Lähdekoodi sivulle Suuri koalitio

{{Puoluepolitiikka}}
'''Suuri koalitio''' on hallitusratkaisu sellaisessa monipuoluejärjestelmässä, jossa on kaksi kilpailevaa suurta puoluetta. Suuressa koalitiossa nämä suuret puolueet muodostavat hallituksen keskenään. Tähän on tyypillisesti syynä se, etteivät ne saa edes apupuolueineen riittävää tukea (enemmistöä) hallitukselleen yksinään.

==Saksa==
Saksassa suuri koalitiohallitus ({{k-de|Große Koalition}}) muodostettiin ensimmäisen kerran [[1966]] [[Christlich Demokratische Union|kristillisdemokraattien]] ja [[Sozialdemokratische Partei Deutschlands|sosiaalidemokraattien]] välillä. Se oli ensimmäinen [[Saksa|Saksan liittotasavallan]] hallitus, johon sosiaalidemokraatit ottivat osaa. Tämän hallituksen aikaa leimasivat opiskelijalevottomuudet ja perustuslain 17. lisäyksen, hätätilalakien ajaminen läpi. [[Saksan liittokansleri|Liittokanslerina]] tässä ensimmäisessä CDU.n ja SPD:n suuressa koalitiossa vuosina 1966–1969 oli kristillisdemokraatti [[Kurt Georg Kiesinger]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bundeskanzlerin.de/bkin-en/chancellery/federal-chancellors-since-1949/kurt-georg-kiesinger|nimeke=Bundeskanzlerin {{!}} Kurt Georg Kiesinger|julkaisu=www.bundeskanzlerin.de|viitattu=2020-02-24}}</ref>

Koalitiohallitus hajosi syksyllä 1969. Sosiaalidemokraatit voittivat vaaleissa ja [[Willy Brandt]] muodosti hallituksen, tällä kertaa [[FDP]]:n kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://willy-brandt.de/en/willy-brandt/biography/|nimeke=Biography|julkaisu=Bundeskanzler Willy Brandt Stiftung|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

Toisen kerran suuri koalitio kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien välillä muodostettiin marraskuussa 2005 [[Angela Merkel]]in johdolla<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/saksalle_naiskansleri/5747367|nimeke=Saksalle naiskansleri|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, ja kolmannen kerran joulukuussa 2013<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/saksan_uusi_hallitus_koostuu_tutuista_nimista/6985078|nimeke=Saksan uusi hallitus koostuu tutuista nimistä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja neljännen kerran taas liittokansleri Angela Merkelin johdolla, kun syyskuun 2017 liittopäivävaalien ja erittäin vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen saatiin lopulta maaliskuussa 2018 muodostettua taas kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien yhteishallitus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10109157|nimeke=Saksan uudet ministerit julki – perheministeriksi nousee Berliinin ongelmallisen trendialueen pormestari, terveysministeriksi Merkel-kriitikko|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
<!-- Sittemmin näyttää siltä että tämä koalitio olisi saamassa neljännen kauden vuosille 2018-2021, mutta se riippuu siitä, hyväksyykö SPD hallitusneuvottelujen lopputulokset jäsenäänestyksen perusteella huhtikuussa 2018. -->

==Itävalta==
Itävallassa suuri koalitio on muodostettu [[Itävallan kansanpuolue|kansanpuolueen]] ja [[SPÖ|sosiaalidemokraattisen puolue]]en välillä 1945–1966, 1986–2000 ja 2006–2017.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dw.com/en/austria-establishes-grand-coalition-alliance-for-another-five-years/a-17290970|nimeke=Austria establishes grand coalition alliance for another five years {{!}} DW {{!}} 12.12.2013|tekijä=Deutsche Welle (www.dw.com)|julkaisu=DW.COM|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Toisen maailmansodan jälkeen ÖVP:n ja SPÖ:n lisäksi merkittävä kannatus oli ainoastaan kommunisteilla ja suuremmat puolueet saivat molemmat säännöllisesti noin 45&nbsp;% äänistä vaaleissa. Koalitio päättyi toistaiseksi syksyyn 2017, jolloin ÖVP palasi yhteistyöhön kansallismielisen FPÖ:n kanssa, tällä kertaa ilman ulkopoliittisia vastalauseita EU:n sisällä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9982719|nimeke=Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Euroopan unionin parlamentti ==
Euroopan unionin parlamentissa on usein toiminut suuri koalitio, johon on kuulunut [[Euroopan kansanpuolueen ryhmä]] (EPP), [[Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä]] (S&D) ja [[Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä]] (ALDE).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006122109.html|nimeke=Pääkirjoitus {{!}} EU ei saanut parlamenttiinsa eurojytkyä, vaan sinne syntyy ”suuri koalitio”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-05-27|viitattu=2020-12-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Euroopan parlamentissa maltillisen oikeiston EPP:n ja sosiaalidemokraattien S&D:n sekä liberaalien ALDE:n suuri koalitio on käytännössä aina ollut Euroopan parlamentin enemmistössä. Vuoden [[Europarlamenttivaalit 2019|2019 Europarlamenttivaalit]] päättivät Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien pitkäaikaisen enemmistön, jota he olivat pitäneet aina ensimmäisten Europarlamenttivaalien jälkeen vuodesta [[Europarlamenttivaalit 1979|1979]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://berlinpolicyjournal.com/the-grand-coalition-is-no-more/|nimeke=Europe's Grand Coalition Is No More|julkaisu=Berlin Policy Journal - Blog|ajankohta=2019-05-27|viitattu=2020-12-02}}</ref> 

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Hallituskoalitiot]]
[[Luokka:Politiikan käsitteet]]
[[Luokka:Saksan politiikka]]