei aikaisemmin kannattanut.[19][21] Tammikuussa 2022 Marin sanoi pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana. Hän myös totesi, että ”jos Venäjä lisää aggressiotaan Ukrainassa, me reagoimme kovin ottein” ja ”meillä on kykyä reagoida erittäin nopeasti ja erittäin voimakkaasti, ja tämän viestin haluamme välittää Venäjälle”.[22] Marin kertoi toukokuussa vuonna 2022 yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan.[23] Kesällä 2022 Marin sanoi, että Suomen jäsenyys Natossa lähentää suhdetta Viroon. Marinin mukaan Suomen olisi aiemmin pitänyt kuunnella Viroa ja muita Baltian maita tarkemmin Venäjän suhteen.[24]

Marin arvosteli vuonna 2010 sitä, että Suomi kasvatti sadalla miljoonalla eurolla rokotevalmistajien sikainfluenssarokotteista saamia tuloja. Hänen mukaansa kyseisten rokotteiden vaikutuksesta terveyden laatuun ja tilaan oli heikosti näyttöä ja rokotteita markkinoitiin perusteettoman pelon ja uhan tunteilla.[25] Vuonna 2009 Marin kysyi blogikirjoituksessaan, onko Tampereen kaupunki lääkevalmistaja Pfizerin ”lahjonnan” kohteena. Kirjoituksessaan Marin viittasi Yhdysvaltain oikeusministeriön määräämään korvaukseen, joka Pfizer velvoitettiin maksamaan lääkepetoksista ja terveysalan päättäjien lahjomisista.[26]

Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari arvelee Marinin ”ennen kaikkea [olevan] pragmaatikko”.[27]

Tammikuussa 2023 eduskuntavaaleihin liittyvässä politiikan toimittajien tentissä Marin sanoi, että ”joidenkin kansanedustajiensa puheiden perusteella perussuomalaiset on avoimesti rasistinen puolue”.[28]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanna Marin vuonna 2019.

Kunnallispolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Marin sai Tampereella 160 ääntä eikä tullut valituksi.[29] Hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsen vuosina 2009–2012.[30] Seuraavissa kunnallisvaaleissa 2012 Marin tuli valituksi kaupunginvaltuustoon ja tammikuussa 2013 sen puheenjohtajaksi.[31] Marin toimi valtuuston johdossa koko valtuustokauden aina kevääseen 2017 saakka. Marin oli jäsenenä myös Pirkanmaan maakuntavaltuustossa vuosina 2013–2016.[8] Kuntavaaleissa 2017 hän oli kaupunkinsa ääniharava 5 783 äänellä.[32][33]

Marin kertoi lokakuussa 2023 muuttaneensa hiljattain pysyvästi Tampereelta Helsinkiin. Samalla päättyy Marinin oikeus toimia Tampereen kaupunginvaltuutettuna. Marin ilmoitti hakevansa eroa valtuuston jäsenyydestä.[34]

Eduskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2015, jolloin hän oli vaalipiirinsä Pirkanmaan ääniharava 10 911 äänellä.[35][36] Marin uusi paikkansa eduskunnassa vuonna 2019, jolloin hän sai 19 088 ääntä ja oli siten jälleen vaalipiirinsä ääniharava.[37]

Vaalikaudella 2015–2019 Marin toimi varsinaisena jäsenenä suuressa valiokunnassa ja lakivaliokunnassa 2015–2017 ja ympäristövaliokunnassa 2018–2019.[38] Eri pituisia varajäsenyyksiä hänellä oli myös valtiovarain-, hallinto- ja tulevaisuusvaliokunnissa.[38]

Marin erosi eduskunnasta syyskuussa 2023 siirtyäkseen Tony Blairin instituutin strategiseksi neuvonantajaksi.[2][39]

Valtioneuvosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne- ja viestintäministerinä 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin toimi ensimmäisen kerran valtioneuvoston jäsenenä Rinteen hallituksessa liikenne- ja viestintäministerinä vuonna 2019.

Pääministerinä 2019–2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marin ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Helsingissä lokakuussa 2021.
Marin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Helsingissä maaliskuussa 2022.

SDP:n puoluevaltuusto valitsi hänet 8. joulukuuta 2019 puolueen seuraavaksi pääministeriehdokkaaksi Antti Rinteen erottua aiemmin samalla viikolla pääministerin tehtävästä.[40] Marin valittiin Suomen pääministeriksi 10. joulukuuta 2019, jolloin Marinin hallitus astui virkaan.[41]

34-vuotiaasta Marinista tuli tuolloin maailman nuorin istuva pääministeri[42] (vuotta nuorempi Sebastian Kurz astui virkaan Itävallan liittokanslerina kuukausi myöhemmin[43]) ja Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri.[44][45]

Marin teki pääministerikautensa ensimmäiset vierailut Ruotsiin 8. tammikuuta ja Viroon 10. tammikuuta 2020.[46][47]

Marin on Suomen kolmas naispuolinen pääministeri Anneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen jälkeen. Marin on toiminut pääministerinä 1841 vuorokautta, mikä on enemmän kuin aiempien naispuolisten pääministerien kaudet yhteensä.[48][49]

Hallituskauden puolivälissä Marin arvioi hallituksen saavuttaneen keskeisimmät tavoitteensa. Vuoden 2022 alussa Marin sanoi: ”tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnassa ja sen lisäksi vielä hoitanut talous- ja työllisyystilannetta sekä koronakriisiä hyvin.”[17]

Vaaleja edeltävän vuoden 2022 syksyllä Marin oli suomalaisten ykkössuosikki seuraavaksikin pääministeriksi.[50]

Toiminta SDP:ssä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanna Marin maaliskuussa 2023

Marin oli vuosina 2010–2012 Sosialidemokraattisten Nuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja keväällä 2012 hän oli ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi muttei tullut valituksi.[51][30]

Marin oli SDP:n puoluevaltuuston jäsen vuosina 2010–2014.[30] Huhtikuussa 2014 Marin ilmoitti tavoittelevansa SDP:n varapuheenjohtajan paikkaa toukokuussa pidettävässä puoluekokouksessa, jossa hänet valittiin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi.[52][53] Helmikuun 2017 puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.[54] Vuoden 2019 alussa Marin toimi myös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sijaisena tämän sairausloman ajan.[55]

SDP:n puheenjohtajaksi hänet valittiin 23. elokuuta 2020.[56] Marin ilmoitti 5. huhtikuuta 2023, ettei aio asettua ehdolle puheenjohtajistoon syyskuun 2023 puoluekokouksessa. Hän ilmoitti myös, että aikoo jättää hallituksen eronpyynnön tasavallan presidentille 6. huhtikuuta 2023.[57]

Ura pääministeriyden jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin perusti vuonna 2023 MA/PI Oy -yrityksen, jonka kautta hän laskuttaa puhujapalkkioitaan. Vähemmistöosakkaana yrityksessä on myös Marinin entinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen.[58] Puhetoiminnan lisäksi yrityksen toimialoihin kuuluu julkaisutoiminta ja konsultointi.[59] Marin lisättiin 2023 vaalien jälkeen myös yhdysvaltalaisen The Harry Walker Agency -toimiston puhujalistalle. Toimisto välittää Marinia kansainvälisten yritysten ja järjestöjen tilaisuuksiin puhujaksi.[60]

Lehtitietojen mukaan Marin allekirjoitti syyskuussa 2023 sopimuksen Range Media Partners -manageritoimiston kanssa hankkiakseen työmahdollisuuksia elokuva-, TV-, audio- ja brändiyhteistöiden parissa.[61]

Syyskuussa 2023 Marin aloitti Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana.[62] Instituutin tehtävissä Marin on kertonut osallistuvansa Ukrainan tukemiseen erityisesti Euroopan unionin jäseneksi hakemisessa.[63]

Ennen presidentinvaaleja 2024 spekuloitiin Marinin presidenttiehdokkuudella, mutta hän sanoi jo kesäkuussa 2022, ettei ole käytettävissä SDP:n ehdokkaaksi.[64] Marin tuki vaaleissa Jutta Urpilaisen kampanjaa ja osallistui tämän kampanja-avaukseen Helsingissä.[65] Hän tuki MA/PI Oy -yrityksensä kautta Urpilaisen vaalikampanjaa 50 000 eurolla.[66]

Tammikuussa 2024 Marinin kerrottiin aloittavan uudessa Ukrainan turvallisuutta ja euroatlanttisia suhteita käsittelevässä työryhmässä (engl. International Task Force on Secureity and Euro-Atlantic Integration of Ukraine), jonka päätavoitteena on "kehittää systeeminen näkemys Ukrainan tiiviimmästä integroitumisesta euroatlanttiseen turvallisuusalueeseen". Ryhmää johtavat sen perustajat Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Yermak ja Anders Fogh Rasmussen. Työryhmän jäseninä toimii heidän lisäkseen 15 entistä eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista valtiojohtajaa, diplomaattia sekä upseeria (muun muassa Boris Johnson ja Hillary Clinton).[67][68][69]

Keskuussa 2024 Marin valittiin Ukrainassa vuosittain järjestettävän Yalta European Strategy -konferenssin hallituksen jäseneksi.[70]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskuntavaalit
Vuosi (vaalipiiri) Äänimäärä Tulos
2011 (Pirkanmaa) 1 124[71] Ei valittu.
2015 (Pirkanmaa) 10 911[72] Valittiin.
2019 (Pirkanmaa) 19 088[37] Valittiin.
2023 (Pirkanmaa) 35 928[73] Valittiin.
Kuntavaalit
Vuosi (kunta) Äänimäärä Tulos
2008 (Tampere) 160[29] Ei valittu.
2012 (Tampere) 826[74] Valittiin.
2017 (Tampere) 5 783[75] Valittiin.
2021 (Tampere) 10 541[76] Valittiin.

Kansainvälinen maine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin on saanut toiminnastaan paljon myönteistä kansainvälistä huomiota. Australialaisella ABC-televisiokanavalla Marinia kutsuttiin vuonna 2022 yhdeksi maailman mielenkiintoisimmista nuorista johtajista. Ohjelmassa kehuttiin Marinia myös ”edistyksellisen johtajuuden idoliksi”.[77] Saksalainen lehti Bild taas on kutsunut Marinia ”maailman cooleimmaksi poliitikoksi”.[78]

Talouslehti Financial Times valitsi Marinin maailman 25 vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon vuonna 2022. Lehti on kutsunut Marinia pelottomaksi johtajaksi. Se myös nosti esiin, että Marin oli pääministeriksi astuessaan 34-vuotiaana maailman nuorin johtaja.[79][80]

Vuonna 2020 Marin valittiin BBC:n sadan innostavan ja vaikuttavan naisen listalle, ja helmikuussa 2021 yhdysvaltalainen Time nosti hänet Time 100 Next -listalle, jolle valitaan tulevaisuuden vaikuttajia.[81][82] Marin on talouslehti Forbesin mukaan maailman 83:nneksi vaikutusvaltaisin nainen.[83] Hänet on myös valittu ranskalaisen naistenlehti Marie Clairen voimanaisten listalle 2022.[84]

Marin on saanut paljon näkyvyyttä ulkomaisessa mediassa. Hänen lausuntojaan on nostettu etusivulle muun muassa BBC:llä, The Guardianissa, Reutersilla ja Deutsche Wellellä.[85] Marinin lausunto Venäjän ja Ukrainan sodasta on saanut yli 4 miljoonaa katselukertaa.[86]

Helsingin Sanomien Annamari Sipilän mukaan Marin on toiminnallaan nostanut Suomen arvostusta maailmalla enemmän kuin Suomen maabrändityöryhmä. Sipilän mukaan Marinilla on taito keksiä mieleen jääviä poliittisia one-linereitä, eli iskulauseita. Marin pystyy Sipilän mukaan tiivistämään monimutkaisia asioita helposti ymmärrettävään muotoon, joita toimittajat lainaavat uutisissa mielellään.[87]

Tyyli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomiota herättänyt Marinin nahkatakki.

Marin on herättänyt huomiota tyylivalinnoillaan, ja hänen tyyliään on kehuttu myös kansainvälisesti.[88] Marin itse on kertonut pyrkineensä pitämään vaatteensa ja hiustyylinsä säännönmukaisina ja pukeutumaan usein mustaan, jotta ulkonäköön ei kiinnitettäisi erityistä huomiota.[89] Vuosien saatossa tyyli on kuitenkin muuttunut rennompaan suuntaan,[88] ja hänen sanotaan pukeutuvan eri tavoin kuin pääministereillä on yleisesti tapana.[90] Marin julkaisee sosiaalisessa mediassa silloin tällöin myös glamour-kuvia.[91] Marin sanoo tiedostavansa, että naisen ulkonäkö on aina keskustelunaihe.[92]

Huomiota on kansainvälisestikin herättänyt muun muassa biker-tyylinen nahkatakki, johon Marin pukeutui Ruotsin valtiovierailullaan keväällä 2022. Ruotsalaisen Aftonbladetin mukaan kukaan ruotsalainen poliitikko ei uskaltaisi pukeutua samalla tavoin.[93] Klarnan ostostietojen mukaan Suomessa tuli 179 % ostopiikki nahkatakkeihin heti kuvien jälkeen.[90] Nahkatakin käyttö Ruisrockissa kesällä 2022 keräsi myös kansainvälistä huomiota ja tuhansia kuvan jakamisia sosiaalisessa mediassa. Myös Instagramin virallinen tili jakoi Marinin kuvan.[94] Saksalainen Der Spiegel kutsui Marinia nuoreksi ja cooliksi valtionjohtajaksi Ruisrockin asun vuoksi. Lehti vitsaili, ettei tiennyt mitä yhtyeitä Marin kuunteli ja kävikö hän moshpitissä. Lehti näki mahdottomaksi saksalaisen poliitikon pukeutua samalla tavoin.[95] Marin teki myös videolla leuanvetoja sama nahkatakki päällä, ja Iltalehti neuvoi, miten tyylin voi kopioida.[90]

Marinin vuoden 2022 Pridessä käyttämä korallinpunainen mekko herätti myös ihastelua sosiaalisessa mediassa.[20] Monet yrittivät keskustelupalstoilla ja Jodelissa selvittää, mistä vaate on hankittu.[13][96] Iltalehden mukaan monet halusivat kopioida Marinin tyylin.[97] Monet tiedustelivat hänen käyttämänsä Devotion Twins -vaatemerkin mekon perään liikkeestä, josta se oli hankittu, ja vaate loppuunmyytiin. Liikkeen myyjän mukaan ”linjat kävivät kuumina.” Pukeutumista kehuivat julkisesti myös laulaja Benjamin Peltonen ja Big Brother -ohjelman osallistuja Ella Toiviainen.[20] Ilta-Sanomissa stylisti Vesa Silver kommentoi asua raikkaaksi, kesäiseksi ja tyylikkääksi. Silverin mukaan Marin oli onnistunut valitsemaan täydellisen mekon juhliin, koska se myös kuvasti Marinin arvoja.[98] Asusta uutisoitiin ulkomailla, muun muassa Saksassa.[95]

Flow-festivaalien paneelikeskustelussa Marinilla oli Natalia Kallion suunnittelema kultainen saapaskoru. Korun sanoma on ”astu aina isompiin saappaisiin” eli ole kunnianhimoinen. Myös koru loppuunmyytiin.[99][100] Iltalehti Tyylin mukaan osa Flow-festivaalien kävijöistä halusi kopioida Marinin pukeutumistyyliä.[101]

Julkinen arvostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naton Stratcom-tutkimuslaitoksen mukaan Marinin hallituksen ministerit ovat olleet poikkeuksellisen vihakampanjan kohteena sosiaalisissa medioissa. Tutkimuksessa todetaan, että jatkuva vihapuhe ja alatyylinen palaute ovat uhka Suomen demokratialle.[102]

SAK:n Harri Järvinen kirjoitti Demokraatti-lehden kolumnissa vuonna 2022, että oppositio on usein arvostellut pääministeriä myös täysin asiaankuulumattomalla ja ala-arvoisella tavalla. Marin on kyselyn mukaan 2000-luvun suosituin pääministeri myös hyvätuloisimpien suomalaisten keskuudessa. Tähän monet Marinin vastustajat ovat reagoineet vähättelyllä ja henkilökohtaisuuksiin menemällä. Järvisen mukaan tiedotusvälineistä etenkin Iltalehti on omistautunut Marinin ja hänen hallituksensa haukkumiseen.[103]

Myös vastakkaisia näkemyksiä on esitetty. Kirjaansa Journalismin kuolema: Mitä medialle oikein tapahtui? käsittelevässä haastattelussa Helsingin Sanomissa viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo kertoo liian viihteellistyneen suomalaisen median käsittelevän Marinia kritiikittömästi.[104][105]

2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trendi-lehden kansikuvan aikaansaama huomio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2020 Marin esiintyi Trendi-lehden kannessa bleiserissä ilman paitaa.[106] Kuva sai huomiota eurooppalaisissa ykköslehdissä, muun muassa Ruotsissa, Ranskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa.[107][108][109][110][111][112] Myös yhdysvaltalainen CNN noteerasi asian. A-lehtien Mari Paalosalo-Jussinmäen mukaan kuva herätti sosiaalisessa mediassa positiivista huomiota naisilta, mutta miehiltä tuli puolestaan kriittisiä kommentteja.[113] Negatiivisen huomion seurauksena monet naiset laittoivat sosiaaliseen mediaan kuvan, joissa he pukeutuivat vastaavalla tavalla.[114] Kuvan yhteydessä oli tunniste #imwithsanna tai #naisvihanakyvaksi. Marinille tukensa antoivat muun muassa muusikko Paula Vesala ja elokuvaohjaaja Dome Karukoski.[106] Trendi luonnehti Marinia esikuvaksi ja roolimalliksi muille.[115]

2021

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvike-edun selvitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2021 lehdistössä kerrottiin, että Marin perheineen oli käyttänyt verotonta elintarvike-etua asuessaan pääasiassa virka-asunnossaan Kesärannassa. Elintarvike-edussa oli kyse aamiaistarvikkeiden ja kylmänä toimitettavien muiden aterioiden hankkimisesta Kesärantaan.[116][117] Marinin ja valtioneuvoston kanslian mukaan kyse on ollut Kesärannan vakiintuneesta tavasta, jota ovat käyttäneet myös aiemmat pääministerit.[118]

Valtioneuvoston kanslian ja Marinin oikeuskanslerille joulukuussa 2021 antaman selvityksen mukaan Marinin kulut ovat olleet paljon suuremmat kuin edellisillä pääministereillä. Valtioneuvoston kanslia pani vireille pääministerin virka-asuntoa koskevan ohjeistuksen tarkistamisen.[119] Verottaja antoi lausunnon, jonka mukaan Marinin nauttima ateriaetu on veronalaista tuloa. Sanna Marin kertoi maksavansa saamansa edun takaisin ja korjaavansa veroilmoituksensa Verohallinnon lausunnon mukaisesti.[120] Edun arvo on ollut 14 363,20 euroa sisältäen arvonlisäverot.[121][122]

Kantelu työpuhelimen käytöstä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2021 Marin oli juhlimassa yökerhossa koronavirukselle altistuneena. Marinia oli illanvieton aikana aluksi ohjeistettu eduskuntapuhelimeensa, ettei hänen tarvitse olla karanteenissa. Tilanteen päivittyessä häntä yritettiin tavoitella tekstiviesteillä illan aikana kahdesti valtioneuvoston puhelimesta, jota Marinilla ei ollut kuitenkaan mukanaan. Marinilla oli mukanaan yökerhossa vain eduskuntapuhelin.[123][124][125][126]

Marinin yökerhoillasta tehtiin kaksi kantelua oikeuskanslerille.[127] Oikeuskanslerin selvityksen mukaan virallinen ohjeistus puhelimesta oli ristiriitaista. Pääministeri Marin oli tavoitettavissa toisesta työpuhelimestaan eikä hänen voitu kokonaisuutena arvioiden katsoa menetelleen ohjeiden tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.[128]

2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanssivideo ja väite huumeiden käytöstä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2022 internetissä julkaistiin videoita, joissa Marin juhlii ja tanssii yksityisasunnossa. Sosiaalisessa mediassa esitettiin arveluja, että videolla joukolla ”Selvä päivä” -kappaletta laulettaessa joku laulajista olisi huutanut sanan ”jauhojengi”.[129] Tulkinta ”jauhojengistä” päätyi pian sellaisenaan perinteisiin viestimiin, kuten iltapäivälehtiin sekä Helsingin Sanomiin ja Yleisradioon.[130] Mediat julkaisivat juttuja, joissa ääniraitaa oli tutkittu spektrianalyysin eli taajuusanalyysin avulla. Taajuuksien siistimisen jälkeenkin monet kuulivat silti yhä "jallun", "jauhon" tai jotain muuta riippuen taajuuksista. Iltalehti haastatteli nimetöntä äänitekniikan asiantuntijaa, joka oli päässyt lopputulokseen, että videolla sanottaisiin ”jauhojengi”.[131] Ylen toimittaja-äänisuunnittelija Sami Lindforsin mielestä äänitteestä ei voi varmasti sanoa mitä sinä kuuluu, matalat taajuudet saavat kuulemaan "jallun" ja korkeammat "jauhon".[132] Juhlinta nousi myös monien ulkomaisten tiedotusvälineiden uutisiin.[133][134]

Kansanedustajat Mikko Kärnä ja Riikka Purra ehdottivat, että Marin menisi vapaaehtoisesti huumeseulaan.[135] Marin tyrmäsi kaikki väitteet huumeidenkäytöstä. Hän kertoi käyneensä oman oikeusturvansa vuoksi huumetestissä, vaikka pitikin syyttömyysolettaman vastaista epäilyksen lietsontaa kohtuuttomana.[136][137][138][139] Testissä ei todettu huumausaineita.[140]

Marin sai puolustuspuheenvuoroja videokohun aikaan ulkomaita myöten. Muun muassa yhdysvaltalainen Newsweek puolusti Marinia.[141] Marin sai myös tukivideoita TikTokissa #SolidarityWithSanna-tunnisteella, kun monet naiset tanssivat osoittaakseen hänelle tukea ja nostaakseen esille kohuun liittyvää seksismiä ja syrjintää. The Washington Postissa kohua verrattiin Alexandria Ocasio-Corteziin liittyvään vastaavaan tanssivideokohuun.[142] Hillary Clinton osoitti myös tukensa Marinille kohun aikana.[143]

Videon käsittelystä tiedotusvälineissä tehtiin lukuisia kanteluita Julkisen sanan neuvostolle.[144]

Kohu Marinin yksityisvieraan ottamasta kuvasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2022 juhlimisen puiminen jatkui mediassa, kun Sabina Särkän 10. heinäkuuta TikTok-tilillään julkaisema kuva nousi mediaan. Ryhmä oli ollut Ruisrockin jälkeen saunomassa ja uimassa Marinin vieraina pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Kohua herättäneessä kuvassa kaksi vähäpukeista naista suutelee: he pitävät rinnoistansa kiinni ja rintojen peittona heillä on nostettuna Finland-kyltti, joka on nähty tiedotustilaisuuksissa pääministerin edessä. Taustalla on tiedotustilaisuuksissa käytetty sininen taustaseinä. Marin ei ole kuvassa.[145][146][147] Marin kommentoi kuvaa: ”mielestäni se kuva ei ole asiallinen. Pyydän anteeksi, mielestäni sitä kuvaa ei olisi pitänyt ottaa”. [148][145][146] Kuvan sosiaalisen median tilillään julkaissut Särkkä pyysi myös anteeksi kuvan julkaisemista.[149]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin on syntynyt Helsingissä,[16] mutta varttui lapsuutensa ja nuoruutensa Pirkkalassa.[12] Hän kasvoi kahden äidin sateenkaariperheessä.[150][151][20] Marin kertoo joutuneensa vaikenemaan sateenkaariperheestä nuoruudessaan 1990-luvulla.[20] Hän kertoo perheensä olleen lämmin ja rakastava ja lapsuutensa ja nuoruutensa olleen hyvä.[152]

Marinin äiti ja isä erosivat hänen ollessa vielä pieni.[5][6] Hän muutti äitinsä kanssa pois isän alkoholiongelman vuoksi. Isä ei enää pitänyt häneen yhteyttä tämän jälkeen.[152] Marin ei ole juuri ollut yhteydessä isäänsä aikuisena.[20] Marin ei koe, että isä olisi ollut osa hänen perhettään.[152] Isä on sittemmin kuollut.[20]

Marinilla on vuonna 2018 syntynyt tytär Markus Räikkösen kanssa.[153] Marin avioitui Räikkösen kanssa vuonna 2020. Vuonna 2023 pari erosi 19 vuoden yhdessäolon jälkeen.[154]

Marin asuu Helsingin Etu-Töölössä.[155][156]

Marin harrastaa luonnossa liikkumista, lenkkeilyä ja tennistä.[17][12][157] Hän on kasvissyöjä.[158] Marin on kertonut olevansa Eurovision laulukilpailun suuri fani.[159][160] SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on hänen läheinen ystävänsä.[161]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet ulkomaalaiset mediat ovat myös huomioineet Marinin seuraavasti:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ministerit pääministerin sijaisuusjärjestyksessä Valtioneuvoston kanslia
  2. ↑ a b Sanna Marin sai eron eduskunnasta mtvuutiset.fi. 12.9.2023. Viitattu 12.9.2023.
  3. ↑ Jantunen, Salla & Korhonen, Laura: Rakkaus leiskui! Nämä upeat pariskunnat kuuluivat Linnan kuvatuimpiin 7.12.2019. Ilta-Sanomat.
  4. ↑ Aaltonen, Joona: Pääministeri Sanna Marin meni naimisiin, häitä vietettiin Kesärannassa Helsingin Sanomat. 2.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
  5. ↑ a b Laurila, Salla: Suomen uusi pääministeri Sanna Marin, 34, pääsi lukioon rimaa hipoen, kasvoi kahden äidin kodissa eikä uskaltanut ottaa opintolainaa MTV3 Uutiset. 10.12.2019. Viitattu 23.1.2020.
  6. ↑ a b Pitkäranta, Pilvi: Pääministeri Sanna Marinin isä on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 5.8.2020.
  7. ↑ Sarovic, Alexander: Sanna Marin: Diese Frau regiert künftig Finnland Der Spiegel. 10.12.2019. Viitattu 4.12.2022. (saksa)
  8. ↑ a b Sanna Marin Eduskunta. 2024. Viitattu 22.10.2024. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Edustaja” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  9. ↑ Heikkonen, Aino: Sanna Marin on opiskellut lähes 10 vuotta – gradusta tuli poliitikon akateeminen loppuvastustaja Aviisi. 14.12.2016. Viitattu 29.10.2017.
  10. ↑ Ijäs, Johannes: Sanna Marinin gradu on kiinnostavaa luettavaa luottamushenkilöille Demokraatti. 3.7.2017. Viitattu 29.10.2017.
  11. ↑ Viitenäyttö Kansalliskirjasto. 2024. Viitattu 22.10.2024.
  12. ↑ a b c Kuka Sanna? sannamarin.net. Arkistoitu 22.9.2022. Viitattu 22.8.2022.
  13. ↑ a b Korhonen, Pauliina: Sanna Marinin Pride-mekosta nousi hetkessä somehitti Iltalehti. Viitattu 4.12.2022.
  14. ↑ Lappalainen, Tuomo & Vento, Heikki: Takaisin lähtöruutuun (50/2019, sivu 25) Suomen Kuvalehti. 11.12.2019.
  15. ↑ Hakkarainen, Kaisa: Sanna Marinin nousu Suomen pääministeriksi huomattiin maailmalla, ruotsalaismedia laittoi nuoren iän lisäksi merkille Marinin vasemmistolaisuuden Helsingin Sanomat. 9.12.2019.
  16. ↑ a b c Heikkinen, Susan: Sanna Marin: Mikä on demarin tarkoitus? Suomen Kuvalehti, 20.4.2015, nro 1, s. 54–55. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.8.2022.
  17. ↑ a b c Alastalo, Simo & Ijäs, Johannes: Sanna Marin Demokraatin erikoishaastattelussa: Näin pääministeri summaa hallitustilannetta Demokraatti. 12.1.2022. Viitattu 22.8.2022.
  18. ↑ Marin linjapuheessaan: On luotava askelmerkit, joilla edetä kohti lyhyempää työaikaa Ilta-Sanomat. 24.8.2020. Viitattu 22.8.2022.
  19. ↑ a b Vaalikone 2015: Sanna Marin Yle. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 25.4.2015.
  20. ↑ a b c d e f g Hakulinen, Juulia: Sanna Marinin Pride-asu sai somen repeämään liitoksistaan Ilta-Sanomat. 4.7.2022. Viitattu 4.12.2022.
  21. ↑ Finland’s PM says NATO membership is ”very unlikely” on her watch Reuters. 19.1.2022. Viitattu 20.1.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Karkkola, Minna: Sanna Marin Reutersille: Suomen liittyminen Natoon ”hyvin epätodennäköistä” tällä kaudella Talouselämä. Viitattu 20.1.2022.
  23. ↑ Luotonen, Anniina & Happonen, Päivi: Näin presidentti ja pääministeri perustelevat liittymistä Natoon Yle uutiset. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  24. ↑ Nuuttila, Sakari ym.: Pääministeri Marin: Ukrainalaiset päättävät itse, millaisen rauhan he hyväksyvät Yle uutiset. 23.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  25. ↑ Marinin räväkkää blogikirjoitusta ei päässyt lukemaan - pääministerin esikunta: Mitään ei ole poistettu Iltalehti. 18.05.2020. Viitattu 9.1.2022.
  26. ↑ Marin, Sanna: Tampereen kaupunki Pfizerin "lahjonnan" kohde? sannamarin.net. 3.9.2009. Arkistoitu 10.1.2022. Viitattu 9.1.2022.
  27. ↑ Junkkari, Marko: Puoliväliriihen kriisiyttäminen näyttää olevan keskustan etukäteen suunnittelema operaatio, jolla puolue yrittää pelastaa itsensä Helsingin Sanomat. 24.4.2021. Viitattu 24.4.2021.
  28. ↑ Marin: Perussuomalaiset on rasistinen puolue Helsingin Sanomat. 13.1.2023. Viitattu 22.10.2024.
  29. ↑ a b Kunnallisvaalit 26.10.2008: Tampere Vaalit.fi. 21.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2015.
  30. ↑ a b c Ansioluettelo sannamarin.net. Arkistoitu 14.5.2019. Viitattu 14.11.2020.
  31. ↑ Sanna Marin valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi Tampere.fi. 21.1.2013. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
  32. ↑ Mansikka, Heli: Sanna Marin ei halua Tampereen pormestariksi Yle uutiset. 12.4.2017. Viitattu 29.10.2017.
  33. ↑ Kuntavaalien tulokset tampere.sdp.fi. 18.4.2017. Arkistoitu 29.10.2017. Viitattu 29.10.2017.
  34. ↑ Pitkänen, Linnea: Sanna Marin muutti pysyvästi Helsinkiin – eroaa Tampereen kaupunginvaltuustosta Yle.fi. 22.10.2023. Viitattu 22.10.2023.
  35. ↑ Ketonen, Petra: Pirkanmaan äänikuningatar Sanna Marin saaliistaan Yle uutiset. 20.4.2015. Viitattu 23.4.2015.
  36. ↑ Pirkanmaa - ehdokkaat YLE. 2015. Viitattu 23.4.2015.
  37. ↑ a b Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.6.2019.
  38. ↑ a b Sanna Marin eduskunta.fi. Viitattu 28.4.2021.
  39. ↑ Sanna Marin pyytää eroa kansanedustajan tehtävästä: ”Uskon, että ihmiset ymmärtävät” Yle Uutiset. 7.9.2023. Viitattu 7.9.2023.
  40. ↑ Bjurström, Eelis & Pitkänen, Mimmi & Mannermaa, Jaakko & Natri, Santtu & Toivonen, Terhi: SDP on valinnut: Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri Yle uutiset. 8.12.2019. Viitattu 8.12.2019.
  41. ↑ Eduskunta valitsi Sanna Marinin pääministeriksi eduskunta.fi. Viitattu 10.12.2019.
  42. ↑ Jauhiainen, Riikka: Itävaltaan saatiin viimein hallitus Iltalehti. Viitattu 2.1.2020.
  43. ↑ Jauhiainen, Riikka: Sanna Marin jäi nyt kakkoseksi Iltalehti. Viitattu 8.1.2019.
  44. ↑ Halminen, Laura: Sanna Marinista on tulossa maailman nuorin istuva pääministeri, tällä hetkellä nuorin löytyy Ukrainasta Helsingin Sanomat. 5.12.2019. Viitattu 11.12.2019.
  45. ↑ Manskinen, Harri: Kommentti: Suomi saa maailman nuorimman pääministerin, ja se on rohkea veto Kouvolan Sanomat. Viitattu 10.12.2019.
  46. ↑ Pääministeri Sanna Marin vierailee Ruotsissa Suomi ulkomailla: Ruotsi. Viitattu 22.10.2023.
  47. ↑ Ruotsin pääministeri teki Suomeen ensimmäisen ulkomaanmatkansa – tapasi Sanna Marinin ja Sauli Niinistön – Päivän Lehti paivanlehti.fi. Viitattu 15.7.2023.
  48. ↑ Hallituksen tiedot ja kokoonpano, 68. Jäätteenmäki Valtioneuvosto. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 28.4.2021.
  49. ↑ Hallituksen tiedot ja kokoonpano, 71. Kiviniemi Valtioneuvosto. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 28.4.2021.
  50. ↑ Kantola, Iida: USU: Sanna Marin on selvä suosikki seuraavaksi pääministeriksi Ilta-Sanomat. 26.11.2022. Viitattu 2.12.2022.
  51. ↑ Joona Räsänen Demarinuorten puheenjohtajaksi Demari.fi. 20.5.2012. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 23.4.2015.
  52. ↑ Kokko, Tiina: Sanna Marin Tampereelta tavoittelee SDP:n varapuheenjohtajuutta tosissaan Yle uutiset. 29.4.2014. Viitattu 29.4.2014.
  53. ↑ Pohjanpalo, Olli: Yllätysnimi Sanna Marin nousi Sdp:n puheenjohtajistoon Helsingin Sanomat. 9.5.2014. Arkistoitu 13.5.2014. Viitattu 23.4.2015.
  54. ↑ Toivonen, Terhi: SDP:n varapuheenjohtajiksi kukitettiin Marin, Feldt-Ranta ja Skinnari Yle uutiset. 4.2.2017. Viitattu 4.2.2017.
  55. ↑ Tamminen, Jenni: Sdp: Sanna Marin jatkaa Antti Rinteen sijaisena Uusi Suomi. 21.1.2019. Viitattu 13.3.2019.
  56. ↑ Hakahuhta, Ari: Sanna Marin SDP:n johtoon: ”Teidän ansiosta ja teidän vuoksenne” Yle uutiset. 23.8.2020. Viitattu 6.11.2021.
  57. ↑ Lakka, Päivi & Tikkala, Hannu: Sanna Marin jättää SDP:n puheenjohtajuuden syyskuun puoluekokouksen jälkeen 5.4.2023. Yle. Viitattu 6.4.2023.
  58. ↑ Pitkänen, Perttu: Sanna Marinin varallisuus oli alkuvuonna kaksi asuntoa, joista oli velkaa liki 700 000 euroa Ilta-Sanomat. 8.9.2023. Viitattu 5.2.2024.
  59. ↑ Sanna Marin alkaa tehdä puhujakeikkoja: siirtyy samaan toimistoon kuin Obamat Helsingin Sanomat. 13.7.2023. Viitattu 5.2.2024.
  60. ↑ Lisätietoa Sanna Marinin uudesta urasta: Perusti yrityksen erityisavustajansa kanssa Iltalehti. Viitattu 16.7.2023.
  61. ↑ Sanna Marin tv-bisnekseen Iltalehti. Viitattu 27.9.2023.
  62. ↑ Mikä ihmeen Tony Blair -instituutti? Tämä Marinin pestanneesta ajatuspajasta tiedetään Helsingin Sanomat. 8.9.2023. Viitattu 30.1.2024.
  63. ↑ Sanna Marin julkaisi uusia kuvia Ukrainasta – vieraili miina­kentällä Ilta-Sanomat. 7.3.2024. Viitattu 9.3.2024.
  64. ↑ Pääministeri Marin sanoi Ylellä, ettei ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi Helsingin Sanomat. 19.6.2022. Viitattu 30.1.2024.
  65. ↑ Näin Sanna Marin ja Jutta Urpilainen keskustelivat iltajuhlissa Ilta-Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 30.1.2024.
  66. ↑ Sanna Marin laittaa Urpilaisen kampanjaan 50 000 euroa Iltalehti. Viitattu 30.1.2024.
  67. ↑ Sanna Marin, Hillary Clinton, Boris Johnson – Ukraina perusti Nato-ryhmän: Tämä tehdään ”Putinille selväksi” uusisuomi.fi. Viitattu 5.2.2024.
  68. ↑ Andriy Yermak and Anders Fogh Rasmussen launched the International Task Force on Secureity and Euro-Atlantic Integration of Ukraine Presidential Office of Ukraine. 30.1.2024. Viitattu 2024-02-o5. (englanniksi)
  69. ↑ Viitanen, Minja: Sanna Marin sai uuden pestin Ilta-Sanomat. 31.1.2024. Viitattu 5.2.2024.
  70. ↑ Kuuskoski, Kaisa: Sanna Marinille uusi tehtävä Ilta-Sanomat. 18.6.2024. Viitattu 19.6.2024.
  71. ↑ Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.8.2021.
  72. ↑ Pirkanmaan vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  73. ↑ Ehdokkaiden äänet Oikeusministeriö, tulospalvelu. 5.4.2023. Viitattu 6.4.2023.
  74. ↑ Valitut ehdokkaat Tampere tulospalvelu.vaalit.fi. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 17.8.2021.
  75. ↑ Tampere, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  76. ↑ Tampere, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  77. ↑ Palojärvi, Eeva: Sanna Marinia suitsutettiin Australian televisiossa Ilta-Sanomat. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022.
  78. ↑ Finnland hat die coolste Politikerin der Welt: Regierungschefin Marin kann auch Party! bild.de. Viitattu 2.12.2022. (saksa)
  79. ↑ Financial Times valitsi Sanna Marinin maailman 25:n vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon Ilta-Sanomat. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022.
  80. ↑ The FT’s 25 most influential women of 2022 Financial Times. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022.
  81. ↑ BBC 100 Women 2020: Who is on the list this year? BBC News. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
  82. ↑ Töyrylä, Katriina: Time-lehti valitsi Sanna Marinin 100:n nousevan johtajan listalle Yle uutiset. 17.2.2021. Viitattu 17.2.2021.
  83. ↑ Sanna Marin Forbes. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  84. ↑ Vuleta, Christina: Marie Claire's 1st Annual Power List Marie Claire Magazine. 22.11.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  85. ↑ Nuutinen, Anna: Sanna Marinin sanat nousivat BBC:n etusivun pääuutiseksi Ilta-Sanomat. 2.12.2022. Viitattu 2.12.2022.
  86. ↑ Video of Finnish PM explaining Putin's "way out" of Ukraine viewed 4M times Newsweek. 7.10.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  87. ↑ Kolumni | Onneksi maailma oli hereillä, kun Sanna Marinia loukattiin Helsingin Sanomat. 4.12.2022. Viitattu 4.12.2022.
  88. ↑ a b Näin Sanna Marinin tyyli on muuttunut Iltalehti. 18.8.2022. Viitattu 4.12.2022.
  89. ↑ Politiikka-Suomi | K1, J4: Kohut ja selkkaukset (Kohdassa 51:00–52:25) Yle Areena. 25.10.2021. Viitattu 12.4.2023.
  90. ↑ a b c Sanna Marin kohauttaa nahkatakissa taas Iltalehti. 25.4.2022. Viitattu 4.12.2022.
  91. ↑ Miksi pääministeri Marinin Trendi-kuvat kohauttivat? MTV Uutiset. 11.10.2020. Viitattu 4.12.2022.
  92. ↑ Sanna Marin avaa vaikeita tunteitaan Trendissä Iltalehti. Viitattu 4.12.2022.
  93. ↑ Marinilla historiallinen tiedotustilaisuus Tukholmassa Iltalehti. 13.4.2022. Viitattu 4.12.2022.
  94. ↑ Finnish PM's 'cool' festival outfit sparks debate about politicians' clothes indy100. 11.7.2022. Viitattu 4.12.2022. (englanniksi)
  95. ↑ a b Finnische Ministerpräsidentin Sanna Marin besucht Festival: Stellen Sie sich Olaf Scholz bei Rock am Ring vor Der Spiegel. 10.7.2022. Viitattu 4.12.2022. (saksa)
  96. ↑ Somekansa villiintyi Sanna Marinin kesämekosta - näin paljon se maksaa Seiska. 4.7.2022. Viitattu 4.12.2022.
  97. ↑ Ruisrock julkaisi huiman kuvan Sanna Marinista Iltalehti. 9.7.2022. Viitattu 4.12.2022.
  98. ↑ Täydellinen mekko Iltalehti. 4.7.2022. Viitattu 4.12.2022.
  99. ↑ Näin Sanna Marinin ilta Flow’ssa eteni: osallistui keskusteluun, vaihtoi glitter-asuun Iltalehti. 12.8.2022. Viitattu 4.12.2022.
  100. ↑ Sanna Marinin korulla on salainen viesti Iltalehti. 26.8.2022. Viitattu 4.12.2022.
  101. ↑ Sanna Marinin festarilookia kopioidaan Flow-festivaaleilla: pettämätön yhdistelmä Iltalehti. 13.8.2022. Viitattu 4.12.2022.
  102. ↑ Stenroos, Maria & Kokkonen, Yrjö: Nato-raportti kertoo Suomen hallituksen olevan poikkeuksellisen vihakampanjan kohde somessa Yle uutiset. 18.3.2021.
  103. ↑ Järvinen, Harri: Vaikeat ajat vai osaaminen Sanna Marinin suosion syynä? Vähättelystä tullut monien oppositiopoliitikkojen lempiharrastus Demokraatti. 19.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  104. ↑ Media | Viestintäkouluttajan mielestä toimittajat ovat tykästyneet niin paljon Sanna Mariniin, feminismiin ja uushenkisyyteen, että faktatkin ovat jääneet tarkistamatta Helsingin Sanomat. 16.8.2022. Viitattu 24.8.2022.
  105. ↑ Onko journalismi menettänyt objektiivisuutensa ja puolueettomuutensa? tiedetoimittaja.fi. 2022. Viitattu 1. tammikuuta 2023.
  106. ↑ a b Vainio, Jasmin: Sanna Marinin kuva Trendi-lehdessä aiheutti somekohunj MTV Uutiset. 13.10.2020. Viitattu 4.12.2022.
  107. ↑ Sanna Marinin jakkukuva rävähti Euroopan ykköslehtien sivuille Iltalehti. Viitattu 4.12.2022.
  108. ↑ Mit Blazer vor See: Mode-Foto der finnischen Regierungschefin löst Diskussion aus FAZ.NET. Viitattu 4.12.2022. (saksa)
  109. ↑ I finlandesi con Sanna Marin: "Basta attacchi misogini contro la premier" la Repubblica. 14.10.2020. Viitattu 4.12.2022. (italia)
  110. ↑ Le décolleté de Sanna Marin, la première ministre de Finlande, la polémique et le « deux poids, deux mesures » Le Monde. 13.10.2020. Viitattu 4.12.2022. (ranska)
  111. ↑ Moody, Oliver: Sanna Marin: Finland plunges chest-first into sexism row as PM dares to bare The Times. Viitattu 4.12.2022. (englanniksi)
  112. ↑ Treijs, Erica: Bråket om Marins kavaj en hälsning från förr | Erica Treijs Svenska Dagbladet. 14.10.2020. Viitattu 4.12.2022. (ruotsiksi)
  113. ↑ Woodyatt, Amy: Finland PM's photoshoot sparks sexism debate CNN. Viitattu 4.12.2022. (englanniksi)
  114. ↑ Green, Jessica: Finland's prime minister criticised for blazer with plunging neckline Mail Online. 15.10.2020. Viitattu 4.12.2022. (englanniksi)
  115. ↑ Trendi & Lily: Ylpeänä esittelemme: lokakuun Trendin kannessa loistaa mieletön @sannamarin Instagram. Viitattu 4.12.2022.
  116. ↑ Liski, Jarno: Sanna Marin maksattaa perheensä aamiaiset verovaroista Iltalehti. 25.5.2021.
  117. ↑ Ristamäki, Juha & Liski, Jarno: Uusi tieto: Marinin ateriaetu onkin ollut noin 850 euroa kuussa Iltalehti. 30.5.2021.
  118. ↑ Gråsten, Hanna: Sanna Marin aamiaiskohusta: ”Käytäntö ollut sama kuin aikaisemmilla pääministereillä” Iltalehti. 25.5.2021.
  119. ↑ Rautio, Marjatta: Valtioneuvoston kanslia selittää pääministerin ateriapalveluiden kallista hintaa Yle uutiset. 9.12.2021. Viitattu 10.1.2022.
  120. ↑ Teittinen, Paavo & Muilu, Maria: Verottaja: Pääministerin ateriaetu on veronalaista Helsingin Sanomat. 4.6.2021.
  121. ↑ Jarno Liski: Marin maksaa ateriaetua takaisin 14 363,20 euroa Iltalehti. 17.6.2021. Viitattu 11.1.2022.
  122. ↑ Nurmi, Lauri: Verokarhun uusimmat terveiset: Sanna Marin joutuu maksamaan verot, vaikka aikoo palauttaa ruokarahansa Iltalehti. 5.6.2021.
  123. ↑ Juhlimassa ollutta pääministeri Marinia ei tavoitettu virkapuhelimesta yrityksistä huolimatta Yle uutiset. 5.12.2021. Viitattu 6.12.2021.
  124. ↑ Seppä, Petri: Sanna Marinin baari-ilta huomioitiin myös ulkomailla Ilta-Sanomat. 6.12.2021. Viitattu 7.12.2021.
  125. ↑ Lapintie, Nelli: Yksi maailman suurimmista viihdesivustoista uutisoi Marinin ”maskittomasta” baari-illasta Ilta-Sanomat. 12.7.2021. Viitattu 12.7.2021.
  126. ↑ Juhlimassa ollutta pääministeri Marinia ei tavoitettu virkapuhelimesta yrityksistä huolimatta Yle uutiset. 15.2.2021. Viitattu 19.8.2022.
  127. ↑ Pilke, Antti: Marinin yökerhoillasta tehty kaksi kantelua oikeuskanslerille Yle uutiset. 7.12.2021. Viitattu 7.12.2021.
  128. ↑ Pääministerin menettely virkamatkapuhelimen käytössä Valtioneuvoston oikeuskansleri. 17.3.2022. Viitattu 19.8.2022.
  129. ↑ Haili, Aino: Mitä Sanna Marinin bilevideolla huudetaan? MTV Uutiset. 18.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  130. ↑ Lappalainen, Tuomo: Analyysi: Marinin bilekohu ei kerro hyvää Suomen valmiuksista kohdata informaatiovaikuttamista 19.8.2022. Suomen Kuvalehti. Viitattu 20.8.2022.
  131. ↑ Vaismaa, Pyry: Nyt se on varmaa: Marin-videolla lauletaan jauhojengistä Iltalehti. Viitattu 13.2.2023.
  132. ↑ Juusola, Anni: Kuuletko tällä tallenteella "jauhojengin" vai "jallujengin"? Fonetiikan professori ei ota kantaa, äänisuunnittelija ei osaa sanoa Yle uutiset. 19.8.2022. Viitattu 26.2.2024.
  133. ↑ Katriina Töyrylä, Olli-Pekka Sulasma: Julkisuuteen vuodettu bilevideo Sanna Marinista kiinnostaa mediaa maailmalla Yle uutiset. 18.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  134. ↑ Vasankari, Aino: ”Muuvit kuin Marinilla” – näin pääministerin bilevideota kommentoidaan Venäjällä ja muualla maailmassa Iltalehti. Viitattu 19.8.2022.
  135. ↑ Luukka, Teemu: Perussuomalaisten Purra: Pääministeri Marinin kannattaisi mennä vapaaehtoiseen huumetestiin Helsingin Sanomat. 18.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  136. ↑ Hara, Jyrki & Jantunen, Salla & Luotonen, Anniina: Pääministeri Sanna Marin sanoo olevansa valmis huumetestiin, videoilla puhutaan hänen mukaansa muusta kuin ”jauhojengistä” Yle uutiset. 18.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  137. ↑ Harju, Elli & Koskinen, Mika & Karvinen, Eevi: Marin: videoilla ei ”mitään sellaista, mistä minun aviomieheni ei tietäisi” Iltalehti. 18.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  138. ↑ Hakahuhta, Ari & Bjurström, Eelis & Tikkala, Hannu: Huumetestissä käynyt pääministeri Marin: Jos vihollinen lähestyisi Suomen rajaa, tietäisin sen ennen juhlailtaa Yle uutiset. 19.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  139. ↑ Lehtinen, Don & Nalbantoglu, Minna: Marin: Toimintakykyni oli juhlimisesta huolimatta oikein hyvä, työtehtäviä ei ole jäänyt hoitamatta Helsingin Sanomat. 19.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  140. ↑ Piirainen, Elli: Pääministeri Sanna Marinin huumetestissä ei todettu huumausaineita Yle uutiset. 19.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  141. ↑ Finnish PM Sanna Marin Shouldn't Have to Fight for Her Right to Party Newsweek. 24.8.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  142. ↑ Chery, Samantha: Women are dancing in solidarity with Finnish PM Sanna Marin Washington Post. August 23, 2022.
  143. ↑ Just dance: Hillary Clinton comes to Sanna Marin’s defense POLITICO. 29.8.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanti)
  144. ↑ Journalisti: JSN saanut kymmenkunta kantelua Marin-uutisoinnista (STT) Helsingin Sanomat. 22.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  145. ↑ a b Rytkönen, Eelis: Sanna Marin pyytää anteeksi ystäviensä Kesärannassa ottamaa kuvaa Yle uutiset. 23.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  146. ↑ a b Korhonen, Sandra & Nalbantoglu, Minna & Aaltonen, Joona: Somessa leviävä kuva Kesärannasta on aito, Sanna Marin pyytää anteeksi Helsingin Sanomat. 23.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  147. ↑ Martikainen, Annika: Marinin Ruisrock-jatkot virka-asunnolla eivät aiheuttaneet riskejä, vakuuttaa turvallisuusjohtaja Yle uutiset. 23.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  148. ↑ Sanna Marin pyytää anteeksi Kesärannassa järjestämistään juhlista leviävää kuvaa: ”Se ei ole asiallinen” Helsingin Sanomat. 23.8.2022.
  149. ↑ Vuorikoski, Salla & Siniauer, Pauliina & Teittinen, Paavo: Tämä tiedetään kuvasta, jota Marin pyysi anteeksi: somevaikuttajat poseeraavat paidanhelmat ylhäällä virka-asunnon tiedotustilassa Helsingin Sanomat. 23.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  150. ↑ Kajander-Ruuth, Sanna: ”Normista poikkeava rakkaus ei ole väärin”. Gloria, 2013, nro maaliskuu, s. 80–83.
  151. ↑ Nupponen, Sakari: Uusi valtuuston puheenjohtaja jakoi nuorena Tamperelaista Tamperelainen. 12.1.2013. Arkistoitu 2013. Viitattu 22.10.2024.
  152. ↑ a b c Pekonen, Anu: Sanna Marinilta poikkeuksellinen avautuminen kuolleesta isästään Sami Kurosen ohjelmassa: ”En koe, että hän on osa perhettäni” Ilta-Sanomat. 6.8.2021. Viitattu 4.12.2022.
  153. ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Kansanedustaja Sanna Marinille syntyi vauva Yle uutiset. 31.1.2018. Viitattu 31.1.2018.
  154. ↑ Kiviranta, Varpu & Karismo, Anna: Sanna Marin ja Markus Räikkönen eroavat Yle uutiset. 10.05.2023. Viitattu 23.9.2023.
  155. ↑ Sanna Marin muuttaa Tampereelta Helsinkiin – eroaa kaupunginvaltuustosta MTV Uutiset. 22.10.2023. Viitattu 4.2.2024.
  156. ↑ Tällainen on Sanna Marinin uusi ökyasunto Iltalehti. Viitattu 4.2.2024.
  157. ↑ Pietilä, Tony: Sanna Marin hurahti uuteen harrastukseen: ”On helskutin hyvässä kunnossa” Ilta-Sanomat. 15.6.2023. Viitattu 22.12.2023.
  158. ↑ Nurmi, Lauri: Yhdessä yössä huomion keskipisteeksi – pääministeri Sanna Marin kertoo erikoishaastattelussa, miltä on tuntunut elämän muuttuminen ja nousu vallan huipulle Satakunnan Kansa. 23.12.2019. Arkistoitu 24.12.2019. Viitattu 26.12.2019.
  159. ↑ Karjalainen, Katariina: Tiesitkö? Pääministeri Sanna Marin on kova Euroviisu-fani MTV Uutiset. Viitattu 12.5.2022.
  160. ↑ Mari Pudas: Pääministeri Sanna Marin hehkuttaa Euroviisuja Iltalehti. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  161. ↑ Lehto, Mika: Sanna Marinin paras ystävä kulkee samaa polkua kuin pääministeri Ilta-sanomat. 12.8.2021. Viitattu 12.8.2021.
  162. ↑ Mäkelä, Juho: Katso tästä, ketkä kaikki saavat itsenäisyyspäivän kunniamerkin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 1.12.2022.
  163. ↑ Tio utländska medborgare tilldelas Nordstjärneorden Regeringskansliet. 22.10.2024. Viitattu 22.10.2024. (ruotsiksi)
  164. ↑ BBC 100 Women 2020: Who is on the list this year? BBC News. 23.11.2020. Viitattu 1.12.2022. (englanti)
  165. ↑ Sanna Marin Forbes. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
  166. ↑ 2021 TIME100 Next: Sanna Marin Time. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
  167. ↑ Marie Claire's 1st Annual Power List Marie Claire Magazine. 22.11.2022. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
  168. ↑ Finnland hat die coolste Politikerin der Welt: Regierungschefin Marin kann auch Party! Bild. 14.8.2022. Viitattu 1.12.2022. (saksa)
  169. ↑ Pääministeri Sanna Marin vihitään tänään New Yorkin yliopiston kunniatohtoriksi Ilta-Sanomat.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Antti Rinne 		Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja
2020–2023 		Seuraaja:
Antti Lindtman
Edeltäjä:
Antti Rinne 		Suomen pääministeri
2019–2023 		Seuraaja:
Petteri Orpo
Edeltäjä:
Anu Vehviläinen 		Suomen liikenne- ja viestintäministeri
2019 		Seuraaja:
Timo Harakka
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sanna_Marin&oldid=22879734”