Vaasan rata

Vaasan rata
Perustiedot
Reitti	Seinäjoki–Vaskiluoto
Avattu	29. syyskuuta 1883
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Tekniset tiedot
Pituus	78 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	120 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus	(Seinäjoki)–Vaasa
Ohjauskeskus	Seinäjoki
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	JKV (Sk–Vs)
	( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Vaasan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Seinäjoelta Vaasaan ja edelleen Vaskiluotoon. Rata liittyy Seinäjoella Suomen päärataan. Radan pituus on 78 kilometriä.

Historia

Rataosa valmistui vuonna 1883 osana vanhaa Vaasan rataa Tampereelta Haapamäen kautta Vaasaan. Vaasan asemalta rataa jatkettiin Vaskiluodon ulkosatamaan vuonna 1900.^[2] Vaasan rata rakennettiin huomattavasti halvemmalla kuin vuonna 1862 avattu Helsinki–Hämeenlinna–rata, jonka kustannukset olivat paisuneet 1,5 miljoonalla hopearuplalla. Säästöjä saatiin muun muassa vaatimattomammilla asemilla, ohuemmilla sorakerroksilla ja puisilla ratasilloilla.^[3]

Radan sähköistäminen aloitettiin toukokuussa 2010 ja saatiin valmiiksi vuonna 2011.^[4] Radan sähköistys tarkoitti, että radalla voitiin alkaa ajaa Sm3-junilla.^[5]

Liikennöinti

Radalla kulkee Helsingin ja Vaasan väliset kaukojunat. 1990-luvulla radalla kulki Wasalandian kautta laivajunia satamaan, mutta nyttemmin radan loppupää on hiljentynyt. Tavarajunia radalla kulkee muutamia viikossa. Henkilöjunat pysähtyvät rataosalla nykyisin ainoastaan Tervajoen asemalla. Ylistaron, Isonkyrön ja Laihian asemat lakkautettiin kesäkuussa 2016 vähäisten matkustajamäärien vuoksi.^[6] Näiden asemien kautta kulkee kuitenkin VR:n liityntäbussi korvaten junia.

Matkustajamäärät

Henkilöliikenteen matkoja vuonna 2002 oli yhteensä 320 000, sittemmin radan matkustajamäärät ovat olleet nousussa. Vuonna 2009 yksin Vaasan rautatieasemalta tehtiin noin 345 000 matkaa. Tähän lisätään vielä väliasemien matkustajamäärät, niin päästään yli 400 000 matkaan vuodessa. Keväällä 2013 Pohjalainen uutisoi radan matkustajamäärien kasvaneen kymmenyksellä sähköistyksen myötä.^[7]^[8] Vuonna 2013 matkustajamäärä oli 435 000. Vuonna 2017 henkilöliikenteen matkoja rataosuudella tehtiin jo 485 000.^[9]^[5] Vuonna 2009 radalla oli matkustajia vuorokaudessa 1 030, vuonna 2013 1 260 ja vuonna 2035 Liikennevirasto on ennustanut olevan 1 510 vuorokaudessa.^[10]

Vuonna 2022 tehtiin 540 000 henkilöliikenteen matkaa.^[11]

Radanparannustyöt

Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian liikennepaikoilla. Radan sähköistystyöt alkoivat toukokuussa 2010. Sähköistys valmistui lokakuussa 2011, ja ajolankoihin kytkettiin jännite saman kuun lopussa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille. Sähköistyksen myötä radalle odotettiin nopeampaa liikennettä, mutta lukuisten tasoristeysten vuoksi radalle on jouduttu asettamaan nopeusrajoitukseksi 120 km/h.

Vuonna 2002 radalla oli 81 tasoristeystä^[12]ja vuonna 2014 64 tasoristeystä.^[13] Vuoteen 2022 mennessä risteyksistä yhdeksän oli poistettu osana Väyläviraston tasoristeysten poisto- ja parantamishanketta.^[14]

Lähteet

↑ Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 45. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
↑ Iltanen, Jussi: Radan Varrella, s. 166. Määritä julkaisija!
↑ Kortelainen, Kari: Suomen ensimmäinen rautatie tehtiin 1860-luvulla viimeisen päälle, sitten laatu romahti rajusti – Halvalla rakennetut radat aiheuttavat edelleen vaikeuksia VR:n junille Tekniikka&Talous. 9.11.2022. Viitattu 14.11.2022.
↑ https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/vaasan-rata-saa-sahkot-rautatiealueelle-liikkumminen-kielletty-sakon-uhalla-1.1086473 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ ^a ^b Varjonen, Terhi: Vaasan radan matkustajamäärä ilahduttaa Yle. 19.2.2014. Viitattu 31.5.2023.
↑ Rintamaa, Tuomo: Junat lopettavat pysähtymisen Isonkyrön, Laihian ja Ylistaron asemilla Yle. 2.5.2016. Viitattu 4.1.2020.
↑ Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit^{[vanhentunut linkki]}
↑ Vaasan radan liikenteessä kymmenyksen kasvu (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Henkilöliikenteen matkat vuonna 2017 (PDF) 21.8.2018. Väylävirasto. Viitattu 31.5.2023.
↑ http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_rautateiden_tulevaisuuden_web.pdfs. 11 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Kaukoliikenteen matkat vuonna 2022 (PDF) vayla.fi. 9.5.2023. Väylävirasto. Viitattu 12.11.2023.
↑ Tasoristeysten turvallisuus Seinäjoki–Vaasan satama-rataosalla (PDF) 2002. VTT.
↑ Seinäjoki-Vaasa tasoristeys.fi. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 4.10.2014.
↑ Tasoristeykset kartalla Tasoristeys.fi. Väylävirasto. Viitattu 14.11.2022.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan rata Wikimedia Commonsissa

Tampereen-Vaasan rautatien valmistumisesta 50 vuotta, Aamulehti, 28.09.1933, nro 260, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ensimmäisenä veturinkuljettajana ja hiekkajunan konduktöörinä Vaasan-Tampereen rautatiellä, Aamulehti, 28.09.1933, nro 260, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vaasan liikenne

Keskustan kadut	Alatori Aleksanterinkuja Ajurinkatu Asemakatu Hietasaarenkatu Hovioikeudenpuistikko Itäinen Kasarmintori Kasarminkatu Kauppapuistikko Kellosepänkatu Kirjastonkatu Kirjastonkuja Kirkkopuistikko Kirvesmiehenkatu Klemetinkatu Korsholmanpuistikko Koulukatu Lastenkodinkatu Läntinen Kasarmintori Museokatu Pitkäkatu Pikkukatu Raastuvankatu Rantakatu Rauhankatu Rautatienkatu Rosteninkatu Teräksenkuja Tiilitehtaankatu Tiilitehtaankuja Vaasanpuistikko Ylätori
Sillat	Vaskiluodon silta Palosaaren silta Sundomin silta
Päätiet	Eurooppatie 8 Eurooppatie 12 Valtatie 3 Valtatie 8 Valtatie 18 Seututie 673 Seututie 704 Seututie 715 Seututie 717 Seututie 718 Yhdystie 6741 Yhdystie 7173 Yhdystie 7251
Raideliikenne	Vaasan rata Huutoniemen seisake Mustasaaren rautatieasema Rautatieasema Vaskiluodon rautatieasema Wasalandian seisake
Lento- ja meriliikenne	Lentoasema Satama

[1] Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 45. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3

[2] Iltanen, Jussi: Radan Varrella, s. 166. Määritä julkaisija!

[3] Kortelainen, Kari: Suomen ensimmäinen rautatie tehtiin 1860-luvulla viimeisen päälle, sitten laatu romahti rajusti – Halvalla rakennetut radat aiheuttavat edelleen vaikeuksia VR:n junille Tekniikka&Talous. 9.11.2022. Viitattu 14.11.2022.

[4] ttps://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/vaasan-rata-saa-sahkot-rautatiealueelle-liikkumminen-kielletty-sakon-uhalla-1.1086473 (Arkistoitu – Internet Archive)

[Varjonen_2014-5] Varjonen, Terhi: Vaasan radan matkustajamäärä ilahduttaa Yle. 19.2.2014. Viitattu 31.5.2023.

[6] Rintamaa, Tuomo: Junat lopettavat pysähtymisen Isonkyrön, Laihian ja Ylistaron asemilla Yle. 2.5.2016. Viitattu 4.1.2020.

[7] Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit^{[vanhentunut linkki]}

[8] Vaasan radan liikenteessä kymmenyksen kasvu (Arkistoitu – Internet Archive)

[9] Henkilöliikenteen matkat vuonna 2017 (PDF) 21.8.2018. Väylävirasto. Viitattu 31.5.2023.

[10] ttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_rautateiden_tulevaisuuden_web.pdfs. 11 (Arkistoitu – Internet Archive)

[11] Kaukoliikenteen matkat vuonna 2022 (PDF) vayla.fi. 9.5.2023. Väylävirasto. Viitattu 12.11.2023.

[12] Tasoristeysten turvallisuus Seinäjoki–Vaasan satama-rataosalla (PDF) 2002. VTT.

[13] Seinäjoki-Vaasa tasoristeys.fi. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 4.10.2014.

[14] Tasoristeykset kartalla Tasoristeys.fi. Väylävirasto. Viitattu 14.11.2022.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]