Azorit
| Região Autónoma dos Açores |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | itsehallinnollinen alue | ||
| Presidentti | Vasco Cordeiro | ||
| Pääkaupunki |
Ponta Delgada, Angra do Heroísmo, Horta |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 2 333 (sijalla 167*) | ||
| – josta sisävesiä | – | ||
| Väkiluku (2012) | 247 549[1] (sijalla 172*) | ||
| – väestötiheys | 102 | ||
| Viralliset kielet | portugali | ||
| Valuutta | euro (EUR) | ||
| BKT (2010) | |||
| – yhteensä | 3 728 M€[2] (sijalla 165*) | ||
| – per asukas | 15 200 €[2] | ||
| HDI (?) | ? (sijalla ?) | ||
| Aikavyöhyke | UTC-1 | ||
| – kesäaika | UTC | ||
| Itsenäisyys – itsehallinto |
25. huhtikuuta 1976 |
||
| Lyhenne | |||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+351 | ||
| Tunnuslause | Antes morrer livres que em paz sujeitos | ||
| Kansallislaulu | ”Hino dos Açores” | ||
|
* ei mukana varsinaisessa listauksessa |
|||
Azorit [asorit] (port. Açores) on Atlantilla sijaitseva Portugalille kuuluva autonominen saariryhmä. Se sijaitsee noin 1 500 kilometrin päässä Lissabonista ja noin 3 900 kilometrin päässä Pohjois-Amerikan rannikolta. Azorien yhdeksän tuliperäistä saarta levittäytyvät yli 600 kilometrin matkalle. Azoreilla, Picon saarella, sijaitsee Portugalin korkein vuori Pico, jonka huippu kohoaa 2 351 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Saarten asukasluku vuonna 2012 oli 247 500. Suurin kaupunki on São Miguelin saarella oleva Ponta Delgada, jossa asuu noin 69 000 ihmistä.[1] Osana Portugalia Azorit kuuluvat Euroopan unioniin[3].
Maantiede
Sijainti, maastonmuodot ja geologia
Azorit sijaitsevat Atlantin valtameressä välillä 36°–39° pohjoista leveyttä ja 24°–31° läntistä pituutta. Matkaa emämaa Portugalin mantereelle on noin 1300 km.[4]
Azorit ovat Atlantin keskiselänteen huippu joka kohoaa merenpinnan yläpuolelle.[5] Vesialueella kohtaa kolme mannerlaattaa. Tämän takia saarilla on aktiivista vulkaanista toimintaa: kuumia lähteitä ja toistuvia maanjäristyksiä.[6]
Ilmasto
Azoreilla vallitsee ympäri vuoden lauhkea meri-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on 13–22 astetta.[7] Golf-virran läheisyyden takia lämpötila pysyy melko tasaisena, sateita saadaan runsaasti ja sää on usein sumuinen.[4]
Lämpimin kuukausi on elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Ponta Delgadassa on 25,6 astetta. Viileintä on helmikuussa, keskimääräinen alin 11 astetta. Sateet ajoittuvat vuoden talvipuolelle, lokakuusta maaliskuuhun saadaan sadetta yli sata millimetriä kuukaudessa. Vähiten sataa heinäkuussa, alle 30 mm.[8]
Luonto
Azoreilla kasvaa yli 850 kasvilajia, joista noin 300 on alkuperäisiä ja 60 endeemisiä. [7]
Saarelle on istutettu myös tulokaslajeja, jotka ovat syrjäyttäneet monet kotoperäiset puut ja kukkakasvit. Alkuperäiset laakeripuumetsät on korvannut Japanista tuotu sugi-havupuu. Muita alaa valtaavia tulokaslajeja ovat keltatuoksuinkivääri ja sininen jalohortensia.[7]
Azorien vesillä elää 25 eri merinisäkäslajia.[7] Ainoat saarten maaperällä luontaisesti eläneet nisäkkäät ovat lepakoita.[9] Azorienpunatulkkua tavataan vain Azoreilla.[10]
Historia
Azorien löytämisestä on useita versioita, mutta tunnetuimmassa versiossa Santa Marian saaren löysi 1427 tutkimusmatkailija Diogo de Silves.[11] Portugalilaisten ja genovalaisten merimiesten kuitenkin tiedetään käyneen saarilla jo edellisellä vuosisadalla.
Kuningas Alfonso V antoi pojalleen Henrik Purjehtijalle tehtäväksi asuttaa seitsemän Azorien saarista.[11] Ensimmäiset asutetut saaret olivat Santa Maria, São Miguel ja Terceira vuoden 1450 tienoilla. Ensimmäiset asukkaat tulivat erityisesti Algarvesta, Alentejosta ja Madeiralta. Portugalin asukasluku oli 1400-luvun puolivälissä vain noin 1,5 miljoonaa, joten Henrik houkutteli saarille asukkaita myös Flanderista. Faialille ja Picolle muutti 1466 flanderilaisia Joost de Hurteren alaisuudessa ja Floresille hieman myöhemmin Willem van der Haegenin alaisuudessa.[12]
Azoreilla kävi aluksia jo 1500-luvun puolivälissä, kun ne palasivat Intiasta. Saaren kehittyminen sai kuitenkin vauhtia, kun Portugali otti Brasilian siirtomaakseen. Angran satamakylästä tuli erityisen merkittävä keskus, sillä siellä oli suojaisa ankkuripaikka. Sitä kautta kuljetettiin azorilaisia tuotteita.[13]
Espanja valtasi 1580 Portugalin. Ranskalaisten tuella Azorien Terceiran saari oli portugalilaisten viimeinen tukikohta sodassa Espanjaa vastaan. Espanjalaiset kukistivat Terceiran edustalla heinäkuussa 1582 ranskalaislaivaston ja seuraavana vuonna valtasivat saaren. Espanjalaiset menettivät saaret vuonna 1640, jolloin siitä tuli merkittävä Britannian kaupankäynnin ja laivastostrategian kohde.[14]
Azorit liitettiin vuonna 1766 Portugalin keskushallinnon alaisuuteen. Pääministeri Sebastião José de Carvalho e Melo nimitti saarille sekä kuvernöörin että kenraalikapteenin. Hän uudisti koko Portugalin paikallishallintoa. Azoreista tuli oma provinssinsa, jota hallittiin Angralta. Keskitetty hallinto herätti myös vastustusta, sillä saaret olivat olleet aiemmin pitkälti itsehallinnollisia. Varsinkin São Miguelille vastutettiin Terceiran saarelle sijoitettua hallintoa.[14]
Toisen maailmansodan aikana Lajes ja Santa Maria olivat tärkeitä lentotukikohtia. Yhdysvallat on ylläpitänyt Naton tukikohtaa Lajesissa vuodesta 1951 alkaen.[5]
Azoreista tuli vuonna 1976 itsehallinnollinen alue, jolla on oma paikallisparlamenttinsa.[15]
Azorien saaret
| Azorien saaret | ||||
|---|---|---|---|---|
| Saaren nimi | Asukasluku (2002) | Pääkaupunki | Kuntia | Pinta-ala |
| São Miguel | 130 154 | Ponta Delgada | 6 | 759 km2 |
| Terceira | 54 996 | Angra do Heroísmo | 2 | 403 km2 |
| Faial | 14 934 | Horta | 1 | 173 km2 |
| Pico | 14 579 | Madalena | 3 | 446 km2 |
| São Jorge | 9 522 | Velas | 2 | 246 km² |
| Santa Maria | 5 490 | Vila do Porto | 1 | 97 km2 |
| Graciosa | 4 708 | Santa Cruz da Graciosa | 1 | 62 km2 |
| Flores | 3 949 | Santa Cruz das Flores | 2 | 143 km2 |
| Corvo | 435 | Vila do Corvo | 1 | 17 km2 |
Talous
Azorien tärkein elinkeino on maatalous, suurimpina tuotannon sektoreina maitotalous ja karjankasvatus.[16] São Miguelin saarella kasvatetaan ananasta yli 6 000 kasvihuoneessa.[17]
Turismin taloudellinen merkitys saarille on myös tärkeä, mutta hallinto rajoittaa sitä tarkoituksella.[16]
Vuonna 2010 Azorien bruttokansantuote oli 3 728 miljoonaa euroa, henkeä kohti 15 200 € , mikä on hiukan alle Portugalin keskiarvon ja noin 76 % Euroopan 27 maan keskiarvosta. Teollisuus (lähinnä rakennus- ja energiasektorit) tuottaa 16 % kansantuotteesta ja työllistää noin neljänneksen ihmisistä. Maatalous, kalastus ja metsästys tuovat 8,4 % tuloista ja työllistävät 11,3 % ihmisistä. Loput ihmiset ja kolme neljäsosaa saarten tuloista ovat palvelualalla.[2]
Liikenne
Ilmailu
Yhdeksästä saaresta jokaisella on oma lentoasema,[18] tosin suuri osa niistä on pienempiä lentopaikkoja, joita ei luokitella lentokentiksi. Portugalilainen lentokenttien huoltoyritys ANA – Aeroportos de Portugal operoi Ponta Delgadan, Hortan, Vila do Porton ja Santa Cruz das Floresin kenttien terminaaleja. Muita kenttiä Lajesin lentokenttää lukuun ottamatta huoltaa Azorien paikallishallinto. Lajesin kenttä on kaupallisen toimintansa lisäksi sotilaallisessa käytössä, ja sitä huoltaa Portugalin asevoimat yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.
Saarilla sijaitsevat seuraavat lentokentät:
- Santa Maria: Santa Marian lentoasema (LPAZ)
- Sao Miguel: João Paulo II:n lentoasema (LPPD)
- Terceira: Lajesin lentotukikohta (LPLA) Lajes Air Base (Portuguese Airforce and United States Air Force)
- Sao Jorge: São Jorgen lentoasema (LPSJ)
- Pico: Picon lentokenttä (LPPI)
- Faial: Hortan lentoasema (LPHR)
- Graciosa: Graciosan lentoasema (LPGR)
- Flores: Floresin lentoasema (LPFL)
- Corvo: Corvon lentokenttä (LPCR)
Laivaliikenne
Tärkeimmät satamat ovat Angra do Heroísmo, Ponta Delgada ja Horta.[5]
Kulttuuri
Saarten kulttuuri on saanut pääasialliset vaikutteensa portugalilaisten ja ranskalaisten maahanmuuttajien mukana. Maatalouteen ja valaanmetsästykseen liittyvät perinteet ovat muokanneet sitä vuosisatojen varrella. Arkkitehtuurille on tyypillistä paikallisen laavakiven käyttö, valkoiseksi kalkitut seinät ja koristekaakelit, joissa on vaikutteita sekä maureilta että flaamilaisesta keramiikasta.[17]
Katso myös
Lähteet
- Sayers, David: Azores. Chalfont St Peter: Bradt Trave Guides Ltd, 2016. ISBN 978-1-78477-023-5 Google-kirjat (viitattu 22.1.2018).
Viitteet
- ↑ a b Açores (Autonomous Region) Citypopulation.de. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ a b c Economy Aicep Portugal Global. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ Euroopan komissio: Aluepolitiikka ja syrjäisimmät alueet Luettu 1.4.2013
- ↑ a b Azoreans - Orientation Countries and their cultures. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ a b c Azores Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ Azorit – aarre Atlantin keskellä http://www.matkaopas.info. Viitattu 20. toukokuuta 2013.
- ↑ a b c d Kari Pitkänen: Laavan päällä kukkii Euroopan suurin salaisuus. Aamulehti, 2.3.2011, s. B28.
- ↑ Ponta Delgada climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 347. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6
- ↑ BirdLife International: Pyrrhula murina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Sayers, s. 16.
- ↑ Sayers, s. 17.
- ↑ Sayers, s. 19.
- ↑ a b Sayers, s. 20.
- ↑ Sayers, s. 22.
- ↑ a b Azorit on merestä noussut paratiisi http://plaza.fi. Viitattu 20. toukokuuta 2013.
- ↑ a b Culture Azores Web. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ Flughäfen in Portugal (PT) Flugplaetze.org. Viitattu 7.7.2009.
Aiheesta muualla
- Azores Tourist Guide (englanniksi)
- Discover Azores (englanniksi)
- Azorit Rantapallossa
- http://www.matkailijat.net/lueBlogi/139-azorit--portugali---tutustu-kauniiseen-luontoon-atlantin-keskella-azoreilla Azorien nähtävyyksiä]