Talouden rakennemuutos

Talouden rakennemuutos viittaa yleensä kansantalouden tuotanto- ja työllisyysrakenteissa tapahtuviin muutoksiin. Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja liiketoiminnan uudistumista.

Esimerkiksi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen maataloustuotannon osuus Suomen kaikesta tuotannosta supistui rajusti. Tämän seurauksena syntyi voimakas muuttoliike maaseuduilta kaupunkeihin ja ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin. Suomen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen kuluessa ja erityisesti perinteisestä teollisuudesta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Voimakas rakennemuutos on koetellut viime vuosina myös ICT-toimialaa.

Rakennemuutosten hallinta

Paras keino hallita rakennemuutosta ja suojautua äkillisiä rakennemuutoksia (ÄRM) vastaan on monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne. Kokonaan uusien kasvualojen edistäminen ja koulutuspolitiikan ajantasaisuus hillitsevät rakennemuutosten vaikutuksia. Jatkuva elinkeinopolitiikan kehittäminen, yritysten näkökulman ymmärtäminen, vanhoista rakenteista irtipäästäminen eli ennakoiva suhtautuminen elinkeinorakenteen ja yhteiskunnan muutokseen nopeuttavat rakennemuutostilanteesta selviämistä. Myös valtiovallan toimissa painopiste on siirtynyt ennakoivaan rakennemuutoksen hallintaan sekä positiivisen rakennemuutoksen (esim. meri- ja autoteollisuus) hoitoon. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä on alueilla oleva yritystoiminta ja sen uusiutumisen, kasvun sekä kansainvälistymisen kiihdyttäminen ja tätä kautta syntyvät työpaikat.

Ennakoitu rakennemuutos (ERM)

Ennakoidussa rakennemuutoksen hallinnassa korostuvat ennakoinnin hyödyntäminen johtamisessa, alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinojen kehittäjinä ja uudistajina sekä älykkään erikoistumisen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen. Käytössä olevia työllisyys- ja yritysrahoitusinstrumentteja käytetään tapauskohtaisesti yhdistellen.^lähde?

Ennakoidun rakennemuutoksen toimilla vauhditetaan alueilla rakennemuutosta, toteutetaan nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen (resilienssi). Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut.^lähde?

Muutosjoustavuus eli resilienssi tarkoittaa alueen aktiivista uudistamista, joka perustuu oppimiseen ja toimiviin verkostoihin. Muutosjoustavalla alueella on kyky varautua, palautua ja erityisesti uudistua ulkoisesta aluetalouden shokista sekä kyky mobilisoida resurssit muutostilanteessa. Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät. Muutosjoustavuus on osa rakennemuutoksen hallintaa.^lähde?

Äkillinen rakennemuutos (ÄRM)

Globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa äkillisiä ja mittavia uhkia sekä ongelmia alueiden kehitykselle erityisesti silloin, kun jokin yritys vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan alueen työllisyyden, tuotantotoiminnan ja elinkeinorakenteen kannalta.

Valtioneuvosto voi nimetä alueen tai toimialan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai toimialaksi. Alueelle tai toimialalle valmistellaan alueen kuntien, elinkeinoelämän, ELY-keskuksen ja maakunnan liiton yhteistyönä äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen tähtäävä kasvusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan keskeisimmät toimenpide-ehdotukset uusien työpaikkojen luomiseksi ja vanhojen uudistamiseksi sekä muut tilannetta korjaavat toimet eri hallinnonaloilla.

Nimeäminen tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan hyödyntäen seuraavia kriteereitä:

• elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat ja uudistuvat äkillisesti,
• työpaikkamenetysten kokonaismäärä yrityksessä ja koko tuotantoketjussa/-klusterissa sekä arvio työttömiksi jäävistä on yhteensä useita satoja,
• vaikutukset heijastuvat myös laajasti alueen ulkopuolelle/samaan aikaan menetetään työpaikkoja useilla paikkakunnilla,
• toteutuvien työpaikkavähennysten vaikutus alueen työllisyys- ja työttömyysasteeseen,
• kyseessä on pysyvä muutostilanne (ei huomioida lomautuksia),
• alueella on toimijoiden yhdessä laatima, ennakointiin perustuva valmiussuunnitelma kriisitilanteen varalle,
• alueella on jatkuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tuloksena uudistumispotentiaalia ja siltä pohjalta laadittu kasvusuunnitelma,
• lisärahoituksella voidaan arvioida olevan oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa,
• yritys on sitoutunut yhteistyöhön.

Määrärahan myöntämistä äkillisten rakennemuutosalueiden ja -toimialojen tarpeisiin arvioidaan tapauskohtaisesti valtion talousarvion ja lisätalousarvion puitteissa. Alueilla voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen hankkeisiin myös rakennerahastokauden 2014–2020 tavoitteiden mukaista ohjelmarahoitusta.

Suomessa on vuosien 2007–2016 välillä nimetty 32 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi 2010 – 2012. Vuosille 2013 – 2015 nimettiin kuusi aluetta (Jämsän seutukunta, Keuruun seutukunta, Kauhavan kaupunki, Joensuun seutukunta, Lahden alue sekä Kotkan-Haminan seutukunta) erillisiksi tukialueiksi varuskuntien lakkauttamisen vuoksi. Varuskunnista ei irtisanottu merkittäviä määriä henkilöstöä, mutta henkilövähennys paikkakunnilla oli merkittävä puolustusvoimien henkilöstön siirtyessä muille paikkakunnille.

Jotkin alueet ovat olleet äkillisen rakennemuutoksen alueina useita kertoja tai niiden ohjelma-aikaa on pidennetty. ÄRM-alueiden määrä on laskenut viime vuosina julkisten rakennemuutostoimien painottuessa ennakoiviin toimiin.

Äkillisen rakennemuutoksen alueet Suomessa

Alue ja kuvaus	Kausi	Irtisanotut*
Salon seutukunta Microsoft	2016 – 2017	730
Rauman seutukunta STX Finland Rauman telakka, UPM	2015 – 2016	600
Viitasaari ja Pihtipudas Fenestra Oy	2015 – 2016	160
Kajaanin seutukunta Talvivaara Sotkamo Oy	2015	450
Loviisan seutukunta Strömfors Electric, Gemmi Furs	2015	237
Kemiönsaari FNSteel metallitehdas	2012 – 2015	260
Jämsän seutukunta Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue	2013 – 2015
Keuruun seutukunta Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue	2013 – 2015
Kauhavan kaupunki Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue	2013 – 2015
Joensuun seutukunta Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue	2013 – 2015
Lahden alue Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue	2013 – 2015
Kotkan-Haminan seutukunta Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue	2013 – 2015
Raaseporin seutukunta FNSteel metallitehdas	2012 – 2015	390
Oulun seutukunta Nokia, NSN, Accenture, alihankkijat	2012 – 2015	3750
Salon seutukunta Nokia Oyj puhelintuotanto + alihankkijaverkosto	2009 – 2015	1975
Äänekosken seutukunta M-Real paperitehdas ja alihankintaverkosto	2011 – 2014	210
Karkkilan kaupunki Moventas Santasalo Oy, teollisuusvaihteet	2012 – 2014	170
Keski-Karjalan seutukunta mekaaninen puutuoteteollisuus, useita yrityksiä	2008 – 2013	329
Kouvolan seutukunta UPM-Kymmene Oyj paperitehtaat, Stora Enso Oyj paperi- ja kartonkitehtaat, Myllykoski Paper Oyj paperitehdas + metsäteollisuuden alihankkijat	2011 – 2012	658
Ylä-Pirkanmaan seutukunta Metsä Tissue Oy talouspaperitehdas, Ruovesi Oy, Visuveden saha	2011 – 2012	297
Kotkan-Haminan seutukunta Stora Enso Oyj Summan paperitehdas, Sunilan sellutehdas	2008 – 2011	770
Nivala-Haapajärven seutukunta, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Incap Furniture Oy huonekalutehdas + alihankkijat	2009 – 2011	323
Varkaus, Leppävirta, Joroinen Stora Enso Oyj paperitehtaat, Enics elekronikkatehdas	2008 – 2011	373
Heinolan seutukunta Karelia Parketti parkettitehdas ja useita puunjalostusyrityksiä UPM-Kymmene Oyj vaneritehdas ja saha, Reuman sairaala	2008 – 2011	497
Kajaanin seutukunta UPM-Kymmene Oyj paperitehdas, Incap Oyj elektroniikkatehdas, Kajaani	2008 – 2011	665
Imatran seutukunta Stora Enso Oyj Imatran tehtaat	2008 – 2010	250
Koillis-Savon seutukunta Stromsdal Oyj kartonkitehdas	2008 – 2010	204
Kaskisen kaupunki Metsä-Botnia Oyj sellutehdas + alihankkijat	2009 – 2010	223
Itä-Lapin seutukunta Stora Enso Oyj sellutehdas	2008 – 2009	215
Etelä-Pirkanmaan seutukunta UPM-Kymmene Oyj paperitehdas ja sellutehdas, Kuitu Finland Oy	2007 – 2009	745
Kouvolan seutukunta UPM-Kymmene Oyj, Voikkaan paperitehdas, Stora Enso Oyj paperitehdas	2007 – 2009	848
Forssan seutukunta Helkama Forste Oy kylmälaitetehdas, Finlayson Forssa Oy tekstiilitehdas, Novart Oy keittiökalustetehdas	2008 – 2009	506
Jämsän seutukunta UPM-Kymmene Oyj Paperitehdas, Smead Paperisto Oy	2007 – 2008	349
Keuruun seutukunta UPM-Kymmene Oyj puunjalostustehdas, Puhos Board Oy kuitulevytehdas, Relicomp Oy kaapelitehdas	2007 – 2008	168
Lappeenrannan seutukunta UPM-Kymmene Oyj paperitehdas	2007 – 2008	350
Joensuun seutukunta Perlos Oyj, muovikuoria Nokian matkapuhelimiin	2007 – 2008	1650
Vakka-Suomen seutukunta Valmet Automotive Oy:n autotehdas	2007 – 2008	260
Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Efore Oyj + alihankkijat elektroniikkatehdas	2007 – 2008	157

*Joillain paikkakunnilla ja alueilla työttömäksi on jäänyt myöhemmin vielä lisää henkilöitä, mutta tässä ilmaistu irtisanottujen määrä on ÄRM-aluepäätöstä tehtäessä ollut tieto.