Theodosius I

Rooman keisari

Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 34717. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395. Hän syntyi Caucassa Hispaniassa ja kuoli Mediolanumissa. Hänet tunnetaan ennen muuta kristinuskon tekemisestä valtionuskonnoksi ja muiden uskontojen kieltämisestä ja vainoista. Hän oli myös viimeinen koko valtakunnan yhteinen keisari.

Theodosius I
Augustus
Keisari kuvattuna roomalaisessa kolikossa
Rooman keisari
Valtakausi 19. tammikuuta 37917. tammikuuta 395
Syntynyt 11. tammikuuta 347
Cauca, Hispania, Rooman valtakunta
Kuollut 17. tammikuuta 395 (48 vuotta)
Mediolanium, Italia, Rooman valtakunta
Hautapaikka Pyhien Apostolien kirkko, Konstantinopoli (nykyinen Istanbul)
Puoliso Aelia Flaccilla (376–386)
Galla (387–394)
Lapset Arcadius
Honorius
Pulcheria
Gratianus
Galla Placidia
Koko nimi Imperator Caesar Flavius Theodosius Augustus
Isä kreivi Theodosius
Äiti Thermantia
Uskonto kristinusko
Rooman valtakunta Theodosius I:n kuoleman aikaan vuonna 395

Theodosiuksesta tuli augustus vuonna 379. Hän otti kasteen vuonna 380. Hänen uskontopolitiikkansa muuttui suvaitsemattomammaksi vuosi vuodelta. Kirkkoisä Ambrosius oli merkittävä taustavoima. Vuodesta 387 Theodosius hallitsi käytännössä yksin. Vuonna 392 kiellettiin kaikki pakanalliset kultit. Theodosius kuitenkin sieti vanhaa pakanauskontoa kannattaneita virkamiehiä ja oppineita. Hänen valtakaudellaan pidettiin 293. olympiadin kisat vuonna 393. Ne jäivät viimeisiksi Olympian kisoiksi, sillä pian kisojen jälkeen Theodosius kielsi kisat pakanallisena juhlana. Seuraavat olympialaiset pidettiin vasta 1800-luvulla.

Theodosius jakoi vuonna 395 ennen kuolemaansa valtakunnan poikiensa Honoriuksen ja Arcadiuksen kesken Länsi-Rooman valtakuntaan ja Itä-Rooman valtakuntaan. Väliaikaisena pidetty jako osoittautui ajan kuluessa pysyväksi. Jako heikensi Roomaa merkittävästi, sillä sen vuoksi Länsi-Rooma ei saanut tuloja tai kyennyt värväämään sotilaita idän vauraammista ja väestörikkaammista provinsseista, minkä vuoksi se ei kyennyt torjumaan kansainvaellusten aiheuttamaa barbaarien invaasiota, mikä lopulta johti Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon vuonna 476, mitä yleensä pidetään antiikin loppuna ja keskiajan alkuna. Itä-Rooma sen sijaan selvisi kansainvaelluksista ja oli olemassa aina vuoteen 1453 asti.

Nuoruus

muokkaa

Theodosius syntyi Caucassa Espanjassa 11. tammikuuta vuonna 347. Hänen vanhempansa olivat Theodosius vanhempi ja Thermantia. Vanhempi Theodosius oli upseeri Länsi-Rooman armeijassa ja hän eteni urallaan Valentinianus I:n aikana. Hän oli magister equitum praesentalis vuosina 368–375. Sotilaan poikana Theodosiusta odotti myös sotilasura. Theodosius palveli aluksi isänsä alaisena, kun tämä oli Britanniassa vuonna 367/368. Hän puolusti Britanniaa anglosaksien hyökkäystä vastaan, löi viholliset ja otti osan hyökkääjistä palvelukseensa[1]. Theodosius eteni urallaan, ja vuonna 375 hän oli Moesia priman sotilaskomentaja eli dux.

Pian tämän jälkeen Theodosius ja hänen isänsä joutuivat epäsuosioon keisarin kanssa. Ei tiedetä tarkalleen, mitä tapahtui. Theodosius vanhempi teloitettiin vuonna 375, ja nuorempi Theodosius palasi Caucaan. Länsi-Rooman keisari Valentinianus I kuoli vuoden 375 marraskuussa, ja hänen seuraajakseen tulivat hänen kaksi poikaansa Valentinianus II ja Gratianus. Itä-Rooman keisari Valens kuoli Adrianopolin taistelussa vuonna 378, minkä jälkeen Gratianus nimitti Theodosiuksen hallitsijakumppanikseen ja Itä-Rooman augustukseksi.


Lähteet

muokkaa
  1. Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 7. Kansainvaellukset, s. 18-19. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09735-7

Kirjallisuutta

muokkaa
Edeltäjä:
Valentinianus II ja Gratianus
Rooman keisari
Kanssahallitsijat:
Valentinianus II ja Gratianus
Seuraaja:
Honorius ja Arcadius
pFad - Phonifier reborn

Pfad - The Proxy pFad of © 2024 Garber Painting. All rights reserved.

Note: This service is not intended for secure transactions such as banking, social media, email, or purchasing. Use at your own risk. We assume no liability whatsoever for broken pages.


Alternative Proxies:

Alternative Proxy

pFad Proxy

pFad v3 Proxy

pFad v4 Proxy