Teemu Selänne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teemu Selänne
Lähikuva Teemu Selänteestä lämmittelemässä ennen ottelua.
Lähikuva Teemu Selänteestä lämmittelemässä ennen ottelua.
Henkilötiedot
Syntynyt3. heinäkuuta 1970 (ikä 54)
Helsinki [1]
Kansalaisuus  Suomi
 Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Lempinimi Teukka Salama,[2] The Finnish Flash, [3] Eightball[4]
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 183[5] cm
Paino 89[5] kg
Pelinumero 8 ja 13
Pelaajaura
Pääsarjaura 1989–2014
Seurat
NHL-varaus 10. varaus, 1988
Winnipeg Jets
Hockey Hall of Fame

2017

Mitalit
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Torino 2006 jääkiekko
Pronssia Pronssia Nagano 1998 jääkiekko
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 jääkiekko
Pronssia Pronssia Sotši 2014 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Norja 1999 jääkiekko
Pronssia Pronssia Kanada 2008 jääkiekko
Maailmancup
Hopeaa Hopeaa 2004 jääkiekko
SM-kilpailut
Kultaa Kultaa 1992 jääkiekko
U18-EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa 1988 jääkiekko
Stanley Cup
Anaheim Ducks 2007

Teemu Ilmari Selänne (s. 3. heinäkuuta 1970 Helsinki[6]) on suomalainen jääkiekkoilija, Stanley Cup -voittaja sekä olympia- ja MM-mitalisti. Hän pelasi mittavan uran Pohjois-Amerikan NHL-liigassa, ja häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista jääkiekkoilijoista.[7][8]

Juniorivuotensa Selänne jääkiekkoili Espoossa, Espoon Palloseurassa yhden vajaan kauden, 1978–1979, ja pelasi EJK:ssa 1979–1984, ennen kuin hän siirtyi mukaan Helsingin Jokerien junioritoimintaan. Jokereiden edustusjoukkueessa hän pelasi ensi kertaa jääkiekon I-divisioonassa, ja oli Jokerien merkittävimpiä pelaajia joukkueen noustessa Jääkiekon SM-liigaan. Selänne edusti Jokereita SM-liigassa neljä kautta ja voitti muun muassa Suomen-mestaruuden, kunnes hän kaudeksi 1992–1993 siirtyi NHL:n Winnipeg Jetsiin, joka oli varannut Selänteen vuoden 1988 varaustilaisuudessa numerolla 10. Winnipegin ohella Selänne edusti NHL-urallaan Anaheim Ducksia, San Jose Sharksia ja Colorado Avalanchea.[9][10]

Selänne on NHL:n runkosarjassa historian kaikkien aikojen paras suomalainen maalintekijä ja pistemies tehopistein 1 457.[11][12] Kukaan muu suomalainen ei ole tehnyt yhtä monta maalia saman kauden aikana kuin Selänne, 76.[13] Hän on ainoana suomalaisena ylittänyt 1 400 tehopisteen rajan NHL:n runkosarjassa.[14] Selänne on myös kaikkien aikojen kolmanneksi tehokkain eurooppalainen jääkiekkoilija NHL:ssä, sillä hänen edelleen tehopisteiden määrässä yltävät tšekkiläinen Jaromír Jágr[14] ja venäläinen Aleksandr Ovetškin. Selänne on voittanut NHL:n maalitilaston kolmesti, ja hänet on äänestetty NHL:n tähdistöotteluun 11 kertaa.[15] NHL:n Stanley Cup -mestaruuden Selänne on voittanut Anaheim Ducksissa keväällä 2007.[16] Marraskuussa 2017 hänet valittiin arvostettuun jääkiekon kunniagalleriaan, Hockey Hall of Fameen.[17]

Suomen jääkiekkomaajoukkuetta Selänne on edustanut aikuisten tasolla viidesti maailmanmestaruuskilpailuissa, kuudesti talviolympialaisissa, kahdesti maailmancupissa ja kerran Kanada-cupissa.[8] Hän on saavuttanut neljä olympiamitalia ja kaksi MM-mitalia, toisen sijan maailmancupissa ja kolmannen sijan Kanada-cupissa. Selänne on tehopistein 24+19=43 kaikkien aikojen tehokkain olympialaisissa pelannut jääkiekkoilija.[18] Kaukalon ulkopuolella hänet on palkittu Suomen Leijonan ansioristillä vuonna 2010.[19] Suomalainen kiekkoyleisö on myös äänestänyt hänet kaikkien aikojen suomalaispelaajaksi.[20]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähdeksi Helsingin Jokereissa (1988–1992)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selänne aloitti jääkiekkoilun Espoon Palloseurassa, mutta siirtyi 15-vuotiaana Helsingin Jokereihin. Hän nousi neljä vuotta myöhemmin ensimmäistä kertaa Jokerien edustusjoukkueeseen, joka pelasi vielä tuolloin Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla I-divisioonassa. Selänne pelasi joukkueensa edustusmiehistössä viisi ottelua, mutta kausi kului hänen osaltaan pääosin vielä Jääkiekon A-nuorten SM-liigassa. Selänne teki kaudella 33 runkosarjaottelussa peräti 66 tehopistettä, ja loistavan kauden ja nuorten Euroopan-mestauuskilpailujen jälkeen hänet varasi odotetusti NHL:ään Winnipeg Jets ensimmäisen kierroksen kymmenentenä varauksena.lähde?

Jokerit nousi Jääkiekon SM-liigaan kaudelle 1989–1990. Selänne ehti tehdä 11 pelaamassaan ottelussa 12 tehopistettä, mutta hyvin alkanut debyyttikausi katkesi lokakuussa 1989, kun Selänteen vasemman jalan sääri- ja pohjeluut katkesivat JyP HT:ta vastaan pelatun ottelun jatkoajalla.[21] Loukkaantumisen vuoksi hän joutui pitämään varpaista nivusiin ulottuvaa kipsiä kolmen kuukauden ajan ja opettelemaan fysioterapiassa liikeratoja uudelleen kävelystä alkaen yli kymmenen kuukauden toipumisjaksonsa aikana.[21] Loukkaantuminen myös epäsi Selänteen haaveet osallistumisesta Suomessa järjestettyihin alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin.lähde?

Kaudelle 1990–1991 pelikuntoon toipunut Selänne palasi vahvana SM-liigaan. Hän teki 42 runkosarjan ottelussa 33 maalia ja 25 maalisyöttöä eli yhteensä 58 tehopistettä. Hänet valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen ja hän osallistui ensimmäistä kertaa aikuisten maailmanmestaruuskilpailuihin Suomen isännöidessä vuoden 1991 kilpailuja. Hänet valittiin edustamaan Suomea myös vuoden 1991 Kanada-cupiin, jossa Suomen sijoitus oli kolmas. Erinomaiset otteet SM-liigassa ja maajoukkueessa huomioitiin myös Winnipegissä, ja Jets tarjosi Selänteelle vuonna 1991 vuoden mittaista ja 200 000 dollarin arvoista pelisopimusta.[20] Selänne päätti kuitenkin kieltäytyä jäädäkseen Suomeen vielä yhden kauden ajaksi. Kaudella 1991–1992 Selänne johdatti Jokerit Suomen-mestaruuteen. Mestaruus oli seuralle toinen ja ensimmäinen sitten vuoden 1973. Runkosarjassa tehopisteet 39+23=62 tehnyt Selänne palkittiin vuoden herrasmiespelaajalle annettavalla Raimo Kilpiö -palkinnolla ja runkosarjan parhaalle maalintekijälle annettavalla Aarne Honkavaara -palkinnolla. Lisäksi liigan muut pelaajat äänestivät hänet koko SM-liigan parhaaksi, ja Selänne palkittiin näin ollen myös Kultainen kypärä -palkinnolla. Menestyksekkäästi uransa Suomessa päättänyt Selänne jätti Jokerit mestaruuden jälkeen siirtyäkseen NHL:ään. Selänne allekirjoitti Calgary Flamesin kanssa kolmevuotisen sopimuksen, joka takasi hänelle 1,2 miljoonaa dollaria kaudessa ja 1,5 miljoonan allekirjoituspalkkion. Selänne ehti olemaan Flamesin sopimuspelaaja vain yhden päivän, jonka jälkeen Jets tarjosi samaa sopimusta ja sai tehdä varauksensa johdosta sopimuksen Selänteen kanssa.[22]

NHL-uran alku Winnipegissä (1992–1996)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selänteen kieltäytyminen Winnipegin tarjoamasta sopimuksesta syksyllä 1991 oli osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi Jokereiden voitettua Suomen-mestaruuden, mutta myös Selänteen sopimuspalkka oli viimeisen Suomessa vietetyn kauden aikana kasvanut. Selänne siirtyi Winnipegiin vuonna 1992 kolmen vuoden mittaisella ja 2,7 miljoonan dollarin arvoisella sopimuksella, joten Jetsin aiempaan Selänteelle esittämään sopimustarjoukseen verrattuna hänen sopimuksensa arvo oli nelinkertaistunut vain vajaan vuoden kuluessa.[20]

Selänne pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa vuoden 1992 lokakuussa ja teki jo ensimmäisessä ottelussaan kaksi tehopistettä. Tulokaskaudellaan 1992–1993 Selänne rikkoi Mike Bossyn kaudella 1977–1978 asettaman tulokkaiden maaliennätyksen, kun Selänne uusi Bossyn 53 maalin ennätyksen viimeistelemällä Winnipegille runkosarjassa 76 maalia. Runkosarjassa 132 tehopistettä tehnyt Selänne rikkoi myös Peter Šťastnýn kaudella 1980–1981 asettaman tulokkaiden 109 pisteen ennätyksen.[23] Jo ensimmäisen 12 ottelunsa aikana Selänne viimeisteli 11 maalia,[24], ja vuoden 1993 tammikuun lopussa hän oli tehnyt jo 40 maalia.[24] 2. maaliskuuta 1993 pelatussa ottelussa Quebec Nordiquesia vastaan Selänne teki kolme maalia ja ohitti Bossyn ennätyksen. Kolmannen maalinsa jälkeen Selänne heitti toisen hanskansa ilmaan ja ikään kuin ampui sen alas mailallaan.[24] Kauden päättyessä Selänne oli viimeistellyt runkosarjassa 76 maalia ja 56 maalisyöttöä eli yhteensä 132 tehopistettä. Hän teki siis 23 maalia enemmän kuin maaliennätyksen alkuperäinen haltija Bossy, ja pisteitä Selänteelle kertyi niin ikään 23 enemmän kuin Šťastnýlle yli kymmenen vuotta aiemmin.[23] 24 ylivoima- ja seitsemällä voittomaalillaan Selänne oli niin ikään tulokkaiden runkosarjan pistepörssin voittaja.[25] Hän myös jakoi liigan maalitilaston voiton Buffalo Sabresin venäläishyökkääjä Aleksandr Mogilnyin kanssa ja sijoittui koko runkosarjan pistepörssissä viidenneksi. Tammikuussa 1993 hänet valittiin NHL:n kuukauden pelaajaksi,[25] ja muun muassa maailman arvostetuin jääkiekkojulkaisu The Hockey News valitsi Selänteen vuoden tulokkaaksi NHL:ssä. Kauden päätteeksi Selänne voitti NHL:n parhaan tulokkaan palkinnon, Calder Memorial Trophyn. Paikallinen urheilulehdistö antoi luistelijana nopealle Selänteelle lempinimen The Finnish Flash (suom. 'Suomalainen salama').[24] Selänne on yksi niistä kolmesta suomalaispelaajasta, jotka ovat yhden kauden aikana tehneet vähintään 50 maalia. Muut ovat Jari Kurri ja Mikko Rantanen. Selänne ylsi saavutukseen kolmesti, Kurri neljästi. Rantanen on ylittänyt rajan kerran. Kurrin ja Rantasen lisäksi vain Selänne on yltänyt yli 99 pisteeseen NHL-kauden aikana. Hän saavutti rajan neljästi, Kurri kuudesti. Rantanen on yltänyt tuohon kertaalleen.[13]

Joukkueensa tähdeksi Winnipegissä noussut Selänne esiintyi vuoden 1993 kesällä suomalaisissa lehdissä lähes päivittäin, osallistui ralliautoiluun salanimellä Teukka Salama ja pyöritti myös jääkiekkokoulua junioreille.[24] Kauden 1993–1994 alussa hän sai hyökkäysketjuunsa rinnalleen Keith Tkachukin ja Aleksei Žamnovin, mutta kausi keskeytyi Selänteen osalta tammikuussa 1994, kun hänen akillesjänteensä katkesi lähes kokonaan.[26] Selänteen toipuminen kesti puoli vuotta,[26] mutta loukkaantumisesta huolimatta hänestä tuli joka tapauksessa NHL:n historian toiseksi nopeiten 100 maalia urallaan tehnyt pelaaja, sillä ainoastaan Mike Bossy oli aikanaan saavuttanut 100 runkosarjamaalin rajan nopeammin. Ennen loukkaantumistaan Selänne ehti pelata 51 ottelua tehopistein 25+29=54. Sittemmin Selänne on käyttänyt kevlar-valmisteisia hihoja ja sukkia pelivarusteidensa alla samantapaisten loukkaantumisten välttämiseksi,[26] Hän on maininnut usein, että kevlar-sukat voitaisiin ottaa pakolliseksi pelivarusteeksi jokaiselle jääkiekkoilijalle.[26]

Vuoden 1994 syksyllä Selänne palasi NHL:stä takaisin Helsingin Jokereihin nuoruusvuosiensa idolin, Jari Kurrin, kanssa NHL:n työsulun ajaksi. Jokereissa 20 ottelua pelannut Selänne teki tehopisteet 7+12=19 ja oli mukana voittamassa myös Euroopan seurajoukkueiden mestaruutta ennen paluutaan Winnipegiin työsulun päätyttyä. NHL:ssä Selänne päätti kautensa 45 otteluun tehopistein 22+26=48.

Vuonna 1995 Selänne solmi Winnipegin kanssa viiden vuoden mittaisen ja 14 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[27] Kauden 1995–1996 Selänne aloitti erinomaisesti tehtyään Winnipegissä 51 ottelussa 24 maalia ja 72 tehopistettä, mutta vuoden 1996 helmikuussa hänet myytiin yllättäen Kanadasta Yhdysvaltojen puolelle Kaliforniassa pelaavaan Mighty Ducks of Anaheimiin.

Mighty Ducks of Anaheim (1996–2001)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Sanotaan, että kaikella on tarkoituksensa, ehkä tässäkin. Uusi freshi alku uudessa paikassa, mahdollisuus pelata erään nuoren miehen kanssa nimeltä Paul Kariya. Siitä alkoi sellainen henkilökemia, jota harvoin tapahtuu kahden pelaajan välillä. Yhteispeli Paulin kanssa oli jotain aivan maagista. Vaikka kentän ulkopuolella olemme Paulin kanssa täysin erilaisia ihmisiä, niin kentällä olimme kuin samoista aivoista. Se oli huikeaa aikaa. Ja vaikka joukkue oli vuosikaudet keskinkertainen ja omistajana Disney, joka ei halunnut rakentaa menestyvää joukkuetta, niin nautinto pelata Paulin kanssa oli varmasti parasta kipulääkettä siihen.»
(Selänne siirrostaan Mighty Ducks of Anaheimiin ja pelaamisesta Paul Kariyan kanssa.[28])

Kesken kauden loistavassa vireessä ollut Selänne kaupattiin yllätyksellisesti Mighty Ducks of Anaheimiin vuoden 1996 helmikuussa.[28] Jo ennen siirtoa huhuttiin siitä, että Winnipeg joutuisi taloudellisen tilanteensa takia kauppaamaan joko Selänteen, Keith Tkachukin tai Aleksei Žamnovin.[28] Seuran omistajat olivat vakuuttaneet, että Selännettä ei tultaisi kauppaamaan.[28] Vain joitain viikkoja myöhemmin Jets kuitenkin myi Selänteen Anaheimiin yhdessä Marc Chouinardin ja neljännen kierroksen varausvuoron kanssa. Winnipeg sai kaupassa puolustaja Oleg Tverdovskin, laitahyökkääjä Chad Kilgerin sekä kolmannen kierroksen varausvuoron. Anaheimissa hän muodosti tehokkaan kolmikon laitahyökkääjä Paul Kariyan ja keskushyökkääjä Steve Rucchinin kanssa ja viimeisteli 28 ottelussa 16 maalia ja 36 tehopistettä.. Selänne teki kaudella 1995–1996 kaiken kaikkiaan tehopisteet 40+68=108. Hän oli myös ehdolla Lady Byng Memorial Trophyn saajaksi.[25]

Kaudella 1996–1997 Selänne oli koko NHL:n parhaimmistoa. Hän teki 51 maalia ja oli 109 tehopisteellään NHL:n pistepörssin toinen Pittsburgh Penguinsin Mario Lemieux’n jälkeen. Selänteen ja 99 tehopistettä tehneen Paul Kariyan johdolla Anaheim ylsi ensimmäistä kertaa NHL:n pudotuspeleihin, mutta joukkue putosi jatkosta läntisen konferenssin välierissä, kun Detroit Red Wings päihitti joukkueen selvin otteluvoitoin 4–0.[29]

Vuoden 1997 syksyllä Kariya loukkaantui vakavasti ja oli sivussa lähes koko kauden ajan. Selänne pelasi kauden Anaheimin kapteenina ja teki 73 ottelussa 86 tehopistettä. Mighty Ducksin seuraennätyksen rikkoneella 52 maalillaan hän jakoi NHL:n maalitilaston voiton yhdessä Washington Capitalsin Peter Bondran kanssa. Selänteen seuraennätys on edelleen voimassa. Hänet valittiin jälleen NHL:n tähdistöotteluun, jossa hän viimeisteli kolme maalia ensimmäisenä eurooppalaisena pelaajana. Maalinteon nojatessa lähes yksinomaan Selänteeseen kausi oli Anaheimille pettymys, eikä joukkue yltänyt pudotuspeleihin. Selänne oli ehdolla myös Hart Trophyn ja Lady Byng Memorial Trophyn saajaksi.[25]

Edellisen kauden tapaan Selänne voitti runkosarjan maalitilaston myös kaudella 1998–1999. Selänne teki runkosarjassa 47 maalia ja voitti ensimmäisen kerran liigan parhaalle maalintekijälle jaetun Maurice ”Rocket” Richard Trophyn. Kaikkiaan Selänne teki 107 tehopistettä ja runkosarjan pistepörssin kärkikolmikon muodostivat Pittsburgh Penguinsin Jaromír Jágr (127 pistettä), Selänne ja kolmanneksi yltänyt Paul Kariya (101 pistettä). Anaheim onnistui pääsemään pudotuspeleihin välivuoden jälkeen, mutta Detroit Red Wings kaatoi Anaheimin jälleen puhtaasti otteluvoitoin 4–0.lähde?

Seuraavalla kaudella Selänne jäi joukkueineen uudemman kerran ulos pudotuspeleistä, ja kesken kauden 2000–2001 hänet myytiin Anaheimista San Jose Sharksiin.[28]

Pelivuodet San Josessa ja välivuosi Coloradossa (2001–2005)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selänne kaupattiin yllättäen maaliskuussa 2001 San Jose Sharksiin vaihdossa Jeff Frieseniin, Steve Shieldsiin sekä vuoden 2003 kierroksen varausvuoroon.[30] Runkosarjan kuluessa Selänne teki San Josen riveissä kahdessatoista ottelussa tehopisteet 7+6=13, mutta pudotuspeleissä hänen peliotteitaan varjosti peukalomurtuma.[30] Kaiken kaikkiaan Selänteelle kertyi siis sekä Anaheimissa että San Josessa pelatuissa 73 ottelussa 72 tehopistettä, ja hän oli ehdolla myös Lady Byng Trophyn voittajaksi. Palkinto kuitenkin päätyi Colorado Avalanchen kapteeni Joe Sakicille.lähde?

Kaudella 2001–2002 Selänne teki 29 maalia ja 54 tehopistettä. San Jose pääsi pudotuspeleihin, mutta putosi toisella kierroksella Colorado Avalanchea vastaan. Selänne joutui San Josessa vähitellen päävalmentaja Darryl Sutterin epäsuosioon, mikä alkoi vaikuttaa Selänteen tehopistemääriin. Kaudella 2002–2003 Selänne oli San Josen paras pistemies 64 tehopisteellä. Hän pelasi usein Patrick Marleaun kanssa. Lukuisista tehopisteistä huolimatta Sharks yritti kesken kauden myydä Selänteen New Jersey Devilsiin vaihdossa Scott Gomeziin. Selänne ei kuitenkaan suostunut siirtoon. San Jose ei päässyt pudotuspeleihin.lähde?

Kaudeksi 2003–2004 Selänteellä oli käytettävissään optio sopimuksestaan San Jose Sharksin kanssa, mutta hän päätti siirtyä vapaana agenttina Colorado Avalancheen.[31] Myös Selänteen kanssa Mighty Ducks of Anaheimissa tutkaparin muodostanut Paul Kariya teki samanaikaisesti sopimuksen Coloradoon, ja joukkueesta povattiin jopa mestarisuosikkia.[31] Selänne ja Kariya suostuivat myös tinkimään palkoistaan siirtyessään Coloradoon: San Josessa kaudella 2002–2003 6,5 miljoonan dollarin palkalla kiekkoilleen Selänteen uuden sopimuksen arvo laski hieman alle 6,0 miljoonan dollarin,[31] ja Paul Kariyan sopimuksen arvo laski lähes 9,0 miljoonaa dollaria edellisestä Kariyan allekirjoittaessa Coloradon kanssa hieman yli 1,0 dollarin sopimuksen.[31]

Suurista odotuksista huolimatta kaudesta tuli pettymys. Avalanchella oli kauden alussa supertähtien täyttämä joukkue, mutta jo syksy osoittautui vaikeaksi pelaajien loukkaantumisten takia.[32] Selänne pelasi koko kauden polvivaivaisena ja runkosarjan 78 ottelussa hän teki vain vaatimattomat tehopisteet 16+16=32. Hän pelasi pitkälti joukkueensa toisessa hyökkäysketjussa, mutta kauden edetessä hän ajautui alempiin ketjuihin ja joutui ajoittain jopa katsomoon seuraamaan otteluita sivusta.[32] Joukkueen päävalmentajana toimi Selänteen kanssa San Josessa yhdessä pelannut Tony Granato, ja kauden mittaan liikkui myös huhuja Selänteen ja Granaton huonontuneista väleistä.[32]

Alkukeväällä 2004 Selänne pelasi peräti 19 ottelua ilman maalia, mikä on hänen uransa pisin aikaväli, jolloin hän ei onnistunut maalinteossa.[33] Colorado pääsi ajoittaisista vaikeuksistaan huolimatta pudotuspeleihin, jossa sen taival katkesi kuitenkin toisella kierroksella Selänteen entistä seuraa San Jose Sharksia vastaan otteluvoitoin 4–2.[32] Pudotuspelien aikana Coloradon ongelmana oli pitkälti maalinteko, ja esimerkiksi Selänne ei onnistunut kertaakaan maalinteossa pudotuspelien aikana ja hän antoi 10 ottelussa vain kolme maalisyöttöä.[32]

NHL-kauden 2004–2005 peruutti työsulku. Tämä antoi Selänteelle mahdollisuuden edelliskaudella pelaamista haitanneen polven leikkauttamiseen. Polvi leikattiin vuoden 2004 syyskuussa.[34]

NHL-työsulun ajaksi Selänne teki pelaajasopimuksen Helsingin Jokereiden kanssa, mikä mahdollisti hänen pelaamisensa joukkueessa heti kun hän olisi pelikuntoinen leikkauksen jäljiltä.[35] Jokereiden omistaja Hjallis Harkimo olisi halunnut Selänteen pelaamaan jo alkuvuonna 2005, mutta Selänne ei vielä kokenut olevansa täysin pelikuntoinen. Selänne oli pelikuntoinen palattuaan Suomeen viikko SM-liigan runkosarjan päättymisen jälkeen. Selänne olisi itse halunnut pelata Jokereissa SM-liigan pudotuspeleissä, mutta yllättäen häntä ei päästetty pelaamaan. Pelaamisen estäväksi syyksi sanottiin, että Selänteelle ei ollut pelipaitaa valmiina. Myöhemmin Selänne ja hänen läheinen ystävänsä Ismo Syvähuoko ovat sanoneet, että joukkueen omistaja Harkimo olisi estänyt Selänteen pelaamisen.[35]

Paluu Anaheimiin ja Stanley Cupin voittaminen (2005–2014)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Pohjois-Amerikassa numerot ovat aina olleet tärkeä osa amerikkalaisuutta, niin myös NHL:ssä. Itse asiassa täällä pidetään tilastoja melkein mistä vaan, ja varsinkin urheilussa sille ei tunnu olevan rajoja. Numerot on taas ollut viime aikoina esillä mullakin, sain ohitettua legendaarisen Bobby Hullin NHL:n kaikkien aikojen maalipörssissä. Jos joku olisi sanonut Kivenlahden ulkojäällä vuonna 1978, että tulen tekemään enemmän maaleja kuin Bobby Hull, olisin soittanut lääkärin paikalle. Tosin tällä hetkellä ohitus ei tunnu juuri miltään, uskon että nämä kolahtaa vasta joskus paljon myöhemmin uran jälkeen.»
(Selänne maalien ja tehopisteiden merkityksestä NHL-jääkiekkoilijalle.[36])

Selänne Mighty Ducks of Anaheimin vieraspeliasussa ottelussa San Jose Sharksia vastaan kaudella 2005–2006.

Kaudeksi 2005–2006 polvileikkauksestaan jälleen pelikuntoon toipunut Selänne solmi Mighty Ducks of Anaheimin kanssa yksivuotisen sopimuksen.[37] Sopimuksen arvo oli Anaheimin pienen palkkakaton vuoksi vain miljoona dollaria, mikä oli Selänteen edellisvuosien sopimuksiin verrattuna huomattavasti pienempi summa.[37] Kausi oli kaikkiaan Selänteelle menestys. Hän pelasi Coloradon-vuodesta poiketen koko kauden terveenä 80 ottelun runkosarjan ja viimeisteli kaudella tehopisteet 40+50=90, eli yli piste per peli -tahdilla. Hän pelasi kaudella suurimmaksi osaksi Andy McDonaldin ja Chris Kunitzin kanssa, ja kolmikko muodosti Anaheimille hyvin tärkeän hyökkäysketjun. Hän ylsi vuoden 2006 tammikuussa myös huomattavan merkkipaalun saavuttamalla 1 000 tehopisteen rajan NHL:n runkosarjassa tehtyään kaksi maalia ottelussa Los Angeles Kingsiä vastaan.[38] Selänteestä tuli NHL:n historian 70. tuhannen pisteen rajan ylittänyt pelaaja ja vasta kaikkien aikojen seitsemäs 1 000 tehopistettä saavuttanut eurooppalaispelaaja.[38] Aiemmin suomalaisista jääkiekkoilijoista rajan oli ylittänyt ainoastaan Jari Kurri. Myös Mighty Ducks menestyi Selänteen aiemmista pelivuosista poiketen hyvin joukkueena. Pudotuspeleissä Selänne oli joukkueensa ratkaisevia pelaajia viimeistellen 16 ottelussa tehopisteet 6+8=14. Anaheim ylsi pudotuspeleissä aina konferenssin loppuotteluihin, joissa se kuitenkin hävisi lopulta Stanley Cupin loppuottelusarjaan edenneelle Edmonton Oilersille otteluvoitoin 4–1. Kauden päätyttyä Selänne palkittiin Bill Masterton Memorial Trophylla. Palkinnolla haluttiin kunnioittaa Selänteen nopeaa paluuta NHL:n huippuihin vaikeasta polvileikkauksesta huolimatta.[39]

Aiemmin Walt Disney Companyn omistama Mighty Ducks of Anaheim siirtyi ennen kautta 2006–2007 uuteen omistukseen, kun seura kaupattiin Henry ja Susan Samuelille. Tammikuussa 2006 seuran tiedotettiin pelaavan kaudesta 2006–2007 lähtien nimellä Anaheim Ducks, ja myös seuran kotihalli Arrowhead Pond of Anaheim vaihtoi nimensä nykyiseen muotoonsa Honda Center. Selänne solmi seuran kanssa 3 760 000 dollarin arvoisen yksivuotisen sopimuksen.[40] Hän jatkoi läpi kauden pirtein ottein ja pelasi täyden 82 ottelun runkosarjan jälleen yli pisteen ottelukohtaisella pistekeskiarvolla. Hän teki runkosarjan aikana 48+46=94 tehopistettä. Selänne ylitti 500 maalin rajan NHL:n runkosarjassa onnistuttuaan maalinteossa marraskuussa 2006 entistä seuraansa Colorado Avalanchea vastaan.[41] Hänestä tuli kaikkien aikojen 36. pelaaja ja Jari Kurrin jälkeen toinen suomalainen 500 maalia NHL:ssä tehnyt pelaaja. Marraskuussa hänet valittiin NHL:n kuukauden pelaajaksi. 31. joulukuuta 2006 pelatussa vierasottelussa Minnesota Wildia vastaan Selänne pelasi 1 000. ottelunsa Kurrin ja Teppo Nummisen jälkeen kolmantena suomalaisena. Selänne teki ottelussa tehopisteet 2+1.lähde?

Selänne teki kauden aikana 48 maalia, ja hänestä tuli ensimmäinen NHL-pelaaja, joka on yli 35-vuotiaana onnistunut tekemään kahdesti vähintään 40 maalia kaudessa.[42] Samalla hänestä tuli myös kaikkien aikojen vanhin 45 maalia yhden kauden aikana tehnyt pelaaja. Pudotuspeleissä keväällä 2007 Anaheim eteni Stanley Cup -loppuotteluihin asti, joissa se kohtasi Ottawa Senatorsin. Ducks kaatoi Senatorsin otteluvoitoin 4–1, ja Selänteestä tuli kuudes suomalainen Stanley Cup -voittaja.[43] Pudotuspelien 21 ottelussa Selänne summasi tehopisteet 5+10=15.lähde?

Stanley Cupin voittamisen jälkeen Selänne lepäsi ja harkitsi pitkään, jatkaako uraansa. Vasta 28. tammikuuta 2008 hän kertoi tehneensä loppukauden kestävän sopimuksen Anaheim Ducksin kanssa.[44]. Selänne teki 24. helmikuuta 2008 uransa 20:nnen kypärätempun ja ohitti samassa ottelussa 25. sijalla olleen Maurice Richardin kaikkien aikojen maalintekijätilastossa.[45] Samassa ottelussa hän antoi myös 600:nnen maalisyöttönsä.[45] Koska Selänne oli pohtinut uransa jatkoa pitkään, hän pelasi kauden aikana vain 26 runkosarjan ottelua, mutta hän teki tehopisteitä jälleen lähes yhden per ottelu saavuttaen tehopisteet 12+11=23. Keväällä Anaheim pelasi jälleen pudotuspeleissä, joissa se kuitenkin hävisi Dallas Starsille.lähde?

Kauden jälkeen Selänne pohti jälleen, jatkaako uraansa. Tällä kertaa päätös jatkaa syntyi hyvissä ajoin ennen NHL-kauden alkua, mutta Anaheim Ducksin palkkakaton ylittymisen takia Selänteen pelaajasopimuksen tekeminen viivästyi. 28. syyskuuta Selänne ja Anaheim solmivat kahden vuoden ja 5 250 000 dollarin sopimuksen.[46] Selänne avasi kautensa pirteästi, mutta hyvin käynnistyneen kauden keskeytti joulukuussa loukkaantuminen. Uransa 1 100. runkosarjaottelua NHL:ssä pelannut Selänne loukkaantui, kun Edmonton Oilersin Denis Grebeškov taklasi häntä ottelun ensimmäisellä peliminuutilla, ja tilanteessa Selänteen oma luistin viilsi hänen reiteensä syvän haavan, joka vahingoitti hänen reisilihastaan.[47] Selänne välttyi leikkaukselta, mutta joutui kuitenkin sairauslomalle.[48] Loukkaantuminen lyhensi Selänteen runkosarjan 65 ottelun mittaiseksi, mutta terveenä pelatessaan hän esiintyi kaukalossa kuten alkukaudella ja teki runkosarjassa lopulta tehopisteet 27+27=54. Pudotuspeleissä Anaheim putosi pudotuspelien toisella kierroksella hävittyään Detroit Red Wingsille.lähde?

Kautta 2009–2010 edeltävänä kesänä Saku Koivu, Selänteen pitkäaikainen pari maajoukkueesta, siirtyi Anaheimiin.[49] Anaheimin päävalmentaja Randy Carlyle peluuttikin Koivua keskushyökkääjänä Selänteen rinnalla, mutta kaksikon yhteispeliä verotti Selänteen loukkaantumisten värittämä kausi. Joulukuussa 2009 Selänne sai murtuman vasempaan käteensä ottelussa Dallas Starsia vastaan peittäessään Dallasin puolustaja Karlis Skrastinsin laukausta.[50] Tilanteessa hän sai murtuman vasemman kätensä rystysiin.[50] Selänteen käsi jouduttiin leikkaamaan, ja hän joutui olemaan sivussa otteluista yli kuukauden.[51] Tammikuussa 2010 Selänteen epäonni jatkui: hänen leukansa murtui, kun Anaheimin puolustaja Ryan Whitneyn laukaus muutti suuntaa Boston Bruinsin hyökkääjä Miroslav Šatanista ja kimposi jään kautta Selänteen kasvoihin.[52] Ottelu oli Selänteelle käsimurtuman jälkeen vasta kolmas.[52] Myöhemmin hän sai myös pää- ja olkapäävamman törmättyään rajusti kaukalon laitaan, mutta vaiva osoittautui kuvauksissa pelättyä lievemmäksi.[53] Loukkaantumisista huolimatta Selänne teki myös uusia ennätyksiä. 21. maaliskuuta 2010 hän ylitti 600 runkosarjamaalin rajan kaikkien aikojen 18. pelaajana ja kolmantena eurooppalaisena Jaromír Jágrin ja Jari Kurrin jälkeen[54] 3. huhtikuuta hän ohitti 601 maalia NHL:n runkosarjassa tehneen Kurrin kaikkien aikojen parhaana suomalaisena maalintekijänä NHL:ssä tehden kaksi maalia ottelussa Vancouver Canucksia vastaan.[55] Kaiken kaikkiaan Selänne pelasi loukkaantumisten verottamalla kaudella 54 runkosarjaottelua tehopistein 27+21=48. Anaheim jäi kuitenkin pudotuspelien ulkopuolelle.lähde?

Kaudelle 2010–2011 Selänne teki Anaheimin kanssa yksivuotisen sopimuksen 9. elokuuta. Kausi oli Selänteelle hänen parhaansa sitten kauden 2006–2007. Anaheimin kapteenistoon valittu Selänne pelasi 73 runkosarjaottelua tehopistein 31+49=80. Hän ohitti muun muassa Bobby Hullin ja Joe Sakicin NHL:n kaikkien aikojen maalitilastossa.[56][57] Selänne saavutti 16. tammikuuta 2011 uransa 1 300. tehopisteen.[58] 28. maaliskuuta 2011 Selänne teki Colorado Avalanchea vastaan pelatussa ottelussa tehopisteet 3+2=5, ja hänestä tuli NHL:n historian ensimmäinen yli 40-vuotias pelaaja, joka on tehnyt sekä kypärätempun että viisi tehopistettä yhdessä ottelussa. Selänne pelasi kauden joukkueensa toisessa hyökkäysketjussa yhdessä Saku Koivun ja laitahyökkääjä Jason Blaken kanssa ja oli koko kauden tehokkain suomalaispelaaja NHL:n runkosarjassa. Hän myös teki kolmanneksi eniten ylivoimamaaleja koko NHL:n runkosarjassa, 16. Runkosarjassa erinomaisesti pelannut Selänne johdatti Anaheimin pudotuspeleihin, mutta seura putosi jatkosta hävittyään Nashville Predatorsille ensimmäisellä kierroksella.[59] Selänne viimeisteli pudotuspeleissä kuusi maalia.[59]

Tehokkaan ja hyvin sujuneen kauden jälkeen Selänne vetäytyi jälleen pohtimaan uransa jatkoa ja ilmoitti julkistavansa päätöksensä uransa jatkosta 1. heinäkuuta. Polvitähystyksen vuoksi Selänne ei kuitenkaan pystynyt kesätauon aikana harjoittelemaan tehokkaasti, ja hänen päätöksentekonsa siirtyi aina syyskuulle saakka. Syyskuussa Anaheim tiedotti tehneensä kauden mittaisen ja 4 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen Selänteen kanssa.lähde?

Selänne aloitti kauden 2011–2012 vahvasti, mutta Anaheimin osalta kauden aloitus oli kehno. Joukkue oli vielä vuoden 2011 joulukuussa koko liigan häntäpäässä. Vuodenvaihteen jälkeen joukkue kuitenkin piristyi nousten vielä mukaan pudotuspelikamppailuun. Selänteelle kausi oli jälleen hyvä. Hän pääsi pelaaman ennen kauden alkua näytösottelussa Helsingissä Jokereita vastaan, koska Ducks aloitti NHL-kautensa Suomessa Buffalo Sabresia vastaan. Kauden kuluessa Selänne ohitti NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä Guy Lafleurin 1. marraskuuta 2011 pelatussa ottelussa, jossa Selänne teki kaksi maalia ja keräsi kaksi syöttöpistettä. Hän oli tuolloin 41-vuotias. Vähintään samanikäisinä tai vanhempina neljä tehopistettä yhdessä NHL-ottelussa ovat Selänteen lisäksi kyenneet tekemään vain Tim Horton ja Gordie Howe. Edellisen kerran Selännettä vanhempana saavutukseen ylsi Horton 15. tammikuuta 1972.[60][61]. Kauden kuluessa Selänne pelasi ensimmäistä kertaa 16 vuoden tauon jälkeen Winnipegissä 18. joulukuuta 2011, kun Anaheim kohtasi NHL:ään paluun tehneen Winnipeg Jetsin vieraskentällä. Yleisö hurrasi Selänteelle yli kymmenen minuuttia tämän saavuttua kentälle ja suosionosoitukset jatkuivat aina hänen koskiessaan kiekkoon. Ottelussa Selänne merkkautti antoi kaksi maaliin johtanutta syöttöä.<ref">Selänne sai hurjat suosionosoitukset Winnipegissä 18.12.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.1.2014.</ref>

Selänne valittiin vuoden 2012 tammikuussa vuotuiseen NHL:n tähdistöotteluun 11. kertaa urallaan, mutta ikäänsä vedoten Selänne kieltäytyi kunniasta ja ehdotti korvaajakseen joukkuetoveriaan Corey Perryä.[62] Maaliskuussa Edmonton Oilersia vastaan pelatussa ottelussa Selänne nousi Jari Kurrin kanssa tasoihin tehokkaimpana suomalaispelaajana syöttämällä Bobby Ryanin tekemän 2–1-maalin.[63] Viikkoa myöhemmin hän ohitti tilastossa Kurrin maalillaan entistä seuraansa Colorado Avalanchea vastaan, ja 15. maaliskuuta Selänne teki uransa 1 400. tehopisteen ottelussa Detroit Red Wingsiä vastaan.[64]

Kauden päätyttyä Selänne jäi jälleen pohtimaan uransa jatkoa, ja heinäkuussa Selänteen tiedotettiin solmineen yhden vuoden mittaisen jatkosopimuksen Anaheimin kanssa.[65][66]

NHL:n pelaajayhdistyksen ja seuraomistajien välinen työehtosopimus umpeutui 15. syyskuuta 2012 huolimatta useista neuvotteluista osapuolten välillä.[67] Työehtosopimuksen umpeutuminen uhkasi päättää Selänteen peliuran, mikäli koko kausi jouduttaisiin peruuttamaan.[68] Työsulun varmistuttua Selänteen huhuttiin palaavan Jääkiekon SM-liigaan ja Helsingin Jokereihin,[69] mutta tätä ei kuitenkaan tapahtunut pelaajayhdistyksen ja omistajien päästessä uuteen työehtosopimukseen vuoden 2013 tammikuussa.[68] Vaikka työsulku päättyikin, paikallaan polkeneiden neuvotteluiden johdosta tavallisesti 82 ottelun mittainen runkosarja jouduttiin supistamaan 48 ottelun mittaiseksi.[70] Runkosarjan Selänne aloitti iskemällä tehopisteet 2+2=4, kun Anaheim voitti Vancouver Canucksin lukemin 7–3.[71] Pisteillään hän ohitti Dale Hawerchuckin kaikkien aikojen pistepörssissä edetessään sijalle 18.[72]

Helmikuun 2013 alussa Minnesota Wildia vastaan pelatussa ottelussa Selänne merkittiin syöttäjäksi kaikkiin Anaheimin kolmeen maaliin, minkä ansiosta hän nousi kaikkien aikojen pistepörssissä 1 414 tehopisteellään jaetulle 17. sijalle Doug Gilmourin kanssa.[73] Huippuvireessä ollut Selänne teki jälleen neljä tehopistettä helmikuussa, 1+3=4 St. Louis Bluesia vastaan. Tuon myötä hän teki jälleen ennätyksen, sillä ennen häntä neljä pistettä yhdessä ottelussa 42-vuotiaana olivat tehneet vain Gordie Howe vuonna 1971 ja Tim Horton vuonna 1972. Tehtyään jo avausottelussaan neljä tehopistettä, Selänteestä tuli ainoa 42 vuotta täyttänyt jääkiekkoilija, joka on yltänyt kyseiseen suoritukseen NHL:ssä kahdesti..[74]Maaliskuun 2013 viimeisellä viikolla Selänne pelasi uransa 1 373. runkosarjaottelun ja ohitti samalla Teppo Nummisen kaikkien aikojen eniten otteluita NHL:n runkosarjassa pelanneena suomalaisena.[75]

Vuoden 2013 elokuussa Selänne kertoi jatkavansa NHL-uraansa, ja hän solmi Anaheimin kanssa yksivuotisen jatkosopimuksen kaudeksi 2013–2014.[76][77] Hän vahvisti ennen kauden alkua, että tuleva kausi olisi hänen uransa viimeinen.[78] Anaheimin päävalmentaja Bruce Boudreau kertoi ennen kauden alkua, ettei hän aio vaatia 43-vuotiaalta Selänteeltä enää täyttä 82 ottelun runkosarjaa,[79] koska edellinen työsulun lyhentämä ja ottelutahdiltaan tiivis kausi oli ollut Selänteelle ajoittain vaikea ja kuluttava.[80]

Kauden alkupuolella Selänne pääsi jälleen pelaamaan entisessä kotikaupungissaan Winnipegissä, kun Anaheim kohtasi Winnipeg Jetsin vieraskaukalossa.[81] Winnipegiläinen yleisö osoitti Selänteelle jälleen suosiotaan jopa kesken ottelun,[81] ja Selänne valittiin myös ottelun ykköstähdeksi.[82] Lokakuussa Selänne loukkaantui Philadelphia Flyersia vastaan pelatussa vierasottelussa, kun Philadelphian puolustaja Luke Schennin maila osui Selänteen kasvoihin.[83] Tapahtuneen seurauksena Selänne menetti hampaita ja sai suunsa tienoille lähes 40 tikkiä, ja loukkaantuminen pakotti hänet kahden viikon sairauslomalle.[83] Vuoden 2014 tammikuussa Selänne pelasi Anaheim Ducksin kanssa NHL:n ulkoilmaottelussa Los Angeles Kingsiä vastaan Los Angelesin Dodger Stadiumilla, jossa joukkueiden kohtaamista seurasi yli 54 000 hengen yleisö. Anaheim voitti ottelun lukemin 3–0, ja Selänne syötti ottelussa Matt Beleskeyn tekemän maalin.[84] Uransa viimeisen NHL:n runkosarjaottelun Selänne pelasi 13. huhtikuuta entistä seuraansa Colorado Avalanchea vastaan, ja hän toimi ottelussa Anaheimin kapteenina.[85] Anaheimin kannattajat hurrasivat Selänteelle läpi ottelun, ja hänet valittiin ottelun ykkös-, kakkos- ja kolmostähdeksi.[86]

Marraskuussa 2013 Kalifornian Laguna Beachille avattiin suurelle yleisölle Selänteen ja Kevin Prattin omistama pihviravintola Selanne Steak Tavern[87][88], joka pääsi keväällä 2023 Michelinin ravintolaoppaaseen.[89]

Anaheim eteni runkosarjan päätyttyä pudotuspeleihin ja kohtasi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Dallas Starsin. Selänne joutui yllättäen pudotuspelien neljännessä ottelussa pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle päävalmentaja Bruce Boudreaun päätöksestä.[90] Boudreau perusteli päätöstään sillä, että hän tarvitsi Anaheimin pelaavaan kokoonpanoon pelitavaltaan Selännettä fyysisemmän pelaajan ja näin ollen hänen sijastaan Anaheimin kokoonpanossa pelasi Emerson Etem.[91] Anaheim voitti lopulta Dallasin ottelusarjan kuudennessa kamppailussa jatkoajalla, ja kokoonpanoon paluun tehnyt Selänne keräsi ottelussa kaksi syöttöpistettä.[92] Voitettuaan ottelusarjan Dallasia vastaan Anaheim eteni läntisen konferenssin välieriin, jossa se kohtasi Los Angeles Kingsin.[93] Selänne pelasi ottelusarjan pirtein ottein ja onnistui maalinteossa ottelusarjan aikana kahdesti.[94] Anaheimin ja Los Angelesin kolmannessa kohtaamisessa ylivoimamaalin tehnyt Selänne valittiin myös ottelun ykköstähdeksi.[95] Ottelusarja venyi lopulta ratkaisevaan seitsemänteen otteluun.[96] Los Angeles voitti seitsemännen ottelun selvästi lukemin 2–6, ja näin ollen myös Selänteen ammattilaisura päättyi.[97] Ottelun päätyttyä sekä Anaheimin kotiyleisö että Los Angelesin vieraskannattajat osoittivat Selänteelle suosiotaan seisoen, ja myös Los Angelesin pelaajat osoittivat Selänteelle kunnioitustaan ottelun päätyttyä.[98] Muun muassa Los Angelesin maalivahti Jonathan Quick kiitti Selännettä ja sanoi, että häntä vastaan pelaaminen on ollut kunnia, ja Los Angelesin puolustaja Drew Doughty kertoi jäävänsä ikävöimään Selännettä.[99] Pudotuspeleissä Selänteen tehopisteet olivat 12 ottelussa 2+4=6.

»En pystynyt pidättämään kyyneleitä. En tiennyt, mitä olisin tehnyt. Tämä päättyi niin nopeasti. Se tuntui niin uskomattomalta. Oli vaikea tajuta, että kun on pikkupojasta lähtien tätä tehnyt, että nyt se ykskaks loppuisi kuin seinään. Sisälläni tulee olemaan tyhjä aukko pitkän aikaa. Mutta jätin kaukaloon kaikkeni.»
(Selänne uransa viimeisen ottelun jälkeen.[100])

Kauden aikana Selänne arvosteli Anaheimin päävalmentaja Bruce Boudreaun ratkaisuja, jotka vaikuttivat Selänteen roolin pienentymiseen ja peliajan vähenemiseen kauden kuluessa.[85] Selänteen ja Boudreaun välien huhuttiin huonontuneen etenkin Dallasia vastaan pelatun pudotuspelisarjan aikana, mutta Selänne sanoi kauden päätyttyä, ettei heidän välisessä suhteessaan ollut vikaa ja että kyse oli vain pelillisesti näkemyseroista.[85] Boudreau itse totesi runkosarjan lopulla olevansa “pelkkä moukka Selänteeseen verrattuna“ ja kertoi, että päätös jättää Selänne ajoittain pienemmälle peliajalle oli ollut todella vaikeaa.[101] Selänteen mukaan Boudreau ei enää uskonut, että Selänne voisi yhä pelata isossa roolissa, mutta Selänne sen sijaan uskoi pystyvänsä yhä pelaamaan joukkueensa ykkösketjussa.[85] Selänne kertoi, ettei hän omasta mielestään saanut kauden aikana hyödyntää kaikkia taitojaan ja voimavarojaan ja sanoi, että pystyisi yhä pelaamaan NHL-tasolla mutta ei enää halua.[102][103]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Teemu Selänne Vancouverin talviolympialaisissa vuonna 2010.
Teemu Selänne Vancouverin talviolympialaisissa vuonna 2010.
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Torino 2006 miehet
Pronssia Pronssia Nagano 1998 miehet
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 miehet
Pronssia Pronssia Sotši 2014 miehet
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Oslo 1999 miehet
Pronssia Pronssia Halifax 2008 miehet
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Helsinki 1991 miehet
Maailmancup
Hopeaa Hopeaa Maailmancup 2004 miehet
Selänne jäällä ottelussa Saksaa vastaan vuoden 2008 MM-kilpailuissa.

Selänne on Suomen jääkiekkomaajoukkuetta edustaessaan saavuttanut neljä mitalia olympialaisista, kaksi mitalia MM-kilpailuista sekä toisen sijan maailmancupista ja kolmannen sijan Kanada-cupista. Arvokisoissa hän on pelannut 90 ottelua tehopistein 50+46=96.[104] Maajoukkueurallaan Selänne on pelannut yhteensä 130 kansainvälistä aikuisten maaottelua pistein 66+67=133.[105] Olympiatasolla hän on kaikkein eniten tehopisteitä merkkauttanut jääkiekkoilija: olympialaisten 37 ottelussaan hän on tehnyt pisteet 24+19=43.[106][107]

Nuorten maajoukkueissa Selänne osallistui arvokisoihin edustaen Suomea alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 1988 ja alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 1989. Aikuisten tasolla hän pelasi lähes poikkeuksetta yhdessä keskushyökkääjä Saku Koivun ja laitahyökkääjä Jere Lehtisen kanssa ja muodosti heidän kanssaan Suomen joukkueen tehokkaimman hyökkäyskolmikon.

Ensimmäiset MM-kilpailunsa aikuisten tasolla Selänne pelasi vuonna 1991 Suomen isännöidessä MM-turnausta. Selänne oli yksi turnauksen parhaista pistemiehistä. Hänen edelleen ylsivät vain Mats Sundin ja Jari Kurri. Selänne oli mukana myös saman vuoden Kanada-cupissa, jossa Suomi ylsi kolmanneksi.

Albertvillen vuoden 1992 talviolympialaisissa Suomi ylsi seitsemännelle sijalle. Selänne pelasi ensimmäistä kertaa urallaan olympialaisissa ja hänelle olympiaturnaus oli onnistunut, sillä kahdeksassa ottelussa tehopisteet 7+4=11 viimeistelleenä hän jakoi turnauksen maalitilaston voiton seitsemällä maalillaan Nikolai Borštševskin ja Andrei Homutovin kanssa.[108] 11 pisteellään hän oli Suomen joukkueen paras pistemies Hannu Järvenpään kanssa.[109]

Vuonna 1996 Selänne pelasi suurimmilta osin Juha Ylösen kanssa Suomen osallistuessa vuoden 1996 maailmancupiin, joka perustettiin lakkautetun Kanada-cupin tilalle. Sekä maailmancupissa että kevään MM-kilpailuissa Suomi jäi ulos mitalipeleistä ja sijoittui viidennelle sijalle.

Ensimmäisen kerran Selänne ylsi mitaleille maajoukkueurallaan Naganon vuoden 1998 talviolympialaisissa. Hän pelasi ensimmäisen yhteisen turnauksensa Saku Koivun ja Jere Lehtisen kanssa. Turnaus oli hyvin onnistunut sekä Selänteelle että koko joukkueelle. Selänne voitti olympiaturnauksen pistepörssin tehopistein 4+6=10 ja Suomi saavutti turnauksessa pronssimitalin. Epäonnekseen nivusvaivojen kanssa turnauksessa pelannut Selänne loukkaantui ja joutui jäämään sivuun pronssiottelusta.[110] Hänen tilalleen Koivun ja Lehtisen rinnalle Suomen ykkösketjuun nostettiin Ville Peltonen.

Vuoden 1999 MM-kisoissa Selänne pelasi jälleen Koivun ja Lehtisen rinnalla. Suomi eteni aina MM-finaaliin asti, mutta finaalissa Suomi jäi hopealle Tšekin voittaessa maailmanmestaruuden. Selänne sijoittui turnauksen pistepörssissä toiseksi, ja hänet valittiin kisojen tähdistökentälliseen sekä turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi.[104]

Salt Lake Cityn vuoden 2002 talviolympialaisissa Selänne pelasi Suomen joukkueen kapteenina. Suomi ei saavuttanut kisoissa mitalia ja sijoittui kuudenneksi. Selänne viimeisteli turnauksen neljässä ottelussaan kolme maalia.

Seuraavan vuoden MM-kilpailuissa Suomi päätyi viidenneksi, mutta Selänne oli jälleen erinomaisessa vireessä ollen turnauksen paras maalintekijä kahdeksalla osumallaan.[104] Turnauksen puolivälierässä Selänne ehti laukoa jo kypärätempun eli kolme maalia Ruotsia vastaan,[104] mutta lopulta Ruotsi nousi Suomen rinnalle ja ohi vieden ottelun nimiinsä lukemin 6–5 ja pudottaen Suomen jatkosta.[104] Selänne palkittiin turnauksen parhaana hyökkääjänä.[104]

Selänne osallistui vuonna 2004 jääkiekon maailmancupiin toista kertaa urallaan, mutta ei polvivaivojensa vuoksi pystynyt pelaamaan aiempien vuosiensa tasolla.[108] Selänne teki kuudessa ottelussa neljä tehopistettä ja Suomi sijoittui toiseksi.

Torinon vuoden 2006 talviolympialaisissa Selänne pelasi jälleen samassa ketjussa Lehtisen ja Koivun kanssa. Suomi pelasi turnauksessa loistavasti, ja voitti kaikki ottelut yhtä lukuun ottamatta: loppuottelussa Suomi taipui Ruotsille tiukan ottelun päätteeksi. Selänne oli turnauksen paras pistemies ja hän jakoi kisojen maalitilaston voiton Olli Jokisen kanssa. Hänet palkittiin myös olympialaisten parhaana hyökkääjänä ja valittiin tähdistökentälliseen. Myöhemmin Selänne on todennut Torinon olympialaisiin osallistuneen Suomen joukkueen olleen paras, jossa hän on koskaan pelannut.[111][108][112]

Seuraavan kerran Selänne edusti Suomea vuoden 2008 MM-kilpailuissa, joissa Suomi saavutti pronssimitalin.[113] Selänne pelasi turnauksessa yhdeksän ottelua tehopistein 3+4=7. Pronssiottelun jälkeen hän vahvisti päättävänsä uransa maajoukkueessa.[114]

Päätös lopettamisesta ei kuitenkaan pitänyt toisellakaan kerralla, kun jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen valitsi Selänteen edustamaan Suomea Vancouverin vuoden 2010 talviolympialaisiin.[115] Vancouverissa hän oli Suomen joukkueen kokenein olympiapelaaja ja hänestä tuli kisojen myötä yksi seitsemästä jääkiekkoilijasta, jotka ovat osallistuneet olympialaisiin viidesti.[115][18] Selänne aloitti olympiaturnauksen pirtein ottein merkkauttamalla kahdessa alkusarjan ottelussa kaksi syöttöpistettä, mutta ei kisojen edetessä enää päässyt tehopisteille. Hänen pelaamistaan hidasti NHL:n runkosarjaottelussa sattunut leukavamma, ja hän joutui pelaamaan koko olympialaisten ajan kypärällä, joka oli varustettu leukasuojuksella.[116] Loukkaantumisensa vuoksi hän oli syönyt ennen kisojen alkua vain nestemäisiä aterioita, minkä takia hänen painonsa oli pudonnut seitsemän kiloa eikä hän kertomansa mukaan ollut kisojen alkaessa riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa palatakseen olympialaisissa.[116] Tästä huolimatta hän nousi Vancouverissa kaikkien aikojen tehokkaimmaksi jääkiekkoilijaksi olympialaisten historiassa syötettyään Saksaa vastaan pelatussa ottelussa puolustaja Kimmo Timosen maalin.[117] Hän ohitti syöttöpisteellään Tšekkoslovakian Vlastimil Bubníkin, Neuvostoliiton Valeri Harlamovin ja Kanadan Harry Watsonin, jotka olivat aiemmin jakaneet olympialaisten kaikkien aikojen pistepörssin kärkisijaa.[117] Selänne nousi syöttöpisteellään yksin tilaston kärkipaikalle tehopisteillä 20+17=37.[117] Suomi saavutti olympialaisissa pronssimitalin, ja pronssiottelun jälkeen Selänne kertoi jälleen maajoukkueuransa päättyvän.[111]

Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 2013 palannut Erkka Westerlund julkaisi kesäkuussa 54 pelaajan listan, josta hän valitsisi lopullisen joukkueen edustamaan Suomea Sotšin vuoden 2014 talviolympialaisiin.[118] Selänne oli 43-vuotiaana listan vanhin ehdolle asetettu pelaaja,[118] ja lopulta hänet myös valittiin vuoden 2014 tammikuussa joukkueeseen. Tämän johdosta Selänteestä tuli kaikkien aikojen toinen jääkiekkoilija, joka on pelannut kuudesti olympialaisissa.[118] Aiemmin vain Raimo Helminen on pelannut kuudesti olympiaturnauksessa. Selänne valittiin Suomen joukkueen kapteeniksi,[119] ja joukkueen ykkösketjuun 21-vuotiaan laitahyökkääjä Mikael Granlundin ja 18-vuotiaan keskushyökkääjä Aleksander Barkovin rinnalle.[120] Selänteen ollessa olympialaisten vanhin jääkiekkoilija, oli Barkov sitä vastoin kisojen nuorin.[109] Selänne pelasi turnauksessa kuusi ottelua pistein 4+2=6 ja hän oli Suomen paras maalintekijä ja ketjukaverinsa Mikael Granlundin jälkeen joukkueen toiseksi paras pistemies.[121] Suomi ylsi olympialaisissa pronssimitaliin, kun se päihitti pronssiottelussa Yhdysvallat lukemin 5–0. Selänne teki ottelussa Suomen ensimmäisen ja neljännen maalin,[122] ja ottelun jälkeen hän kertoi päättävänsä 26 vuotta kestäneen uransa maajoukkueessa.[123] Pronssimitalin myötä Selänne ja Suomen joukkueen puolustaja Kimmo Timonen nousivat Ville Peltosen, Saku Koivun, Jere Lehtisen sekä Neuvostoliiton Igor Kravtšukin ja Valeri Harlamovin ja Tšekkoslovakian Jiří Holíkin rinnalle kaikkien aikojen eniten jääkiekon olympiamitaleita saavuttaneina urheilijoina. Selänteestä tuli pronssimitalin myötä kaikkien aikojen vanhin olympiamitalisti miesten jääkiekossa,[124] ja turnauksessa neljä maalia tehneestä Selänteestä tuli myös kaikkien aikojen vanhin olympialaisissa maalin tehnyt jääkiekkoilija.[124]

Uran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa vuonna 2014 Anaheim Ducks ilmoitti jäädyttävänsä Selänteen pelinumeron Teemu Tribute Nightiksi nimetyssä tilaisuudessa 11. tammikuuta 2015. Selänteen pelipaita nostettiin Anaheim Ducksin kotiareenan Honda Centerin kattoon ja Anaheim Ducks pelasi Teemu Selänteen ensimmäistä NHL-seuraa Winnipeg Jetsiä vastaan. Selänteestä tuli ensimmäinen pelaaja, jonka pelinumeron Anaheim Ducks jäädytti.[125]

Vuonna 2014 Selänteen oli tarkoitus toimia Roman Rotenbergin Kirkkonummen Porkkalaan Långvik-hotellin yhteyteen suunnitteleman monitoimihallihankkeen keulakuvana.[126][127][128] Roman Rotenberg joutui kuitenkin Yhdysvaltain pakotelistalle, kun hänen oli katsottu auttaneen isäänsä ja setäänsä kiertämään pakotteita, jotka Yhdysvallat oli Venäjän Krimin-miehityksen vuoksi asettanut.[129] [130] Siksi hanke ei edennyt.[131]

Tammikuussa 2016 Selänteen Euroopan pakolaiskriisiin liittyvät twiitit herättivät kohua. Twiiteissään hän vaati ”hyysäämisen” lopettamista ja entistä kovempia rangaistuksia raiskaajille. Myöhemmin julkaisemassaan blogikirjoituksessa hän kuitenkin selvensi twiittejään kirjoittamalla, ettei hyväksy rasismia missään olosuhteissa.[132] Selänne perusteli näkemyksiään blogissa kertomalla ystävänsä alaikäisestä tyttärestä, joka joutui turvapaikanhakijoiden raiskaamaksi. Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen kyseenalaisti tarinan 2. maaliskuuta julkaistussa analyysissä, jossa hän kertoi, ettei Selänteen kuvailemaa tapausta ole ilmoitettu poliisille Suomessa. Selänteen edustaja ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.[133] Myöhemmin Selänne arvosteli Twitterissä mediaa asian käsittelystä, mutta ei täsmentänyt kertomustaan.[134]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemu Selänteen vanhemmat ovat Liisa ja Ilmari Selänne. Selänteellä on kaksosveli Paavo ja isoveli Panu. Suoritettuaan peruskouluopinnot Selänne opiskeli kauppaoppilaitoksessa[135] ja työskenteli päiväkodissa ennen ammattilaisuraansa NHL:ssä. Varusmiespalveluksensa Selänne suoritti Hämeen Rykmentin Urheilukoulussa Lahdessa. Selänne on yksi Lastenklinikoiden Kummien perustajajäsenistä, ja hän on koko uransa ajan tukenut yhdistystä. Hän lahjoitti yhdistykselle esimerkiksi 10 000 markan stipendin, jonka hän sai pudotuspelien parhaana pelaajana keväällä 1992. Selänteellä on myös oma hyväntekeväisyysyhdistys The Finnish Flash ry.

Selänne avioitui Sirpa Vuorisen kanssa 19. heinäkuuta 1996. Parilla on neljä lasta: pojat Eemil (s. 1996), Eetu (s. 1997) ja Leevi (s. 2000) sekä tytär Veera (s. 2007).[136] Selänne on asunut perheineen vuodesta 2000 Coto de Cazassa Kaliforniassa Orangen piirikunnassa.[137]

Selänne toimi aiemmin Mestis-joukkue Salamoiden osaomistajana, mutta hän on myynyt omistuksensa joukkueesta. Selänteen TS Holding -yhtiö on muun muassa vähemmistöosakkaana kiinteistösijoitusyhtiö Ultivistassa.[138]

Kaukaloiden ulkopuolella Selänne tunnetaan innokkaana golfaajana ja autoharrastajana. Hän on omistanut enimmillään kerrallaan 43 erilaista autoa, vuonna 2024 niitä oli hänellä enää 12.[139] Vuonna 2008 hän osti 10 Ford Mustangia konkurssipesästä ja lähetti ne Eurooppaan. Selänteen omistamista autoista maineikkaimpia ovat 1961 Lincoln Continental, jollaista muun muassa John F. Kennedy käytti virka-autonaan Yhdysvaltain presidenttinä.[138] Hän on myös yksi harvoista Enzo Ferrari -urheiluauton omistavista henkilöistä. MTV3 MAX esitti Selänteen autokokoelmaa avartavaa, 12-osaista televisiosarjaa Teemun tallista vuonna 2010.[140] Selänne on myös harrastanut ralliautoilua nimellä Teukka Salama.

Maaliskuun 2024 lopulla Yhdysvaltain maahanmuuttovirasto kertoi Instagram-tilillään, että Teemu on yhdessä Sirpa-vaimonsa kanssa saanut Yhdysvaltain kansalaisuuden hakemuksella.[141][142]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selänne mainitaan Martti Servo & Napanderin kappaleessa ”Lätkän ihmemaa” muiden suomalaisten ammattikiekkoilijoiden kanssa, ja rapduo JVG on tehnyt Selänteestä sekä jalkapalloilija Jari Litmasesta kertovan kappaleen ”Teemu ja Jari”.[143] Selänteeseen viitataan myös vuonna 1998 Aku Ankan yhdeksännessä numerossa ilmestyneessä sarjakuvatarinassa, jossa esiintyy kovaa laukova jääkiekkoilija Eemu Selaani.[144] Selänne on pelihahmona monissa EA Sports -yhtiön NHL-videopeleissä.[145]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1986–1987 Jokerit jr. B-SM – – – – – 7 10 3 13 2
Jokerit jr. A-SM 33 10 12 22 8 – – – – –
1987–1988 Jokerit jr. A-SM 33 43 23 66 18 5 4 3 7 2
Jokerit I-divisioona 5 1 1 2 0 – – – – –
1988–1989 Jokerit jr. A-SM 3 8 8 16 4 – – – – –
Jokerit I-divisioona 35 36 33 69 14 – – – – –
Urheilukoulu A-SM 3 3 1 4 2 – – – – –
1989–1990 Jokerit SML 11 4 8 12 0 – – – – –
1990–1991 Jokerit SML 43 33 25 58 12 – – – – – Ykköstähdistö
Jokerit jr. A-SM 1 0 0 0 0 – – – – –
1991–1992 Jokerit SML 44 39 23 62 20 10 10 7 17 18 Kanada-malja Ykköstähdistö
1992–1993 Winnipeg Jets (A) NHL 84 76 56 132 45 6 4 2 6 2 Calder Trophy Ykköstähdistö
1993–1994 Winnipeg Jets NHL 51 25 29 54 22 – – – – –
1994–1995 Jokerit SML 20 7 12 19 6 – – – – –
Winnipeg Jets NHL 45 22 26 48 2 – – – – –
1995–1996 Winnipeg Jets NHL 51 24 48 72 18 – – – – –
Mighty Ducks of Anaheim NHL 28 16 20 36 4 – – – – –
1996–1997 Mighty Ducks of Anaheim (A) NHL 78 51 58 109 34 11 7 3 10 4 Ykköstähdistö
1997–1998 Mighty Ducks of Anaheim (C) NHL 73 52 34 86 30 – – – – – Kakkostähdistö
1998–1999 Mighty Ducks of Anaheim (A) NHL 75 47 60 107 30 4 2 2 4 2 Richard Trophy Kakkostähdistö
1999–2000 Mighty Ducks of Anaheim (A) NHL 79 33 52 85 12 – – – – –
2000–2001 Mighty Ducks of Anaheim (A) NHL 61 26 33 59 36 – – – – –
San Jose Sharks NHL 12 7 6 13 0 6 0 2 2 2
2001–2002 San Jose Sharks NHL 82 29 25 54 40 12 5 3 8 2
2002–2003 San Jose Sharks NHL 82 28 36 64 30 – – – – –
2003–2004 Colorado Avalanche NHL 78 16 16 32 32 10 0 3 3 2
2004–2005 Ei pelannut
2005–2006 Mighty Ducks of Anaheim (A) NHL 80 40 50 90 44 16 6 8 14 6 Bill Masterton Memorial Trophy
2006–2007 Anaheim Ducks NHL 82 48 46 94 82 21 5 10 15 10 Stanley Cup
2007–2008 Anaheim Ducks NHL 26 12 11 23 8 6 2 2 4 6
2008–2009 Anaheim Ducks NHL 65 27 27 54 36 13 4 2 6 4
2009–2010 Anaheim Ducks NHL 54 27 21 48 16 – – – – –
2010–2011 Anaheim Ducks (A) NHL 73 31 49 80 49 6 6 1 7 12
2011–2012 Anaheim Ducks (A) NHL 82 26 40 66 50 – – – – –
2012–2013 Anaheim Ducks (A) NHL 46 12 12 24 28 7 1 2 3 6
2013–2014 Anaheim Ducks (A) NHL 64 9 18 27 12 12 2 4 6 4
21 kautta YHTEENSÄ NHL 1451 684 773 1 457 660 130 44 44 88 62
4 kautta YHTEENSÄ SML 117 83 68 151 38 10 10 7 17 18

Kansainvälinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvokisat
Sijoitus Vuosi Joukkue Turnaus O M S Pist. RM
1988 Suomi U18 U18-EM-kilpailut 6 7 9 16 8
6. 1989 Suomi U20 U20-MM-kilpailut 7 5 5 10 10
5. 1991 Suomi MM-kilpailut 10 6 5 11 2
3. 1991 Suomi Kanada-cup 6 1 1 2 2
7. 1992 Suomi olympialaiset 8 7 4 11 2
5. 1996 Suomi MM-kilpailut 6 5 3 8 0
5. 1996 Suomi (A) maailmancup 4 3 2 5 0
1998 Suomi olympialaiset 5 4 6 10 8
1999 Suomi (A) MM-kilpailut 11 3 8 11 2
6. 2002 Suomi (C) olympialaiset 4 3 0 3 2
5. 2003 Suomi (A) MM-kilpailut 7 8 3 11 2
2004 Suomi maailmancup 6 1 3 4 4
2006 Suomi olympialaiset 8 6 5 11 4
2008 Suomi MM-kilpailut 9 3 4 7 12
2010 Suomi (A) olympialaiset 6 0 2 2 0
2014 Suomi (C) olympialaiset 6 4 2 6 4

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • NHL:n tulokkaiden yhden runkosarjakauden maali- ja piste-ennätys, 76 maalia ja 132 tehopistettä kaudella 1992–1993
  • Eniten maaleja NHL:ssä yhden runkosarjakauden aikana viimeistellyt eurooppalainen pelaaja kaudella 1992–1993, jaettu ennätys Aleksandr Mogilnyin kanssa
  • Winnipeg Jetsin/Phoenix Coyotesin seurahistoriassa eniten maaleja ja tehopisteitä yhden runkosarjakauden aikana tehnyt pelaaja, 76 maalia ja 132 tehopistettä kaudella 1992–1993
  • Anaheim Ducksin seurahistorian maali- ja ylivoimatilastojen johtava pelaaja
  • Anaheim Ducksin seurahistorian paras maalintekijä yhden runkosarjakauden aikana, 52 maalia kaudella 1997–1998
  • Anaheim Ducksin seurahistorian paras pistemies yhden runkosarjakauden aikana, 109 tehopistettä kaudella 1996–1997
  • Anaheim Ducksin seurahistoriassa eniten kypärätemppuja (yht. 13 kertaa) viimeistellyt pelaaja
  • Ensimmäinen eurooppalainen jääkiekkoilija, joka on tehnyt kypärätempun NHL:n tähdistöottelussa (vuonna 1998)
  • Ensimmäinen yli 35-vuotias jääkiekkoilija, joka on ylittänyt NHL:ssä 40 maalin rajan kahtena runkosarjakautena perättäin
  • Talviolympialaisten miesten jääkiekon kaikkien aikojen paras pistemies tehoin 24+19=43.[107]
  • Kaikkien aikojen vanhin olympialaisissa maalin tehnyt miesjääkiekkoilija[107]
  • Kaikkien aikojen vanhin olympiamitalin saavuttanut miesjääkiekkoilija[107]
  • Kaikkien aikojen eniten maaleja ja tehopisteitä NHL:ssä tehnyt suomalainen jääkiekkoilija pistein 684+773=1 457
  • NHL:n historian ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt yhden runkosarjakauden aikana neljä tasoitusmaalia ottelun viimeisen kolmen minuutin aikana
  • NHL:n historian vanhin pelaaja, joka on onnistunut maalinteossa rangaistuslaukauksesta.
  • NHL:n historian iäkkäin pelaaja, joka on osallistunut runkosarjan jokaiseen 82 otteluun (41-vuotiaana kaudella 2011–2012[146])
  • Ensimmäinen yli 40-vuotias jääkiekkoilija, joka on tehnyt NHL:ssä viisi tehopistettä yhdessä ottelussa
  • Kaikkien aikojen vanhin 45 maalin rajan NHL:n runkosarjassa yhden kauden aikana ylittänyt pelaaja
  • Ensimmäinen yli 42-vuotias jääkiekkoilija, joka on tehnyt kahdessa ottelussa neljä tehopistettä NHL:n runkosarjassa[74]

Palkinnot ja saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-liiga

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NHL

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maajoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Turussa syntynyt stadilainen Turun Sanomat. 29.6.2007. TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 20.2.2016.
  2. ↑ Holopainen, Pekka: Kirja: Kalervo Kummola pettyi Teemu Selänteen toimintaan rajun kolarin jälkihoidossa – ”Luulen, että hän on yrittänyt unohtaa” Ilta-Sanomat. 2.9.2020. Viitattu 20.11.2022.
  3. ↑ Teemu Selanne's son unsure about dad's plans 23.8.2013. National Hockey League. Viitattu 2.10.2013. (englanniksi)
  4. ↑ Kiekkotoimittajat äänestivät Selänteen kaikkien aikojen kasiksi 20.4.2013. Iltalehti. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 2.10.2013.
  5. ↑ a b Teemu Selänne Jatkoaika-sivustolla Jatkoaika.com. Viitattu 30.9.2013.
  6. ↑ Turussa syntynyt stadilainen (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 29.6.2007
  7. ↑ https://www.nhl.com/news/teemu-selanne-100-greatest-nhl-hockey-players/c-285402864
  8. ↑ a b Teemu Selänne Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  9. ↑ Selänne San Josen riveihin 5.3.2001. Kaleva. Viitattu 30.9.2013.
  10. ↑ Selänne ja Kariya Coloradoon 3.7.2003. Jatkoaika.com. Viitattu 30.9.2013.
  11. ↑ Nyrhinen, Matti: Selänne ohitti Kurrin 13.3.2012. MTV3. Viitattu 21.3.2012.
  12. ↑ Lund, Sakari: Selänne ohitti Kurrin, Koivulle 1000. peli 13.3.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 21.3.2012.
  13. ↑ a b Jääkiekko | Mikko Rantanen teki taas suomalaista NHL-historiaa Helsingin Sanomat. 10.4.2023. Viitattu 15.4.2023.
  14. ↑ a b Nyrhinen, Matti: Selänne rikkoi 1 400 tehopisteen rajan! 15.3.2012. MTV3. Viitattu 21.3.2012.
  15. ↑ Forsström, Salttu: TOP 10: Teemu Selänteen saavutukset NHL:ssä 27.9.2013. MTV3. Viitattu 30.9.2013.
  16. ↑ Teemu voitti Stanley Cupin! iltalehti.fi. 7.6.2007. Viitattu 31.8.2013.
  17. ↑ Teemu Selänne on nyt Hockey Hall of Famen jäsen Keskisuomalainen. Viitattu 14.11.2017.
  18. ↑ a b Teemu Selänteestä kaikkien aikojen pistehai! 20.2.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 21.3.2012.
  19. ↑ Selänne vastaanotti Suomen Leijonan ansioristin 4.4.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 21.3.2012.
  20. ↑ a b c Saastamoinen, Jukka: Kerran vielä? Kauppalehti Optio, 2008, nro 14, s. 70.
  21. ↑ a b Bostonin paha tilanne, junnumuistoja ja hyvää joulua! 23.12.2010. MTV3; Teemu Selänteen Salama-blogi. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 20.3.2012.
  22. ↑ TPS teki Teemu Selänteelle täysin mottipäisen tarjouksen – Hjallis teki ratkaisevan peliliikkeen yökerhossa: ”Olimme vähän humalassa” 8.11.2019. iltalehti. Viitattu 8.11.2019.
  23. ↑ a b ”Teemu Selänne”, Määritä nimeke! Intereuropean Publications Ltd. Oy, 2000.
  24. ↑ a b c d e Selanne's record season saw hockey boom in Finland 5.2.2013. nhl.com. Viitattu 10.2.2013. (englanniksi)
  25. ↑ a b c d Teemu Selanne Bio Anaheim Ducks. Viitattu 1.2.2014.
  26. ↑ a b c d Selänne tukee Karlssonia: Tulee täyteen kuntoon 15.2.2013. MTV3. Viitattu 16.2.2013.
  27. ↑ NHL-seurapomo valehteli Teemu Selänteelle: ”Olin siitä hyvin vihainen” 7.3.2013. Suomikiekko. Viitattu 1.5.2014.
  28. ↑ a b c d e Jännittävä maanantai NHL-pelaajille (Teemu Selänteen Salama-blogi) 28.2.2011. MTV3. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 10.2.2013.
  29. ↑ 1996-97 Mighty Ducks of Anaheim Schedule Hockey-Reference.com. Viitattu 2.3.2023. (englanniksi)
  30. ↑ a b Teemu Selänne – Anaheim Ducks Jatkoaika. Viitattu 10.11.2012.
  31. ↑ a b c d The Avalanche Signs Kariya and Selanne 4.7.2003. The New York Times. Viitattu 2.2.2014.
  32. ↑ a b c d e Mäkeläinen, Kimmo: Colorado Avalanche 2003–04 – pettymykseen päättynyt loukkaantumisten kausi 24.5.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 2.2.2014.
  33. ↑ Laine, Sami: Selänne sivusi kyseenalaista ennätystään – maaliton putki vihdoin poikki 16.12.2013. Yleisradio. Viitattu 2.2.2014.
  34. ↑ Ovaskainen, Teppo: Lääkärikin ihmeissään Teemu Selänteestä: "Sanon rehellisesti – ajattelin että lopettaisi 2007" 13.2.2013. Uusi Suomi. Viitattu 30.9.2013.
  35. ↑ a b Selänne oli tulossa SM-finaaleihin 2005 – Jortikka käännytti hallilta mtvuutiset.fi. 18.9.2014. Viitattu 28.2.2022.
  36. ↑ Numeroita – onko noita? 4.11.2010. MTV3; Teemu Selänteen Salama-blogi. Viitattu 16.2.2013.[vanhentunut linkki]
  37. ↑ a b Selänne palaa Anaheimiin 22.8.2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 25.1.2014.
  38. ↑ a b Nyholm, Tuomas: Teemu Selänteelle täyteen 1000 NHL-tehopistettä Ilta-Sanomat. 31.1.2006. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 25.1.2014.
  39. ↑ Iorfida, Chris: Teemu Selanne: Back in a flash 11.5.2006. CBC. Viitattu 25.1.2014. (englanniksi)
  40. ↑ Selänne jatkaa uraansa Iltalehti. 13.6.2006. Viitattu 25.1.2014.
  41. ↑ Teemu Selänne ylsi 500 NHL-maaliin 24.11.2006. Turun Sanomat. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 25.1.2014.
  42. ↑ NHL.com – Scores: Ducks 4, Canucks 2 11.3.2007. NHL.com. Viitattu 12.3.2007. (englanniksi)
  43. ↑ Palm, Martin: Selänne ja Anaheim voittivat Stanley Cupin Helsingin Sanomat. 7.6.2007. Arkistoitu 9.6.2007. Viitattu 7.6.2007.
  44. ↑ Selänne jatkaa uraansa 28.1.2008. MTV3. Viitattu 28.1.2008.
  45. ↑ a b NHL: Selänne tehtaili 3+2 ja nousi Richardin ohi 25.2.2008. Jatkoaika. Viitattu 26.1.2014.
  46. ↑ Selänne ja Anaheim kaksivuotiseen sopimukseen Urheilulehti. 29.9.2008. Viitattu 26.1.2014.
  47. ↑ Luistin viilsi syvän haavan Selänteen reiteen 20.12.2008. Savon Sanomat. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 26.1.2014.
  48. ↑ Selänteelle pitkä huili 21.12.2008. Jatkoaika. Viitattu 23.12.2008.
  49. ↑ Saku Koivu siirtyy Anaheimiin Ilta-Sanomat. 8.7.2009. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 11.1.2013.
  50. ↑ a b Teemu Selänteen käsi murtui Ilta-Sanomat. 4.12.2009. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 1.2.2014.
  51. ↑ Teemu Selänne esitteli leikatun kätensä 21.12.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 1.2.2014.
  52. ↑ a b Teemu Selänteen leuka murtui 14.1.2010. Yleisradio. Viitattu 1.2.2014.
  53. ↑ Selänne palasi jäälle: "Uskomaton kausi" 17.3.2010. MTV3. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 1.2.2014.
  54. ↑ Teemu Selänne rikkoi 600 maalin haamurajan yle.fi. 21.3.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 22.3.2010.
  55. ↑ Selänne: "Ennätykset on tehty rikottaviksi" 3.4.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 3.4.2010.
  56. ↑ Maali numero 611 – Selänne ohitti Bobby Hullin 27.10.2010. Yleisradio. Viitattu 26.1.2014.
  57. ↑ Selänne ohitti Sakicin NHL-maalitilastossa 24.2.2011. Iltalehti. Viitattu 26.1.2014.
  58. ↑ Huippuvireessä oleva Selänne rikkoi rajapyykin 17.1.2011. Yleisradio. Viitattu 26.1.2014.
  59. ↑ a b Anaheim-valmentaja: "Selänne ei halua tällaista loppua" 25.4.2011. MTV3. Arkistoitu 18.2.2014. Viitattu 26.1.2014.
  60. ↑ Passion for game big part of what makes Teemu tick 2.11.2011. NHL:n verkkosivusto. Viitattu 3.11.2011. (englanniksi)
  61. ↑ Selänne teki taas historiaa 41-vuotiaiden sarjassa Helsingin Sanomat. 3.11.2011. Arkistoitu 4.11.2011. Viitattu 3.11.2011.
  62. ↑ Teemu Selänteeltä jalo teko pelikaverin hyväksi 13.1.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 13.1.2012.
  63. ↑ Teemu Selänne nousi Jari Kurrin rinnalle 6.3.2012. Yleisradio. Viitattu 6.1.2013.
  64. ↑ Taas merkkipaalu: Selänteelle 1400:s tehopiste runkosarjassa Ilta-Sanomat. 15.3.2012. Arkistoitu 2.10.2012. Viitattu 26.1.2014.
  65. ↑ Teemu Selänne jatkaa NHL:ssä! 12.7.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 15.7.2012. Viitattu 6.1.2013.
  66. ↑ Tammilehto, Teemu: Selänne jatkaa jälleen vuoden Yle Urheilu. 12.7.2012. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 12.7.2012.
  67. ↑ NHL:n pelaajayhdistyksen johtaja: "Emme halua työsulkua" Helsingin Sanomat. 18.8.2012. Arkistoitu 20.8.2012. Viitattu 6.1.2013.
  68. ↑ a b NHL:n työsulku päätökseen 6.1.2013. MTV3. Viitattu 6.1.2013.
  69. ↑ Teemu Selänne valmiina Jokereihin Ilta-Sanomat. 5.10.2012. Arkistoitu 23.11.2012. Viitattu 6.1.2013.
  70. ↑ NHL:n työsulku päättyi 113. päivänä Helsingin Sanomat. 6.1.2013. Viitattu 6.1.2013.[vanhentunut linkki]
  71. ↑ NHL:n yön suomalaiset: Kahdeksan pistetiliä auki 20.1.2013. MTV3. Viitattu 20.1.2013.
  72. ↑ Selänne aloitti heti historiatilastojen uusimisen 20.1.2013. MTV3. Viitattu 20.1.2013.
  73. ↑ Zupke, Curtis: Selanne, Palmieri lead Ducks past Wild, 3–1 NHL.com. 2.2.2013. NHL. Viitattu 2.2.2013. (englanniksi)
  74. ↑ a b Selänne hämmästyttää – tähän kukaan muu ei ole pystynyt 10.2.2013. MTV3.
  75. ↑ Palomäki, Ilkka: Selänne ohitti Nummisen – Anaheim tappioputkessa Yle.fi. 26.3.2013. Yle. Viitattu 26.3.2013.
  76. ↑ Hakola, Tero: Golf sujui surkeasti – Teemu Selänne jatkaa uraansa vuodella Helsingin Sanomat. 30.8.2013. Viitattu 30.8.2013.[vanhentunut linkki]
  77. ↑ Nyt se on varmaa: Selänne jatkaa vielä yhden kauden! 30.8.2013. MTV3. Viitattu 30.9.2013.
  78. ↑ Selanne Returns to Ducks for One Final Season 30.8.2013. Anaheim Ducksin verkkosivusto. Viitattu 30.9.2013. (englanniksi)
  79. ↑ Selänteelle tiedossa pakkolepoa – järki itsepäisyyden edelle 2.10.2013. MTV. Arkistoitu 11.11.2013. Viitattu 1.2.2014.
  80. ↑ Rankka kausi vei Selänteeltä mehut Sportin maailma. 7.7.2013. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 1.2.2014.
  81. ↑ a b Nyrhinen, Matti: Selänteelle jälleen hullaantuneet suosionosoitukset – katso! 7.10.2013. MTV. Arkistoitu 11.11.2013. Viitattu 1.2.2014.
  82. ↑ Nyrhinen, Matti: Selänne hyvästeli Winnipegin voittajana 7.10.2013. MTV. Arkistoitu 11.11.2013. Viitattu 1.2.2014.
  83. ↑ a b Selänne sairaslistalle pariksi viikoksi kasvovamman vuoksi 30.10.2013. NHL. Viitattu 1.2.2014.
  84. ↑ Selänne pohjusti maalin 54 000 katsojan edessä 26.1.2014. MTV. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 1.2.2014.
  85. ↑ a b c d Hiitelä, Juha: Haikeat jäähyväiset. Ilta-Sanomien Selänne-erikoislehti, 23.5.2014.
  86. ↑ Teemu Selänne ryösti show’n Anaheimissa: ”Se oli enemmän, mitä uskalsin odottaa” 14.4.2014. SuomiKiekko. Viitattu 25.5.2014.
  87. ↑ Clay, Joanna: Ducks star Selanne opens Laguna restaurant ocregister.com. 9.11.2013. Orange County Register. Viitattu 12.11.2013. (englanniksi)
  88. ↑ Niemeläinen, Jonne: Ravintolan avannut Selänne: Tulen olemaan lätkän parissa jatkossakin Yle.fi. 12.11.2013. Yle. Viitattu 12.11.2013.
  89. ↑ Teemu Selänteen ravintolalle suuri kunnia – Lisättiin Michelin-oppaaseen www.iltalehti.fi. Viitattu 9.3.2023.
  90. ↑ Teemu Selänne passitettiin katsomon puolelle 23.4.2014. SuomiKiekko.com. Viitattu 25.5.2014.
  91. ↑ Anaheim-valmentaja paljasti miksi Teemu Selänne joutui katsomoon – ”Se ei ollut helppoa” 24.4.2014. SuomiKiekko. Viitattu 25.5.2014.
  92. ↑ Ducks jatkoon jatkoerätrillerin jälkeen – Selänne kunnostautui syöttelijänä! 28.4.2014. SuomiKiekko.com. Viitattu 25.5.2014.
  93. ↑ Selänne huojentunut: Vierasmatkat tehdään bussilla 3.5.2014. MTV. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  94. ↑ Rämänen, Antti: Selänne iski johtomaalin – Ducksille dramaattinen tappio 4.5.2014. MTV. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  95. ↑ Anaheimille tärkeä voitto – Selänne ykköstähti 9.5.2014. MTV. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  96. ↑ Heinonen, Toni: Anaheimin rynnistys ei riittänyt – seitsemäs peli edessä 15.5.2014. MTV. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  97. ↑ Heinonen, Toni: Selänteen ura päättyi tylyyn tappioon 17.5.2014. MTV. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  98. ↑ Heinonen, Toni: Selänne jätti tunteikkaat jäähyväiset – “En osannut edes unelmoida tästä“ 17.5.2014. MTV. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  99. ↑ Nyrhinen, Matti: Vastustajan valmentaja pahoitteli tulosta Selänteelle 17.5.2014. MTV. Arkistoitu 20.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  100. ↑ Hiitelä, Juha: Haikeat jäähyväiset. Ilta-Sanomien Selänne-erikoislehti, 23.5.2014.
  101. ↑ Anaheimin valmentaja: ”Olen pelkkä moukka verrattuna Teemu Selänteeseen” 15.4.2014. SuomiKiekko. Viitattu 25.5.2014.
  102. ↑ Hiitelä, Juha: Haikeat jäähyväiset. Ilta-Sanomien Selänne-erikoislehti, 23.5.2014.
  103. ↑ Heinonen, Toni: Selänne kommentoi KHL- ja Jokeri-huhuja 17.5.2014. MTV. Arkistoitu 20.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  104. ↑ a b c d e f Teemu Selänteen uroteot Leijonissa 20.4.2012. MTV3. Viitattu 16.2.2013.
  105. ↑ Teemu Selänteen uskomaton ura pähkinänkuoressa 13.1.2013. yle.fi. Viitattu 16.2.2013.
  106. ↑ Nyrhinen, Matti: Upeat jäähyväiset: Selänteen olympiasaldo nousi juuri sopivaan lukuun 22.2.2014. MTV. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 23.2.2014.
  107. ↑ a b c d Selanne Caps Olympic Career with Bronze Medal 22.2.2014. Anaheim Ducksin verkkosivusto. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
  108. ↑ a b c Teemu Selänne: "Tässä iässä ei voi antaa yhtään tasoitusta" 15.12.2012. seura.fi. Viitattu 16.2.2013.
  109. ↑ a b Nuorimman ja vanhimman Leijonan ikäero 25 vuotta 7.1.2014. Leijonat.fi. Arkistoitu 11.2.2014. Viitattu 11.2.2014.
  110. ↑ Leijonien olympiamitalit: 1998 -dokumentti. YLE TV2.
  111. ↑ a b Teemu paljasti parhaan joukkueensa 1.3.2010. Iltalehti. Viitattu 12.2.2013.
  112. ↑ Leijonien olympiamitalit: 200 -dokumentti. YLE TV2.
  113. ↑ Nyholm, Tuomas: Teemu Selänne lopettaa maajoukkueuransa 18.5.2008. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 12.2.2013.
  114. ↑ Teemu Selänteen maajoukkueura ohi 18.5.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 12.2.2013.
  115. ↑ a b Näillä Leijonilla mennään Vancouveriin! Yleisradio. Viitattu 4.2.2014.
  116. ↑ a b Leijonien olympiamitalit: 2010 -dokumentti. YLE TV2.
  117. ↑ a b c Teemu Selänne olympiapörssin kärkeen 20.2.2010. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 12.2.2013.
  118. ↑ a b c Laakso, Vesa: Westerlund nimesi ehdokkaat Leijonien olympiajoukkueeseen 25.6.2013. Yleisradio. Viitattu 4.2.2014.
  119. ↑ Rämänen, Antti: Selänne valittiin Leijonien kapteeniksi 10.2.2014. MTV. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 11.2.2014.
  120. ↑ Granlund, Barkov ja Selänne Leijonien ykkösketjuun 10.2.2014. MTV. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 11.2.2014.
  121. ↑ Nyrhinen, Matti: Granlund tehokkain Leijona Sotshissa – Selänne maaliykkönen 22.2.2014. MTV. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 23.2.2014.
  122. ↑ Selänne johti murskajaisia – Leijonat saalisti olympiapronssia! 22.2.2014. MTV. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 23.2.2014.
  123. ↑ Selänne kiitollisena: "Erkka uskoi vielä kerran" 22.2.2014. MTV. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 23.4.2014.
  124. ↑ a b Partanen, Joonas: Selänne tekee taas uuden ennätyksen, jos Suomi voittaa 22.2.2014. Iltalehti. Viitattu 23.2.2014.
  125. ↑ http://ducks.nhl.com/club/news.htm?id=727627
  126. ↑ Salmela, Marja: Kirkkonummen uusi halli saa muodon Teemu Selänteen pelinumerosta Helsingin Sanomat. 12.8.2014. Viitattu 19.8.2022.
  127. ↑ Uusitalo, Timo: Rotenberg haluaa Selänteen SKA:n leipiin - "Teemu tulee lähiaikoina Pietariin" Yle Urheilu. 17.11.2014. Viitattu 19.8.2022.
  128. ↑ Leijonakapteenin akatemia itärahoin Porkkalan vuokra-alueelle ts.fi. 11.8.2014. Viitattu 19.8.2022.
  129. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: ”Ikävä asia Teemu Selänteen visiolle” – Yllätyskäänne USA:sta Uusi Suomi. Viitattu 19.8.2022.
  130. ↑ Vuorikoski, Salla; Salovaara, Outi; Pietiläinen, Tuomo: Pakotteet | Ulkoministeriö myöntää auttaneensa oligarkkien perustamaa Långvikin kylpylää pakoteongelmissa Helsingin Sanomat. 9.3.2022. Viitattu 19.8.2022.
  131. ↑ Repo, Sirpa: Teemu Selänne neuvoo kiekkolupauksia: ”Parempiaan kannattaa apinoida” – katso video jäältä Sipoon Sanomat. 12.8.2017. Viitattu 19.8.2022.
  132. ↑ http://yle.fi/uutiset/selanne_selventaa_nakemyksiaan_minulla_ei_ole_mitaan_turvapaikanhakijoita_vastaan__jos_he_osaavat_kayttaytya/8629587
  133. ↑ Eronen, Jussi: Analyysi: Tarina Selänteen ystävän lapsen joukkoraiskauksesta täynnä kysymysmerkkejä – media oudon haluton tutkimaan Yle Uutiset. 2.3.2016. Viitattu 6.3.2016.
  134. ↑ Valta, Ville-Veikko: Selänne ärähti medialle raiskauskertomuksestaan Iltalehti. 5.3.2016. Viitattu 6.3.2016.
  135. ↑ Ilmari Selänne: Teemu, WSOY, 1993, s. 74.
  136. ↑ Selänteille tyttövauva Ilta-Sanomat. 6. joulukuuta 2007. Arkistoitu 8.9.2009. Viitattu 16.2.2013.
  137. ↑ Heli Kettunen & Timo Kunnari: Tervetuloa Teemu Selänteen kotiin! MTV3. Arkistoitu Viitattu 16.2.2013.
  138. ↑ a b Saastamoinen, Jukka: Kerran vielä? Kauppalehti Optio, 2008, nro 14.
  139. ↑ Marko Lempinen: Näin Teemu Selänteestä tehtiin kieroileva elostelija – ”Ei tosiaan ollut helppoa” Ilta-Sanomat. 26.6.2024. Viitattu 8.7.2024.
  140. ↑ Kurkkaa Teemun talliin! 30.8.2010. Iltalehti. Viitattu 16.2.2013.
  141. ↑ Teemu Selänteestä tuli amerikkalainen Iltalehti. 31.3.2024. Viitattu 31.3.2024.
  142. ↑ Oivio, Janne: Yllätysilmoitus: Teemu Selänne on nyt amerikkalainen Ilta-Sanomat. 31.3.2024. Viitattu 31.3.2024.
  143. ↑ Teemu ja Jari – suosikkiräppärit tekivät biisin Selänteelle ja Litmaselle Ylex. 28.5.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2013.
  144. ↑ Kivekäs, Markku & Kyhyräinen, Tero: Kupla tai tuutti : 1000 kysymystä Aku Ankasta ja Ankkalinnasta, s. 146, 187. Sanoma Magazines Finland Oy, 2005. ISBN 951-32-1953-4
  145. ↑ Grönholm, Tuukka: NHL 15 - Teemu Pelit.fi. 12.1.2014. Viitattu 31.5.2024.
  146. ↑ Teemu Selänteestä NHL:n virallinen teräsvaari 8.4.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 27.1.2013.
  147. ↑ Teemu Selänne kieltäytyi NHL:n All-Star-ottelusta 12.1.2012. MTV3. Viitattu 27.1.2013.
  148. ↑ Savon Sanomat/Sunnuntaisuomalainen 19.11.2017, Lyhyet, s. B17
  149. ↑ Teemu Selänteelle Suomen Leijonan ansioristi Helsingin Sanomat. 7.12.2010. Arkistoitu 10.12.2010. Viitattu 3.4.2011.
  150. ↑ Jääkiekkoleijona numero 232: Teemu Selänne Leijonat. 7.11.2015. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 11.11.2015.
  151. ↑ Teemu Selänne vuoden 2012 paras jääkiekkoilija Leijonat. 15.1.2013. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 23.1.2014. Viitattu 25.1.2014.
  152. ↑ Selänne valittiin vuoden parhaaksi - ohitti Kurrin Iltalehti. 13.1.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 13.1.2015.
  153. ↑ Ympyrä sulkeutuu – Koivu, Peltonen ja Lehtinen yhdessä 22 vuotta Ilta-Sanomat. 30.11.2015. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 3.12.2015. Viitattu 1.12.2015.
  154. ↑ a b Rautiainen, Henna: Teemu Selänne Linnassa: ”Rennompaa kuin 20 vuotta sitten” Me Naiset. 6.12.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 12.3.2016.
  155. ↑ Juuti, Mikko & Hurmas, Mira: Teemu ja Sirpa Selänne nähdään Linnan juhlissa – paljastuskuva Instagramissa: ”Kohta mennään!” IS.fi. 6.12.2017 kello 17.19. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 18.12.2017.
  156. ↑ Leinonen, Anne: Teemu Selänne paljasti Ylellä: Tulossa Linnaan! Iltalehti.fi. 5.12.2017 kello 21.28. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 18.12.2017.
  157. ↑ Parkkinen, Jaakko: Winnipeg luovutti Selänteelle kaupungin avaimen – ”Teemu on yhtä mahtava ihmisenä kuin jääkiekon pelaajana” Yle Urheilu. 22.10.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 23.10.2016.
  158. ↑ Katkeroituneen sydänystävän sanat koskettivat palkittua Teemua: "Toivottavasti aika parantaisi haavat" 21.5.2017. Iltalehti. Viitattu 21.5.2017.
  159. ↑ Selänne saa jääkiekon korkeimman kunnianosoituksen – ”Huikea viikonloppu on edessä”" 11.11.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 11.11.2017.
  160. ↑ Teemu Selänteen vitsi Urheilugaalassa herätti paheksuntaa, yleisö ei juuri nauranut: ”Odotin, että joku kaunis nainen olisi ojentanut tämän” 17.1.2019. Iltalehti. Viitattu 18.1.2019.

Dokumentteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Selänne, Ilmari: Teemu. WSOY, 1993.
  • Mennander, Ari: Teemu. Otava, 2014.
  • Mennander, Ari: Teemu Selanne: My Life. Triumph Books/HarperCollins, marraskuu 2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Juha Järvenpää 		Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja
1991 		Seuraaja:
Keijo Säilynoja
Edeltäjä:
Arto Javanainen 		Aarne Honkavaara -palkinnon voittaja
1992 		Seuraaja:
Tomáš Kapusta
Edeltäjä:
Pavel Bure 		Calder Memorial Trophyn voittaja
1993 		Seuraaja:
Martin Brodeur
Edeltäjä:
Peter Bondra & Teemu Selänne
Maalipörssin voittaja 		Maurice ”Rocket” Richard Trophyn voittaja
1999 		Seuraaja:
Pavel Bure
Edeltäjä:
Bryan Berard 		Bill Masterton Memorial Trophyn voittaja
2006 		Seuraaja:
Phil Kessel
Edeltäjä:
Jarmo Myllys 		President’s Trophyn voittaja
1998 		Seuraaja:
Saku Koivu
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 1991

1 Takko | 2 Numminen | 3 Henriksson | 5 Jutila | 6 Ruotanen | 8 Selänne | 9 Sirén | 13 Kivelä | 14 Järvinen | 15 Nieminen | 16 Järvenpää | 17 Kurri | 18 Tuomisto | 19 Lindfors | 20 Kurkinen | 21 Ruuttu | 22 Tirkkonen | 23 Virta (C) | 25 Summanen | 26 Keskinen | 27 Peltomaa | 29 Lumme | 30 Ketterer | Valmentaja Pentti Matikainen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 1996

3 Nummelin | 4 Lumme | 5 Jutila (C) | 6 Niinimaa | 7 Numminen | 8 Ojanen | 9 Keskinen | 10 Tikkanen | 14 Helminen | 16 Peltonen (A) | 21 Ylönen | 22 Ruuttu | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Nurminen | 29 Riihijärvi | 30 Ketterer | 31 Sulander | 32 Timonen | 35 Myllys | 40 Nieminen (A) | 88 Selänne | Valmentaja Curt Lindström

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 1999

1 Kiprusoff | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin (A) | 4 Timonen | 5 Berg | 6 Martikainen | 7 Niemi | 8 Selänne (A) | 9 Lydman | 11 Koivu (C) | 12 Jokinen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 17 Kallio | 22 Eloranta | 25 Sihvonen | 31 Sulander | 32 Rintanen | 33 Tuomainen | 35 Toskala | 42 Karalahti | 72 Lind | Valmentaja Hannu Aravirta

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2003

1 Lehtonen | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin (A) | 4 Timonen | 5 Helenius | 6 Väänänen | 7 Berg | 8 Selänne (A) | 9 Lydman | 10 Pirnes | 11 Koivu (C |) 12 Jokinen | 14 Hagman | 16 Peltonen | 17 Kallio | 18 Virta | 20 Miettinen | 22 Eloranta | 23 Santala | 29 Pirjetä | 30 Hurme | 31 Nurminen | 32 Rintanen | 36 Ylönen | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2008

4 Koistinen | 6 Väänänen | 7 Niemi | 8 Selänne | 9 M. Koivu (A) | 10 Pirnes | 11 S. Koivu | 12 O. Jokinen (A) | 15 Ruutu | 16 Peltonen (C) | 18 Hyvönen | 19 Luoma | 20 Bergenheim | 21 Niskala | 23 Hahl | 27 Jokela | 31 Rämö | 32 Bäckström | 33 Salmela | 35 Vehanen | 36 J. Jokinen | 37 Pyörälä | 38 Pihlström | 39 Kapanen | 40 Lepistö | Valmentaja Doug Shedden

Suomen joukkue – Jääkiekon maailmancup 2004

2 Pitkänen | 4 Timonen (A) | 5 Väänänen | 6 Salo | 7 Berg | 8 Selänne | 9 Hagman | 10 Nieminen | 11 S. Koivu (C) | 12 Jokinen (A) | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen | 21 M. Koivu | 22 Eloranta | 24 Laaksonen | 25 Hentunen | 26 Lehtinen | 27 Numminen (A) | 30 Lehtonen | 32 Lydman | 34 Kiprusoff | 35 Toskala | 36 Hahl | 37 J. Ruutu | 39 Kapanen | 44 Niinimaa | Valmentaja Raimo Summanen

Suomen joukkue – Olympialaiset 1992

1 Tammi | 3 Blomqvist | 4 Eloranta | 5 Jutila | 6 Ruotanen | 7 Saarinen | 8 Selänne | 9 Siren | 11 Lindroos | 12 Laukkanen | 14 Skriko | 15 Järvenpää | 16 Säilynoja | 18 Tuomisto | 22 Saarikoski | 25 Summanen | 27 Peltomaa | 28 Helminen | 30 Ketterer | 40 Nieminen | 42 Mäkelä | 44 Laurila | Valmentaja Pentti Matikainen

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 1998

4 Timonen | 5 Berg | 6 Grönman | 8 Selänne | 10 Tikkanen | 11 Koivu | 12 Laukkanen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 17 Kurri | 19 Lind | 21 Lumme | 24 Kapanen | 25 Rintanen | 26 Lehtinen | 27 Numminen | 30 Tammi | 31 Sulander | 35 Myllys | 37 Ylönen | 40 Nieminen | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2002

4 Timonen | 5 Salo | 6 Väänänen | 7 Berg | 8 Selänne | 10 Nieminen | 12 Jokinen | 14 Helminen | 16 Hagman | 17 Kallio | 21 Lumme | 22 Eloranta | 24 Kapanen | 26 Lehtinen | 27 Numminen | 30 Nurminen | 31 Markkanen | 35 Hurme | 36 Ylönen | 37 Ruutu | 41 Aalto | 42 Lind | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2006

3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 5 Kukkonen | 6 Salo | 7 Berg | 8 Selänne | 10 Nieminen | 11 S. Koivu (C) | 12 O. Jokinen | 14 Hagman | 16 Peltonen | 21 M. Koivu | 24 Laaksonen | 25 Hentunen | 26 Lehtinen | 27 Numminen (A) | 30 Norrena | 31 Niittymäki | 32 Lydman | 33 Bäckström | 36 J. Jokinen | 37 Ruutu | 39 Kapanen | 77 Niemi | Valmentaja Erkka Westerlund

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2010

5 Kukkonen | 6 Salo | 8 Selänne (A) | 9 M. Koivu | 10 Hagman | 11 S. Koivu (C) | 12 Jokinen | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen | 18 Lepistö | 20 Miettinen | 21 Niskala | 25 Pitkänen | 26 Lehtinen | 30 Niittymäki | 32 Kiprusoff | 32 Lydman | 33 Bäckström | 37 J. Ruutu | 39 Kapanen | 44 Timonen (A) | 51 Filppula | 62 Immonen | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2014

3 Määttä | 4 Väänänen | 5 Kukkonen | 6 Salo | 8 Selänne (C) | 12 Jokinen | 15 Ruutu | 16 Barkov | 18 Lepistö | 21 Lehterä | 23 Salminen | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Korpikoski | 31 Niemi | 32 Lehtonen | 36 Jokinen | 38 Hietanen | 40 Rask | 41 Pihlström | 44 Timonen (A) | 45 Vatanen | 50 Aaltonen | 64 Granlund | 71 Komarov (A) | Valmentaja Erkka Westerlund

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teemu_Selänne&oldid=22707928”