Kaitaa
| Kaitaa | |
|---|---|
| Kaitans | |
 Iivisniemen ostoskeskus |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kaitaa korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Espoonlahti |
| Kaupunginosa nro | 31[1] |
| Pinta-ala | 6,8 km² [2] |
| Väkiluku | 6 911[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 857 as./km² |
| Osa-alueet | Finnoo, Hannus, Hannusjärvi, Hyljelahti, Iivisniemi ja Kaitamäki |
| Postinumero(t) | 02260 |
| Lähialueet | Espoonlahti, Matinkylä, Nöykkiö, Soukka |
Kaitaa (ruots. Kaitans) on noin 6 000 asukkaan kaupunginosa eteläisessä Espoossa Länsiväylän eteläpuolella. Etelässä se rajautuu Suomenlahteen.
Kaitaa on pääosin pientaloaluetta, mutta Iivisniemen osa-alueella on myös kerrostaloja. Alueella sijaitsee Hannusjärven virkistysalue. Kaitaan osa-alueet ovat Finnoo, Hannus, Hannusjärvi, Hyljelahti, Iivisniemi ja Kaitamäki.[4]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitaa-nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Nimen taustalla on talon nimi Kait(a), johon sisältyy joko henkilönnimi tai merkitys "kapea" mahdollisessa kantaniemessä Kaitalahti tai Kaitaniemi. Nimen lopussa esiintyvä ”ans” merkitsee yleensä yksinäistaloa tai pientä kylää. 1500-luvulla kylää on kutsuttu Rii(hi)lahdeksi (1540–1544). Kylän vanhempia kirjoitusasuja ovat Kajtans (1549) ja Kaidansby (1564).[5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitaa sijaitsee Espoonlahden suuralueen kaakkoisosassa. Se rajoittuu lounaassa Soukkaan, luoteessa Espoonlahteen, pohjoisessa Nöykkiöön, idässä Matinkylään ja etelässä Suomenlahteen. Iivisniemen kerrostalolähiö sijaitsee osapuilleen Kaitaan keskellä. Finnoo puolestaan sijaitsee Kaitaan ja Nöykkiön itäosissa; se ei ole virallinen kaupunginosa.[6]
Kaitaan edustalla sijaitseva Granholmenin saari kuuluu Soukkaan. Kuusihehtaarinen Ryssjeholmenin saari puolestaan kuuluu Kaitaaseen. Ryssjeholmenin pohjoispuolella sijaitsevan parihehtaarisen Pirisaaren halki kulkee Kaitaan ja Matinkylän raja.
Kaitaan kallioperä on suurimmaksi osaksi punertavaa mikrokliinigraniittia, kuten kaikkialla Etelä-Espoossa. Iivisniemen alueella kulkee kapeahko itä–länsisuuntainen amfiboliitti- ja sarvivälkegneissiesiintymä. Maaperältään Kaitaa on muinaista merenpohjaa, jossa merivesi on huuhtonut selänteiden lakialueet paljaiksi kallioiksi ja laaksoihin on muodostunut paikka paikoin paksuja savikerroksia. Iivisniemen lähiö sijaitsee siltti- ja hiekkakerroksen päällä, jonka paksuus on enimmäkseen korkeintaan kolme metriä.[7]
Kaitaan luoteisosassa sijaitseva Hannusjärvi on Manner-Espoon ainoa Länsiväylän eteläpuolinen järvi. Matalaa Hannusjärveä ympäröi selänneryhmä, jonka korkeimmat kohdat kohoavat 30–40 metriä merenpinnan yläpuolelle.[8] Kaitamäki, Rullavuori ja Ourivuori muodostavat pienen selännevyöhykkeen Kaitaan eteläosaan. Näiden rinteiden ja Iivisniemen välissä sijaitsee itä–länsisuuntainen kapea Kaitaanlaakso, joka on entistä peltomaata. Kaitaan itäosa eli Finnoo on enimmäkseen laaksoa.[9] Finnoon allas sijaitsee Kaitaan kaakkoisosassa.
Kaitaan pienilmastoon vaikuttaa eniten sijainti meren rannalla. Meri vähentää vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen lämpötilavaihteluja ja nostaa ilman suhteellista kosteutta. Kaitaanlaakson puistoalueelle ja Iivisniemen pitkänomaisiin kerrostalorivistöihin muodostuu toisinaan tuulensolia. Laajat avokalliot varastoivat auringosta säteilevää lämpöä, niiden paljaat ja kaltevat etelärinteet saattavat olla jopa paahteisia.[10]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muun Uudenmaan rannikon tavoin Kaitaan alue on aikoinaan muuttunut muuttoliikkeen seurauksena suomenkielisestä ruotsinkieliseksi kunnes 1900-luvulla tapahtui jälleen voimakas suomenkielistyminen, niin ikään muuttoliikkeen vaikutuksesta.
Lahti oli alkuaan muodoltaan kaita, ja nimi jäi käyttöön vaikka se maankohoamisen seurauksena menettikin kaidan muotonsa. Ennen 1970-lukua myös suomea äidinkielenään puhuvat käyttivät lahdesta Kaitviken-nimeä. Aikakirjoihin ei ole merkitty, muodostiko nimitoimikunta 1970-luvun alussa Kaitalahti-nimen palauttamalla muinaisen nimen vai tehtiinkö se mukailemalla ruotsinkielistä Kaitviken-nimeä.[11]
Vakinaisen asutuksen historia nykyisen Kaitaan alueella ulottuu rautakauteen vuoden 1000 kieppeille. 1600-luvun lopulla nyky-Kaitaan koillisosaan perustettiin Finnon kartano, josta ei enää ole näkyviä jälkiä.[12] Sen 1952 valmistuneen viimeisen päärakennuksen alueella on puutarhamyymälä ja Länsiväylälle Helsingin suuntaan liikennettä syöttävä moottoritieliittymä.
Kaitaan eteläosaan Suomenlahden rannalle kohosi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa arkkitehtonisesti merkittäviä huviloita, kuten Villa Rulludd ja Marjaranta.[13]
Länsiväylän rakentuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Kaitaan pohjoisrajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.[14]
Aluerakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Iivisniemen alue tuli Asuntosäätiön, Saton ja Polarin muodostamalle yhtymälle. 1960-luvulla Espoon kauppala tehosti maanhankintaa ja osti muun muassa Finnon kartanon alueet sekä laajoja alueita Etelä-Espoosta. Kaavoitus eteni Etelä-Espoossa nopeasti 1970-luvulla.[14]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitaa on harvempaan asuttua kuin Suur-Espoonlahti keskimäärin ja huomattavasti harvempaan asuttu kuin itänaapurinsa Matinkylä. Vuodenvaihteessa 2021/2022 Kaitaan väkiluku oli noin 5 800. Väestön painopiste on Iivisniemessä. Länsimetron rakentamisen myötä väestön määrä ja painopisteet muuttuvat olennaisesti. Finnoon osa-alueelle rakennetaan tiivis, urbaani alue tornitaloineen ja myös Iivisniemen rakennuskantaa lisätään. Kaitaan väkiluvun on määrä moninkertaistua.[15]
Kaitaan lounaisin kolkka eli Riilahti nivoutuu yhteen Ala-Soukan kanssa: Ala-Soukan ostoskeskus sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Kaitaan lounaisosan omakotitaloista. Hanikka luontopolkuineen sijaitsee välittömästi Riilahden eteläpuolella.
Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitaan alueella toimii kolme oppilaitosta. Iivisniemen koulussa toimivat luokat 1–6 ja Kaitaan koulussa luokat 7–9. Kaitaan lukio antaa ylioppilastutkintoon tähtäävää opetusta. Kaitaan koulussa ja Kaitaan lukiossa osa oppilaspaikoista on varattu kuvataidepainotukseen pyrkiville oppilaille.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitaa sijaitsee noin viisitoista kilometriä Helsingin keskustasta länteen ja sen joukkoliikenne perustuu linja-autoihin ja metroon. Tyypillinen matka-aika Iivisniemestä Kamppiin bussilla ja metrolla on noin 30 minuuttia, Finnoonsolmusta matka kestää noin 25 minuuttia.
Kaitaan läpi kulkeva Kaitaantie–Hannuksentie on kaupunginosan keskeinen liikenneväylä, jota pitkin kulkee useita bussilinjoja lounaisen Espoon ja Matinkylän väliä. Finnevikin maasillan kautta kulkee eteläisempi yhteys Matinkylään. Kolmas merkittävä väylä on Riilahdentie, joka yhdistää Kaitaantien Soukanväylään. Muut tiet ovat pääosin pieniä pihateitä.
Kaitaan kaakkoisosassa sijaitsee Suomenojan pienvenesatama, jossa on noin tuhat venepaikkaa.[17]
Kaitaalla on kaksi metroasemaa: Kaitaa ja Finnoo. Ne avattiin liikenteelle 3. joulukuuta 2022.[18] Kaitaan läntisimmät osat sijaitsevat puolestaan lähempänä Soukan ja Espoonlahden metroasemia kuin kahta ensinmainittua.
Metro mullisti lounaisen Espoon joukkoliikennejärjestelmän. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka Kaitaalta kestää 43 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Kalasatamassa, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Kaitaan metroasema rakennetaan Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen.[19]
| Metroasema | Aika (min.) | Etäisyys (km) |
|---|---|---|
| Kivenlahti | 6 | 3,9 |
| Espoonlahti | 4 | 2,9 |
| Soukka | 2 | 1,6 |
| Kaitaa | 0 | 0,0 |
| Finnoo | 2 | 1,3 |
| Matinkylä | 4 | 2,9 |
| Tapiola | 9 | 7,2 |
| Lauttasaari | 18 | 14,2 |
| Kamppi | 22 | 17,6 |
| Rautatientori | 23 | 18,1 |
| Hakaniemi | 25 | 19,6 |
| Itäkeskus | 37 | 28,3 |
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Retkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hannusjärven pohjoispuolen metsäalueella kulkee Hannusmetsän luontopolku, joka on pituudeltaan noin 3,5 kilometriä. Finnoon luontopolku kulkee vesialtaan ympäri ja on pituudeltaan noin 1,6 kilometriä. Merenrannassa rantaraitin varrella kohoaa Rullavuoren silokalliot. Merenrannan rantaviivaa pitkin kulkee Espoon rantaraitti, joka ulottuu aina Helsingin vastaiselta rajalta Kirkkonummen rajalle.[20][21]
Kaitaan alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Suomenojan siirtolohkare, joka sijaitsee Hannuksentien varrella Finnoossa. Siirtolohkare on nimitetty luonnonmuistomerkiksi vuonna 1986.[22]
Tunnettuja kaitaalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Muusikko Jukka Karjalainen (J. Karjalainen ja Mustat Lasit)
- Trainers' Housen omistaja Jari Sarasvuo on kotoisin Kaitaalta
- Kansanedustaja sekä vuosien 2006 ja 2012 presidenttiehdokas Timo Soini
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Kaitaa – Kaitans Espoo.fi. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ Suviranta, Sami: Kaitaan nimistö Espoon kaupunki. 2008. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Espoon aluejaot / liitetiedosto (pdf) Espoo.fi. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivut 7 ja 8/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivu 9/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivut 15/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivu 10/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Sami Suviranta: Kaitaa – Kaitans Espoo.fi. 2014. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ Härö, s. 311
- ↑ Härö, s. 201–203
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 23–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Finnoo-Kaitaa -visiotyö on saatu päätökseen (Liite: Finnoo visioraportti) Espoo.fi. 30.6.2011. Arkistoitu 18.10.2017. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Venesatamat Espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ Karppi, Tiina: Länsimetron jatkeen liikenne alkaa joulukuussa – metro pitenee viidellä pysäkillä, seitsemällä kilometrillä ja saa 78-metriset liukuportaat Yle Uutiset. 13.10.2022. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ a b Metron matka-aikataulukko Länsimetro.fi. Viitattu 17.10.2017.
- ↑ Rantaraitti Espoon kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Hentman, Raija: Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas, s. 185–189. Minerva Kustannus, 2018. ISBN 978-952-312-588-9
- ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaitaa Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
