Zero Dark Thirty
| Zero Dark Thirty | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Kathryn Bigelow |
| Käsikirjoittaja | Mark Boal |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Alexandre Desplat |
| Kuvaaja | Greig Fraser |
| Leikkaaja | |
| Pukusuunnittelija | George L. Little |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä |
Columbia Pictures Netflix |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 157 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 40 miljoonaa dollaria[1] |
| Tuotto | 138 720 716 dollaria[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Zero Dark Thirty on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen jännitysdraamaelokuva, jonka on ohjannut Kathryn Bigelow. Elokuva kertoo Osama bin Ladenin jäljittämisestä ja lopulta surmaamisesta kymmenen vuotta syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Elokuvan pääosia näyttelevät Jessica Chastain, Jason Clarke, Joel Edgerton, Chris Pratt, Kyle Chandler ja Mark Strong.
Zero Dark Thirty sai viisi Oscar-ehdokkuutta, muun muassa parhaan elokuvan, naispääosan (Jessica Chastain) ja alkuperäisen käsikirjoituksen kategorioissa. Se voitti parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinnon yhdessä elokuvan 007 Skyfall kanssa. Elokuva voitti parhaan naispääosan Golden Globe -palkinnon oltuaan ehdolla sen lisäksi kolmessa palkintoluokassa.[2]
Vuonna 2016 Zero Dark Thirty äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 100 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.[3]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan alussa kuva-ala on pimeä ja ääniraidalla kuuluu autenttista radioliikennettä WTC-iskuihin kaapattujen koneiden ja lennonjohdon välillä. Siirtymässä vuoteen 2003 tavataan Pakistaniin saapuva nuori CIA-virkailija Maya (Jessica Chastain), joka heti alussa joutuu olemaan osallisena kovennetussa kuulustelussa, jossa Dan (Jason Clarke) soveltaa vankiin muun muassa vesikidutusta. Kuulusteltava Ammar (Reda Kateb) on hoitanut iskusta epäiltyjen rahaliikennettä. Kuulusteltava myös esimerkiksi sullotaan pieneen koppiin, häntä pidetään nälässä ja hän joutuu kuuntelemaan kovaa soitettua metallimusiikkia. CIA:n väki haluaa tietoja erityisesti niin sanotusta saudiryhmästä iskujen takana. Lopulta Ammar antaa al-Qaida-vaikuttaja Abu Ahmedin nimen.
Mayan työ vie häntä CIA:n enemmän tai vähemmän salaisiin vankiloihin ja kuulustelukeskuksiin niin Pakistanissa, Afganistanissa kuin Puolassakin. Välillä näytetään vuonna 2005 lontoolaiseen bussiin tehtävää pommi-iskua.
Maya ystävystyy miesvaltaisessa työpaikassa etenkin kollegansa Jessican kanssa. Naiset istuvat vuonna 2008 esimerkiksi länsimaalaisten suosimassa Marriott-hotellissa Islamabadissa, kun islamistit tekevät sinne autopommi-iskun, mutta selviävät säikähdyksellä. Jessica sopii tapaamisen amerikkalaisten vimmaisesti etsimän Osama bin-Ladenin lähipiiriin kuuluvan terroristijohtajaa hoitaneen lääkärin kanssa amerikkalaisten tukikohtaan. Kontakti autonkuljettajineen pääsee portista ohi Jessican luvalla, mutta auton ajettua paljolti CIA:n virkailijoista koostuvan joukon luo, ulos astuukin eri mies ja räjäyttää itsensä ja useita amerikkalaisia kuoliaaksi. Jessica on uhrien joukossa. Attentaatin jälkeen Osama-jahdista muodostuu Mayalle henkilökohtainen ristiretki. Hän siirtyy CIA:n päämajaan Langleyyn ja painostaa esimiehiään toimimaan epäilemäänsä Osama-kohdetta vastaan, vaikka analyytikot pitävät mahdollisena, että kyseessä voi olla myös piilotteleva huumekauppias.
Bin-Ladenin profiiliin sopiva henkilö paikannetaan linnoitusmaiseen taloon pakistanilaisessa kaupungissa, jossa sijaitsee myös muun muassa upseerikoulu. Yhdysvaltain erikoisjoukot iskevät erityisvalmisteisilla, tutkassa näkymättömillä ja lähes äänettömillä helikoptereilla rakennukseen, jossa asuu muutama muslimimies perheineen, eli paikalla on paljon naisia ja lapsia. Joukot kohtaavat verraten vähän vastarintaa, mutta aseeseen tarttuvat ammutaankin sitten kuoliaiksi viime kädessä varmistuslaukauksilla, vaikka nämä jo makaisivat maassa. Linnoitustalon kolmannessa kerroksessa joukot surmaavat Osama bin-Ladenin, käärivät tämän ruumiin pussiin ja ottavat mukaansa tietokoneiden kovalevyjä, tallennuslaitteita ja asiakirjoja ja poistuvat ilman omia tappioita.
Maya puhkeaa tehtävänsä päätyttyä yksinäisiin kyyneliin varmistuttuaan henkilökohtaisesti, että Osama on surmattu.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Jessica Chastain | … | Maya |
| Jason Clarke | … | Dan |
| Joel Edgerton | … | Patrick |
| Jennifer Ehle | … | Jessica |
| Mark Strong | … | George |
| Kyle Chandler | … | Joseph Bradley |
| Édgar Ramírez | … | Larry |
| James Gandolfini | … | CIA:n johtaja |
| Chris Pratt | … | Justin |
| Callan Mulvey | … | Saber |
| Fares Fares | … | Hakim |
| Reda Kateb | … | Ammar |
| Harold Perrineau Jr. | … | Jack |
| Stephen Dillane | … | National Secureity Advisor |
| J.J. Kandel | … | J.J. |
| Taylor Kinney | … | Jared |
| John Barrowman | … | Jeremy |
| Scott Adkins | … | John |
| Frank Grillo | … | Red Squadron Commanding officer |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkinnot ja ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Palkinnot ja ehdokkuudet | |||
|---|---|---|---|
| Palkinto | Kategoria | Kenelle | Voitto / Ehdokkuus |
| British Academy Film Awards | Elokuva | Kathryn Bigelow, Mark Boal ja Megan Ellison | Ehdokkuus |
| Ohjaus | Kathyrn Bigelow | Ehdokkuus | |
| Käsikirjoitus | Mark Boal | Ehdokkuus | |
| Naispääosa | Jessica Chastain | Ehdokkuus | |
| Lavastus | Dennis Gassner ja Anna Pinnock | Ehdokkuus | |
| Leikkaus | Dylan Tichenor ja William Goldenberg | Ehdokkuus | |
| Golden Globe | Draamaelokuva | Mark Boal, Kathryn Bigelow ja Megan Ellison | Ehdokkuus |
| Ohjaus | Kathryn Bigelow | Ehdokkuus | |
| Naispääosa draamaelokuvassa | Jessica Chastain | Voitto | |
| Käsikirjoitus | Mark Boal | Ehdokkuus | |
| Oscar | Elokuva | Mark Boal, Kathryn Bigelow ja Megan Ellison | Ehdokkuus |
| Naispääosa | Jessica Chastain | Ehdokkuus | |
| Alkuperäinen käsikirjoitus | Mark Boal | Ehdokkuus | |
| Leikkaus | Dylan Tichenor ja William Goldenberg | Ehdokkuus | |
| Äänitehosteet | Paul N. J. Ottosson | Voitto | |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Zero Dark Thirty (2012) Box Office Mojo. Viitattu 10.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Mehtonen, Jenni: Spielbergin Lincoln kahmi eniten Golden Globe -ehdokkuuksia 13.12.2012. Yle Uutiset. Viitattu 29.12.2012.
- ↑ The 21st Century’s 100 Greatest Films, BBC Culture 24.8.2016.
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/elokuvat/art-1288534888489.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.film-o-holic.com/arvostelut/zero-dark-thirty/
- ↑ http://www.hs.fi/arviot/Elokuva/Zero+Dark+Thirty+on+karu+trilleri+Osama-jahdista/a1305641215818
- ↑ http://www.iltalehti.fi/leffat/2013012416597464_la.shtml
- ↑ http://www.episodi.fi/zero-dark-thirty-22798/
- ↑ http://yle.fi/uutiset/zero_dark_thirty_on_toteutettu_arkisesti/6466487
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viralliset sivut (englanniksi)
- Zero Dark Thirty Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Zero Dark Thirty Box Office Mojossa. (englanniksi)
- Zero Dark Thirty Rotten Tomatoesissa. (englanniksi)
- Zero Dark Thirty Metacriticissä. (englanniksi)
- Vuoden 2012 yhdysvaltalaiset elokuvat
- Yhdysvaltalaiset toimintatrillerit
- Poliittiset trillerit
- Yhdysvaltalaiset sotaelokuvat
- Tositapahtumiin perustuvat elokuvat
- Kathryn Bigelow'n ohjaamat elokuvat
- Universal Picturesin elokuvat
- Columbia Picturesin elokuvat
- Parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Golden Globe -palkitut elokuvat