Lähdekoodi sivulle Sveitsi

{{Hyvä}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Muita Sveitsi-sanan merkityksiä on lueteltu [[Sveitsi (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Valtion_tiedot|koko-nimi   = Sveitsin valaliitto
|nimet-virallisilla-kielillä = Schweizerische Eidgenossenschaft {{de}}<br />Confédération suisse {{fr}}<br />Confederazione svizzera {{it}}<br />Confederaziun svizra {{rm}}
|nimi-genetiivissä           = Sveitsin
|motto                       = '''Epävirallinen:'''<br>''Unus pro omnibus, omnes pro uno'' ({{k-fi|Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta}})<br>'''Valaliiton perustuslain alkulause:'''<br>''Im Namen Gottes des Allmächtigen!'' ({{k-fi|Kaikkivaltiaan Jumalan nimeen!}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.admin.ch/opc/de/classified-compilation/19995395/index.html | Nimeke = Bundesverfassung der Schweizerischen Eidgenossenschaft | Selite = Sveitsin valaliiton perustuslaki vuodelta 1999 | Ajankohta = 18.4.1999 | Julkaisu =  | Viitattu = 2.12.2017 | Kieli = {{de}}, {{fr}}, {{it}}, {{rm}}, {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160925210152/https://www.admin.ch/opc/de/classified-compilation/19995395/index.html | arkistoitu = 25.9.2016 }}</ref>
|viralliset-kielet           = [[Saksan kieli|saksa]]<br>[[Ranskan kieli|ranska]]<br>[[Italian kieli|italia]]<br />([[retoromaani]]<ref name="Perustuslaki, Art. 70 Sprachen">Perustuslaki, Art. 70 Sprachen</ref>)
|pääkaupunki                 = Ei virallista pääkaupunkia (''[[de jure]]'')<br>[[Bern]] (134&nbsp;591 as.) (''[[de facto]]'')<ref name=as2019/>
|pääkaupungin-koordinaatit   = {{coor dm|46|57|N|7|27|E}}
|valtionpäämiehen-nimike     = [[Sveitsin liittoneuvosto|Liittoneuvosto]]
|nykyinen-valtionpäämies     = [[Viola Amherd]] ([[Sveitsin liittopresidentti|liittopresidentti]] vuonna 2024)<br/>[[Karin Keller-Sutter]] (varaliittopresidentti vuonna 2024)<br/>[[Guy Parmelin]]<br/>[[Ignazio Cassis]]<br/>[[Albert Rösti]]<br/>[[Élisabeth Baume-Schneider]]<br/>[[Beat Jans]]
|alan-sijaluku               = 135
|pinta-ala                   = 41&nbsp;290 km² <ref name="pinta-alat 2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/themen/02/03/blank/data/gemeindedaten.html| Nimeke = Arealstatistik Standard – Gemeinden nach 4 Hauptbereichen | Tiedostomuoto = Excel | Ajankohta = 2014| Julkaisupaikka = Neuchâtel | Julkaisija = Bundesamt für Statistik| Viitattu = 16.7.2015 | Kieli = {{de}}}}</ref>
|vesipinta-ala=4,3&nbsp;% <ref name="maankäyttö 2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/themen/02/03/blank/data/01.html| Nimeke  = Bodennutzung und Bodenbedeckung – Daten  | Ajankohta = 2009| Julkaisupaikka = Neuchâtel | Julkaisija = Bundesamt für Statistik| Viitattu = 16.7.2015 | Kieli = {{de}}}}</ref>
|väestönlaskentavuosi        = 2019
|väkiluvun-sijaluku          = 92
|väkiluku                    = 8&nbsp;606&nbsp;033 <small>(vakinaiset asukkaat)</small> <ref name=as2019>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfsstatic/dam/assets/13707291/master | Nimeke = Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019  | Tiedostomuoto = Excel | Ajankohta = 27.8.2020 | Julkaisupaikka = Neuchâtel | Julkaisija = Bundesamt für Statistik (BFS)| Viitattu = 30.8.2020 | Kieli = {{de}}}}</ref>
|väestötiheys                = 208 as. / km² <ref name=as2019/><ref name="pinta-alat 2014"/>
|itsenäisyystapahtumat       = ''Ewiger Bund'':<br />Tunnustettu:<br />Valtioliitto:
|itsenäisyysvuodet           = [[1. elokuuta]] [[1291]]<br />[[24. lokakuuta]] [[1648]]<br />[[1848]]
|valuutta                    = [[Sveitsin frangi |Sveitsin frangi (Sfr)]]
|valuuttatunnus              = CHF
|aikavyöhyke                 = UTC+1
|kesäaika                    = UTC+2
|kansallislaulu              = [[Schweizerpsalm]] 
|kansallislauluääni          = Swiss Psalm.ogg
|verkkotunnus                = .CH
|suuntanumero                = 41
|hdi-vuosi	             = {{ValtioHDI|Vuosi}}
|hdi-sija	             = {{ValtioHDISija|CH}}
|hdi		             = {{ValtioHDI|CH}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
|bkt-vuosi                   = 2021
|bkt-sija                    = 20
|bkt                         = 813 mrd. [[Yhdysvaltain dollari|USD]] <ref name=imf>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.imf.org/en/Publications/WEO/weo-database/2022/April/weo-report?c=146,&s=NGDP_RPCH,NGDPD,PPPGDP,NGDPDPC,PPPPC,PPPSH,NGSD_NGDP,PCPIPCH,LUR,LE,GGXWDN_NGDP,GGXWDG_NGDP,BCA,BCA_NGDPD,&sy=2021&ey=2022&ssm=0&scsm=1&scc=0&ssd=1&ssc=0&sic=0&sort=country&ds=.&br=1 | Nimeke = World Economic Outlook Database | Selite = Kansainvälisen valuuttarahaston tietokanta | Ajankohta = huhtikuu 2022 | Julkaisupaikka = Washington DC | Julkaisija = Kansainvälinen valuuttarahasto | Viitattu = 20.4.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>
|bkt-per-asukas              = 93&nbsp;720 USD
|alaviite                    =
|lippu                       = [[Tiedosto:Flag of Switzerland (Pantone).svg|125px|Sveitsin lippu]]
|vaakuna                     = [[Tiedosto:Coat of Arms of Switzerland (Pantone).svg|125px|Sveitsin vaakuna]]
|sijainti                    = Locator map of Switzerland.svg
|valtiomuoto                 = [[liittovaltio]] 
|muut-kaupungit              = [[Zürich]] (420&nbsp;217 as.)<br>[[Geneve]] (203&nbsp;951 as.)<br>[[Basel]] (173&nbsp;232 as.)<ref name=as2019/>
|väestönkasvu                = 0,7 % <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfs/de/home/statistiken/bevoelkerung.assetdetail.13667085.html | Nimeke = Entwicklung der Bevölkerung der Schweiz im Jahr 2019: Definitive Ergebnisse Das Bevölkerungswachstum ist 2019 stabil bei 0,7% geblieben | Selite = Sveitsin tilastokeskuksen tiedote 27.8.2020 | Julkaisija = Bundesamt für Statistik (BFS)| Viitattu = 30.8.2019 | Kieli = {{de}}}}</ref>
|väestönkasvuvuosi           = 2019
|maatalous                   = 0,7 % <ref name="bkt-sektorit 2016">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfsstatic/dam/assets/3322030/master| Nimeke = Produktionskonto nach Wirtschaftssektoren 1995–2016 | Tiedostomuoto = Excel | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Neuchâtel | Julkaisija = Bundesamt für Statistik| Viitattu = 2.12.2017 | Kieli = {{de}}}}</ref>
|teollisuus                  = 25,8 % <ref name="bkt-sektorit 2016"/>
|palvelut                    = 73,5 % <ref name="bkt-sektorit 2016"/>
|lyhenne                     = CH
|ajoneuvo                    = CH
|lentokone                   = HB
}}

'''Sveitsi''' ({{k-de|Schweiz}}, {{k-fr|Suisse}}, {{k-it|Svizzera}}, [[Retoromaani|retorom.]] ''Svizra''), virallisesti '''Sveitsin valaliitto''' ({{k-la|Confoederatio Helvetica}}, lyhenne CH), on valtio [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]].

Sveitsi on [[liittovaltio]], joka koostuu 26 [[Sveitsin kantonit|kantonista]]. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa [[Saksa]], etelässä [[Italia]], idässä [[Itävalta]] ja [[Liechtenstein]] sekä lännessä [[Ranska]]. Sveitsillä ei virallisesti ole pääkaupunkia, mutta [[Bern]], joka on maan viidenneksi suurin kaupunki, toimii de facto pääkaupunkina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.swissinfo.ch/eng/-federal-city-_why-is-bern-the-capital-of-switzerland-/44577476|nimeke=Why is Bern the capital of Switzerland?|tekijä=(Translated from French by Thomas Stephens)|julkaisu=SWI swissinfo.ch|viitattu=2020-11-20|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Suurin kaupunki väkiluvultaan on [[Zürich]], jossa asuu noin 400&nbsp;000 ihmistä.

Sveitsi on [[sisämaavaltio]], joka jakautuu maantieteellisesti kolmeen alueeseen: [[Alpit|Alppeihin]], [[Mittelland|Sveitsin Mittellandiin]] ja [[Jura (vuoristo)|Juravuoristoon]]. Sveitsin pinta-ala on 41&nbsp;290 neliökilometriä. Sveitsissä on 8,6 miljoonaa asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt Mittellandin alueelle, jossa myös suurimmat kaupungit sijaitsevat. Niihin kuuluu kaksi [[maailmankaupunki]]a, [[Zürich]] ja [[Geneve]]. 

Sveitsin valaliitolla on pitkä historia [[puolueettomuus|puolueettomana]] valtiona. Se ei ole osallistunut sotiin vuoden 1815 jälkeen ja liittyi [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]] vasta vuonna 2002. Sveitsissä sijaitsee paljon kansainvälisiä järjestöjä, kuten YK:n toiseksi suurin toimipiste, [[Kansainvälinen järjestelypankki]], [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Punainen risti]], [[Maailman kauppajärjestö]], [[Kansainvälinen työjärjestö]] ja urheilujärjestöjä, kuten [[Kansainvälinen jalkapalloliitto|Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA]], [[Kansainvälinen Jääkiekkoliitto|Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF]] ja [[Kansainvälinen olympiakomitea]]. Euroopan tasolla maa oli yksi [[Euroopan vapaakauppajärjestö]]n perustajista ja kuuluu [[Schengen-alue]]eseen, vaikka se ei olekaan liittynyt [[Euroopan unioni]]in.

Sveitsi on yksi maailman vauraimmista maista. Sen bruttokansantuote asukasta kohden on niin ikään maailman huippua, noin 96&nbsp;000 dollaria vuonna 2022. Keskimääräinen vauraus henkeä kohden on Sveitsissä selvästi maailman suurin (587&nbsp;000 dollaria vuonna 2014).<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.credit-suisse.com/uk/en/news-and-expertise/research/credit-suisse-research-institute/publications.html|Nimeke = Global Wealth Databook 2014|tekijä = |julkaisu = |ajankohta = |Julkaisija = Credit Suisse Group AG|Viitattu = 16.7.2015|kieli = {{en}}}}</ref> [[Maailman talousfoorumi]] on valinnut Sveitsin useasti maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, viimeksi vuonna 2014.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.weforum.org/reports/global-competitiveness-report-2014-2015|Nimeke = The Global Competitiveness Report 2014–2015|tekijä = |julkaisu = |ajankohta = |Julkaisija = World Economic Forum|Viitattu = 16.7.2015|kieli = {{en}}}}</ref>

Sveitsi jakautuu kolmeen kieli- ja kulttuurialueeseen: [[Saksankielinen Sveitsi|saksankieliseen]], [[Ranskankielinen Sveitsi|ranskankieliseen]] ja [[Italian kieli|italiankieliseen]]. Näiden lisäksi muutamassa alppilaaksossa puhutaan [[Retoromaani|retoromaanin kieltä]]. Siten Sveitsin väestö, toisin kuin useimpien muiden Euroopan maiden väestö, ei muodosta etnisesti tai kielellisesti yhtenäistä [[kansakunta]]a. Yhteinen identiteetti perustuukin yhteiseen historiaan, yhteisiin arvoihin ja Alppeihin liittyvään symboliikkaan.

== Maantiede ==
{{Pääartikkeli|[[Sveitsin maantiede]]}}

=== Fyysinen maantiede ===
[[Tiedosto:Switzerland relief location map.jpg|thumb|left|250px|Sveitsin topografinen kartta. Juravuoret sijaitsevat maan luoteisrajalla, Alpit kohoavat etelässä ja kattavat yli puolet Sveitsin pinta-alasta. Mittelland jää niiden väliin.]]
[[Tiedosto:CH Leontopodium alpinum 1.jpg|thumb|250px|left|[[Alppitähti]] eli ''Edelweiss''.]]

Sveitsin pinta-ala on 41&nbsp;290&nbsp;neliökilometriä.<ref name="pinta-alat 2014"/> Maa voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen osaan: [[Jura (vuoristo)|Jura]]vuoristoon, [[Mittelland|Mittellandiin]] ja [[Alpit|Alppeihin]].

Metsien ja niittyjen peittämät Juravuoret laskeutuvat luoteesta jyrkästi Sveitsin Mittellandiin, joka ulottuu noin 50 kilometriä leveänä vyöhykkeenä [[Genevenjärvi|Genevenjärvestä]] [[Bodenjärvi|Bodenjärveen]]. Kaikki suuret kaupungit ja pääosa väestöstä keskittyvät tälle alueelle. Keskimaa on noin 400–900&nbsp;metriä korkeaa, mutta siitä kohoaa muutamia korkeita huippuja. Järvistä ovat suurimpia Genevenjärvi, Bodenjärvi ja [[Neuchâtelinjärvi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.about.ch/geography/index.html#CH_Geo_Lakes | Nimeke = 5. Lakes | Julkaisu =Geography of Switzerland | Ajankohta = | Julkaisija = TRAMsoft GmbH | Viitattu = 1.4.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevat maan läpi. Sveitsi kattaa noin 20 prosenttia Alpeista, jotka taas käsittävät noin 60 prosenttia maan pinta-alasta. Sveitsissä sijaitsee noin 100 vuorenhuippua, jotka ovat lähes tai yli 4&nbsp;000 metriä korkeita [[merenpinnan taso]]on nähden. Korkein kohta on [[Dufourspitze]], 4&nbsp;634&nbsp;metriä, joka sijaitsee Lounais-Sveitsin [[Valais’n Alpit|Valais’n Alpeilla]], Italian rajalla. Muutkin Sveitsin korkeimmat huiput sijaitsevat lähinnä [[Rhône]]n laakson eteläpuolisilla Valais’n Alpeilla. Näiden pohjoispuolella ovat [[Bernin Alpit]], joiden huipuista osa niin ikään saavuttaa yli 4&nbsp;000 metrin korkeuden.<ref name="geoswitz_mount">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.about.ch/geography/index.html#CH_Geo_Mountains|Nimeke=3. Mountains|tekijä=|Julkaisu=Geography of Switzerland|Ajankohta=|Julkaisija=TRAMsoft GmbH|Selite=|Viitattu=12.03.2011|Kieli={{en}}}}</ref>

Monet Euroopan suuret joet saavat alkunsa Sveitsin Alpeilta. [[Rhônen jäätikkö|Rhônen alkujäätikkö]] on Valais’ssa. [[Rein]]in ja [[Tonava]]n sivujoen [[Inn]]in alkujoet ovat [[Graubünden]]issä. [[Po]]joen sivujoki [[Ticinojoki|Ticino]] laskee [[Maggiorejärvi|Maggiorejärven]] kautta etelään. Sveitsin alueen pisimmät joet ovat Rein, 375,5 kilometriä, [[Aare]], 288,2 kilometriä ja Rhône, 266,3 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bafu.admin.ch/hydrologie/01835/02118/index.html|Nimeke=Hydrologische Grundlagen und Daten, Informationssysteme und Methoden, Gewässernetz|tekijä=|Julkaisu=Flüsse der Schweiz mit einer Gesamtlänge über 30 km|Ajankohta=16.11.2006|Julkaisija=Bundesamt für Wasser und Geologie, Abt. Wasserwirtschaft; Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft, Abt. Gewässerschutz|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=11.9.2011|Kieli={{de}}}}</ref>

=== Ilmasto ===
{{Pääartikkeli|[[Sveitsin ilmasto]]}}
Ilmastonsa puolesta Sveitsi voidaan jakaa neljään vyöhykkeeseen: Alppien eteläpuoleen, Alppeihin, Mittellandiin ja Juravuoristoon. Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee [[välimerenilmasto]]. Kesällä sää muistuttaa muuten Italiaa, mutta sateet ovat yleisempiä ja voivat olla rankkojakin. Talvella pitkät pakkasjaksot ovat harvinaisia. Alppien alueella korkeuseroista johtuvat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut ovat suuria. Talvisin laaksoissa on usein [[sumu]]ista, mutta ylhäällä rinteillä aurinkoista. Kesällä pilvet voivat ympäröidä vuorenhuiput, kun taas laaksoissa on aurinkoista. Paikalliset laaksotuulet ovat voimakkaita. Alpeilta puhaltaa usein keväisin lämmin ja kuiva [[föhntuuli]]. Mittellandissa on talvisin kylmää, usein sumuista ja varsin lumista. Kesällä on lämmintä mutta melko sateista. Juravuoret ovat korkeudeltaan vain puolet Alpeista, mutta niiden rinteet ovat jyrkkiä. Siellä sataa paljon enemmän kuin keskitasangolla. Lumi pysyy vuorilla pitkään, ja laaksoissa on talvella joskus erittäin kylmää purevien laskutuulten takia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384337.stm | Nimeke = Switzerland | Tekijä =  | Julkaisu = BBC Weather | Ajankohta =  | Julkaisija = BBC | Viitattu = 2012-03-31 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20120401012433/http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384337.stm | arkistoitu = 2012-04-01 }}</ref>

=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
Juravuorilla ja Mittellandissa kasvaa lehtimetsiä 600–1&nbsp;000&nbsp;metrin korkeudelle ja Alpeilla 1&nbsp;400&nbsp;metrin korkeudelle. Niiden yläpuolella on havumetsiä 1&nbsp;500–2&nbsp;400&nbsp;metrin korkeudelle. Ylinnä on alppiniittyjä. Pysyvän lumen raja on noin 3&nbsp;000 metrissä.

Sveitsissä on noin 1&nbsp;600 eri tavalla suojeltua luontokohdetta. Laajoja suojelualueita on kaikkiaan 18, ja niiden yhteispinta-ala on 6&nbsp;109 neliökilometriä eli noin 15 prosenttia maan pinta-alasta. Suojelualueet on määritelty kolmeen luokkaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.paerke.ch/en/schweizerpaerke/was-ist-ein-park/kategorien.php|Nimeke=Three categories of parks|tekijä=|julkaisu=Netzwerk Schweizer Pärke|ajankohta=|Julkaisija=|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20120830215310/http://www.paerke.ch/en/schweizerpaerke/was-ist-ein-park/kategorien.php|arkistoitu=30.8.2012}}</ref> [[Kansallispuisto]]ja on yksi, [[Sveitsin kansallispuisto]] [[Engadin]]issa; alueellisia [[luonnonpuisto]]ja on 10 ja luontokokemuspuistoja yksi. Ennen puistoksi nimeämistä alueet ovat puistoehdokkaita. Näitä alueita on kuusi (tammikuu 2012).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.paerke.ch/de/pdf/schweizer-paerke/karte/paerke_status_201112_de_300_50.pdf|Nimeke=Parks and park projects|tekijä=|julkaisu=Netzwerk Schweizer Pärke|ajankohta=|Julkaisija=|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20120901012102/http://www.paerke.ch/de/pdf/schweizer-paerke/karte/paerke_status_201112_de_300_50.pdf|arkistoitu=1.9.2012}}</ref>

[[Tiedosto:2011-08-02 15-07-48 Switzerland Diavolezza 11vl.jpg|thumb|800px|center|Näkymä [[Berninan Alpit|Berninan Alpeille]] ja [[Morteratschin jäätikkö|Morteratschin jäätikölle]] [[Graubünden]]in kantonissa, [[Pontresina]]n eteläpuolella.]]

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Sveitsin historia]]}}
[[Tiedosto:Bundesbrief.jpg|thumb|250px|left|Vuoden 1291 valaliiton perustanut [[Vuoden 1291 liittokirja|liittokirja]].]]
[[Tiedosto:Combat de Lunnern IMG 3239.JPG|thumb|250px|left|Lunnernin taistelu vuoden 1847 sisällissodassa.]]

=== Varhaiset vaiheet ===
Vanhimmat ihmisasutuksen merkit Sveitsissä ovat 150&nbsp;000 vuoden takaa, ja vanhin sieltä löytynyt [[piikivi]]nen työkalu on arvioitu sadantuhannen vuoden ikäiseksi. Tunnetuin esihistoriallinen löytöpaikka on [[Cotencherin luola]], jonne [[Neandertalinihminen|neandertalinihmiset]] jättivät kivisiä työkaluja 60&nbsp;000 vuotta sitten. Vanhimmat jäänteet maataloudesta on ajoitettu 5300-luvulle eaa. [[Kupari]] otettiin käyttöön noin 3800 eaa., [[pronssi]] 1&nbsp;500 vuotta myöhemmin, ja [[rautakausi]] alkoi Sveitsissä noin 800 eaa.<ref>[http://www.swissworld.org/en/history/prehistory_to_romans/prehistoric_times/ Prehistoric Times] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] kutsuivat nykyistä Sveitsin aluetta nimellä [[Helvetia]]. Siellä asui kaksi kelttiheimoa, [[helvetialaiset]] ja [[raetialaiset]]. Roomalaiset valloittivat alueen gallialaissodissa 58 eaa. ja hallitsivat sitä 400-luvulle asti. Rooman vallan luhistuttua alueen itäosan valtasivat [[alemannit]], länsiosan [[burgundit]].<ref name="Fokus">{{kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv–Öö)|Vuosi=1974|Sivu=4109–4112, art. ”Sveitsi”|Julkaisija=Otava|Tunniste=|Isbn=951-1-01524-4}}</ref>

=== Keskiaikainen valtioliitto ===
Vuonna 1291 kolme metsäseutua, [[Uri]], [[Schwyz (kantoni)|Schwyz]] ja [[Unterwalden]] solmivat [[Sveitsin vanha valaliitto|valaliiton]] ja yhdistivät voimansa taistelussa [[Habsburg]]-sukua vastaan. Valaliiton perustamispäivänä pidetään perinteisesti 1. elokuuta 1291, jota vietetään Sveitsin kansallispäivänä.<ref name="BGN">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.state.gov/outofdate/bgn/switzerland/196661.htm|Nimeke=Background Note: Switzerland|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2012|Julkaisija=U.S. Department of State|selite=arkistoitu|Viitattu=21.12.2014|Kieli={{en}}}}</ref> [[Morgartenin taistelu]]ssa vuonna 1315 liittolaiset löivät Habsburgien joukot, jotka olivat tulleet puolustamaan [[Einsiedelnin luostari|Einsiedelnin luostaria]], jonka Schwyzin maanviljelijät olivat vallanneet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.burgenseite.ch/habsburger.htm | Nimeke=Die Habsburger, Herrscherliste | Julkaisu=Burgenseite | Kieli={{de}} | Viitattu=31.3.2012 | arkisto=https://web.archive.org/web/20120510073627/http://www.burgenseite.ch/habsburger.htm | arkistoitu=10.5.2012 }}</ref>

Liitto sinällään oli yksi lukuisista tuonaikaista kaupunkien ja muiden alueiden muodostamista liitoista, eikä sen tavoitteena ollut itsenäisyys, vaan turvata alueen asema epävakaana aikana [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Saksan]] kuninkaan [[Rudolf I Habsburgilainen|Rudolf I Habsburgilaisen]] kuoltua. Ajatus yhtenäisestä Sveitsistä alkoi syntyä huomattavasti myöhemmin. Laajempaan tietoisuuteen tarina valaliiton perustamisesta [[Vierwaldstättersee]]-järven rannalla sijaitsevalla [[Rütli]]n niityllä vannotulla juhlallisella valalla (''[[rütlischwur]]'') levisi vasta [[Friedrich Schiller]]in näytelmän ”[[Wilhelm Tell]]” (1804) myötä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.geschichte-schweiz.ch/alte-eidgenossenschaft-1291.html|Nimeke=Der Datumsstreit: 1291 oder 1307?|tekijä=|Julkaisu=Die Alte Eidgenossenschaft 1291–1515 ; Schweizer Geschichte|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{de}}}}</ref>

1300-luvulla liitto alkoi laajentua, kun [[Luzern (kantoni)|Luzern]] liittyi siihen 1322. [[Zürich (kantoni)|Zürich]] seurasi vuonna 1351, [[Zug (kantoni)|Zug]] vuonna 1352 ja [[Bern (kantoni)|Bern]] vuonna 1353. [[Glarus (kantoni)|Glarus]] otettiin mukaan vähäisemmin oikeuksin vuonna 1352. Kyse oli siis kaupunkien ja laaksojen muodostamasta liitosta, eikä se ollut yhtenäinen vaan muodostunut joukosta erillisiä liittosopimuksia yksittäisten osallisten välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://hls-dhs-dss.ch/textes/d/D26413.php | Nimeke=Eidgenossenschaft | Julkaisu = Das Historische Lexikon | Kieli ={{de}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref>

Myöhäiskeskiajalla liittolaiset joutuivat uusiin konflikteihin Habsburgien kanssa: itävaltalaiset voitettiin [[Sempachin taistelu]]ssa vuonna 1386.<ref name="BGN"/> Lisäksi valaliiton sisällä käytiin [[Vanha Zürichinsota]] vuosina 1449–1450 ja 1474–1478 valaliittolaiset osallistuivat [[Burgundilaissodat|burgundilaissotiin]]. [[Svaabilaissota|Svaabilaissodan]] (1499) myötä valaliittolaiset (’Yläsaksan liitto’) saavuttivat [[Baselin rauha (1499)|Baselin rauhassa]] käytännössä itsenäisen aseman keisarikunnasta. [[Uskonpuhdistus|Reformaation]] aikana liitto rakoili osan kantoneista liityttyä [[Ulrich Zwingli]]n ja [[Jean Calvin]]in johtamaan reformaatioon osan pysyttyä katolilaisina. Uskonriita johti [[Kappelin sodat|sisällissotaan]], ja vuoden 1531 rauhassa päädyttiin kompromissiin: Zürich, Bern, Basel, Schaffhausen ja osia Graubündenistä reformoitiin; Luzern, Zug, Solothurn ja Fribourg pysyivät katolisina.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ccel.org/s/schaff/history/8_ch05.htm|Nimeke=The civil war between the Roman catholic and Reformed cantons|Tekijä=Schaff, Philip|Julkaisu=History of the Christian church|Ajankohta=1910, 1998|Julkaisija=Charles Scribner’s Sons and The Electronic Bible Society|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] päättäneen [[Westfalenin rauha]]n yhteydessä vuonna 1648 muut eurooppalaiset valtiot tunnustivat Sveitsin suvereniteetin ja itsenäisyyden keisarikunnasta. [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Siitä tehtiin [[Helvetian tasavalta]] vuonna 1798. Tämä Ranskan [[Vasalli|vasallivaltio]] lakkautettiin muodollisesti vuonna 1803.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://hls-dhs-dss.ch/textes/d/D9797.php|Nimeke=Helvetische Republik|Tekijä=Fankhauser, Andreas|julkaisu=Historische Lexikon der Schweiz|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=17.8.2017|Kieli={{kielisymbolit|de|fr}}}}</ref> [[Wienin kongressi]] (1815) palautti [[Napoleon I|Napoleonin]] häviön jälkeen Sveitsin itsenäisyyden. Tällöin [[Valais|Valais’n]], [[Neuchâtel (kantoni)|Neuchâtelin]] ja [[Geneve (kantoni)|Geneven]] kantonit liittyivät Sveitsiin ja määrittivät sille maan nykyiset rajat. Wienin kongressissa myös Euroopan suurvallat tunnustivat maan puolueettomuuden.<ref name="BGN"/>

=== Liittovaltio tiivistyy ===
Vuonna 1847 sisällissota puhkesi jälleen katolisten ja protestanttisten kantonien välillä (''[[Sonderbundin sota|Sonderbundskrieg]]''). Se kesti kuitenkin vain kuukauden ja kuolonuhrien määrä jäi alle sataan. Sveitsi välttyi mullistuksilta ”[[Euroopan hullu vuosi|Euroopan hulluna vuonna]]” 1848, mutta sääti kuitenkin perustuslain, joka otti käyttöön [[kansanäänestys|kansanäänestykset]] tärkeimmistä laeista, siirsi puolustuksen, kaupan ja lakiasiat liittovaltiolle ja jätti muut asiat kantonien omaan päätäntävaltaan. Vuonna 1874 perustuslaki uudistettiin täysin,<ref name="BGN"/> minkä jälkeen se pysyi pienin muutoksin voimassa vuoteen 1999 saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.servat.unibe.ch/icl/sz__indx.html | Nimeke = Constitutional Background | Julkaisu = Switzerland Index | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref>

=== 1900-luvulta nykyaikaan ===
Sveitsi on tunnettu puolueettomuudestaan eikä se osallistunut kumpaankaan maailmansotaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana se organisoi [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Punaisen Ristin]] toimintaa. Vuonna 1920 maa liittyi [[Kansainliitto]]on. [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] jäsenyyttä harkittiin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana ja vuonna 1986, mutta vasta vuoden 2002 täpärän kansanäänestyksen jälkeen Sveitsi liittyi YK:hon.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1035752.stm|nimeke=Timeline: Switzerland|tekijä=|julkaisu=BBC News|ajankohta=|julkaisija=BBC|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}}}</ref> Sitä ennen Sveitsi oli liittynyt [[Euroopan vapaakauppajärjestö|EFTAan]] vuonna 1959 ja [[Euroopan neuvosto]]on 1963, ja vuonna 1972 se solmi vapaakauppasopimuksen [[Euroopan yhteisö|EEC:n]] kanssa.<ref name=Fokus />

Sveitsin talouskasvu alkoi 1900-luvun alussa. Tekstiileitä valmistettiin aluksi lähinnä kotiteollisuuden keinoin.<ref>[http://www.swissworld.org/en/history/the_20th_century/switzerland_before_world_war_i/ Switzerland before World War I] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Toisen maailmansodan jälkeen talous kasvoi voimakkaasti. 1970-luvulle asti tärkein sektori oli teollisuus, etenkin kellojen ja koneen osien valmistus. Maahan tuli vierastyöläisiä etenkin Italiasta. 1970-luvulla palvelusektori ohitti teollisuuden merkityksen.<ref>[http://www.swissworld.org/en/history/the_20th_century/the_economy_after_world_war_ii/ The economy after World War II] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

== Politiikka ==
<!--''Pääartikkeli: [[Sveitsin politiikka]]''-->
[[Tiedosto:Bern 104.jpg|250px|thumb|Parlamentin kokoontumispaikka [[Bundeshaus]] Sveitsin pääkaupungissa [[Bern]]issä.]]
=== Poliittinen järjestelmä ===

Sveitsin hallintojärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Sveitsillä ei ole varsinaista [[valtionpäämies]]tä, vaan toimeenpanovaltaa käyttää seitsenjäseninen [[Sveitsin liittoneuvosto|liittoneuvosto]], jonka puheenjohtajaksi, [[Sveitsin liittopresidentti| liittopresidentiksi]], valitaan yksi jäsenistä yksivuotiselle kaudelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eda.admin.ch/aboutswitzerland/de/home/politik/uebersicht/bundesrat.html | Nimeke = Bundesrat | Selite = Liittoneuvoston esittely ulkoministeriön verkkosivuilla | Julkaisija = Eidgenössisches Departement für auswärtige Angelegenheiten, EDA | Ajankohta = 18.1.2019 | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{de}} + muita kieliä }}</ref>
 
Kaksikamarinen parlamentti eli [[Sveitsin liittokokous|liittokokous]] hallitsee yhdessä kansanäänestyksissä äänestävien sveitsiläisten kanssa. Liittokokouksella on oikeus lainsäädäntöön, mutta suuri osa laeista käy läpi hyväksymisprosessin [[kansanäänestys|kansanäänestyksessä]]. Kansallisneuvoston eli alahuoneen 200 jäsentä valitaan pääosin [[Suhteellinen vaalitapa|suhteellisella vaalilla]]. Poikkeuksen muodostavat kuusi vähäväkistä kantonia, joista valitaan vain yksi edustaja [[enemmistövaali]]periaatteella. Ylähuoneen 46 jäsentä – yksi entisistä puolikantoneista ja kaksi muista kantoneista – valitaan suoralla enemmistövaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.swissinfo.ch/eng/politics/The_people_decide.html?cid=371870 | Nimeke = The people decide | Julkaisu = Swissinfo | Ajankohta = 2007 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 1.4.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20110830084025/http://www.swissinfo.ch/eng/politics/The_people_decide.html?cid=371870 | arkistoitu = 30.8.2011 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eda.admin.ch/aboutswitzerland/de/home/politik/uebersicht/bundesversammlung.html | Nimeke = Bundesversammlung | Selite = Liittokokouksen esittely ulkoministeriön verkkosivuilla | Julkaisija = Eidgenössisches Departement für auswärtige Angelegenheiten, EDA | Ajankohta = 27.11.2017 | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{de}} + muita kieliä }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ch.ch/index.php?cID=5389#akk-79767 | Nimeke = Wahlen 2019, Wahlwörterbuch | Selite = Vaaliterminologiaa: hakusanat Bundesversamlung, Majorzwahl, Propolzwahl, Ständeratswahl | Julkaisija = Schweizerische Eidgenössischenschaft | Ajankohta = 2019 | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{de}} + muita kieliä | arkisto = https://web.archive.org/web/20200805164919/https://www.ch.ch/index.php?cID=5389#akk-79767 | arkistoitu = 5.8.2020 }}</ref>

Sveitsin naiset saivat [[äänioikeus|äänioikeuden]] liittovaltion vaaleissa vuonna 1971, yhtenä viimeisimmistä valtioista [[Eurooppa|Euroopassa]]. Vielä vuoden 1959 kansanäänestyksessä äänioikeus tyrmättiin 67 prosentin äänestäneistä vastustettua lainmuutosta. Kantonitasolla naisten äänioikeus ulottui koko Sveitsin kattavaksi vuonna 1990, jolloin [[Appenzell Innerrhoden]]in naiset saivat äänioikeuden liittovaltion tuomioistuimen tulkittua paikallisen lainsäädännön perustuslain vastaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://history-switzerland.geschichte-schweiz.ch/chronology-womens-right-vote-switzerland.html|Nimeke=Switzerland’s Long Way to Women’s Right to Vote|tekijä=|Julkaisu=History of Switzerland|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

=== Suora demokratia ===
[[Tiedosto:Landsgemeinde Glarus 2006.jpg|thumb|240px|[[Landsgemeinde]] on vanha suoran demokratian muoto. Sitä harjoitetaan vielä kahdessa kantonissa.<ref name="cantons" />]]
Sveitsin kansalaiset elävät kolmen toimivallan eli kunnan, kantonin ja valaliiton lainsäädännön vaikutuksessa. Jo valaliiton perustuslaissa vuonna 1848 määriteltiin [[Suora demokratia|suoran demokratian]] järjestelmä (jota kutsutaan joskus vain puolittain suoraksi tai edustukselliseksi suoraksi demokratiaksi, koska sitä täydentävät tavallisemmat [[parlamentarismi|parlamentaarisen demokratian]] instituutiot). Suoran demokratian välineet (kansalaisoikeudet, ''Volksrechte'', ''droits civiques'') ovat valaliiton tasolla oikeus tehdä perustuslakialoite ja oikeus kansanäänestykseen (''referendum''). Molemmilla voidaan kumota parlamentin tekemiä päätöksiä.<ref name="politics"/><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.telegraph.co.uk/news/1435383/How-direct-democracy-makes-Switzerland-a-better-place.html|Nimeke=How direct democracy makes Switzerland a better place|tekijä=|Julkaisu=The Telegraph|Ajankohta=18.5.2007|julkaisija=|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Vastaavat menetelmät ovat käytössä myös kantonien ja kuntien tasolla.

Vaatimalla lain valaliiton laajuiseen kansanäänestykseen ryhmä kansalaisia voi kyseenalaistaa parlamentin jo hyväksymän lain, jos se saa kerättyä lakia vastaan vähintään 50&nbsp;000 allekirjoitusta 100 päivän aikana.<ref name ="politics"/> Tällöin sovitaan maanlaajuinen äänestyspäivä, jolloin äänioikeutetut päättävät lain lopullisesta hyväksymisestä määräenemmistöllä. Äänestys voidaan toteuttaa myös kahdeksan kantonin yhteisestä vaatimuksesta.

Samoin perustuslakialoite sallii kansalaisten äänestää valaliiton tasolla lisäyksestä perustuslakiin, jos he saavat kerättyä 18 kuukauden sisällä 100&nbsp;000 äänioikeutetun allekirjoitukset lisäyksen puolesta.<ref name ="politics"/> Parlamentti voi tehdä ehdotetulle lisäykselle vastaehdotuksen, jolloin äänestäjien täytyy vaalipäivänä merkitä äänestyslippuun sekä ehdotuksen että vastaehdotuksen kohdalle, kannattavatko he niitä ja lisäksi merkitä, kumpaa ehdotusta he kannattavat, jos molemmat hyväksytään. Perustuslain lisäykset täytyy hyväksyä kaksinkertaisella enemmistöllä (valaliiton laajuinen kansanäänestys ja enemmistö eri kantonien äänestystuloksista).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Dessemontet, François & Ansay, Tuğrul|Nimeke=Introduction to Swiss law|Vuosi=2004|Sivu=19|Julkaisija=Kluwer Law International|Tunniste=|Isbn=9789041122605|www=http://books.google.fi/books?id=93Bo-d1HPmgC&printsec=frontcover&source=gbs_atb#v=onepage&q&f=false}}</ref>

Kantonien ja kuntien tasolla voidaan vastaavalla tavalla äänestää muutoksista lakeihin ja lisäksi myös muun muassa taloudellisista päätöksistä, kuten muutoksista verotukseen tai suurista julkisista rakennusprojekteista. Äänestykseen vaadittavien allekirjoitusten määrä vaihtelee paikallisesti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.servat.unibe.ch/jurisprudentia/lit/dirdem2009.pdf|Nimeke=Direkte Demokratie in der Schweiz – Länderbericht 2008/2009|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Universität Bern|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=28.12.2014|Kieli={{de}}}}</ref>

=== Ulkosuhteet ja kansainväliset instituutiot ===
[[Tiedosto:Flag of the Red Cross.svg|thumb|240px|Käänteisestä Sveitsin lipusta tuli [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Punaisen Ristin]] symboli. Liikkeen perusti [[Henri Dunant]] Genevessä vuonna 1864.<ref name="FCO">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fco.gov.uk/en/travel-and-living-abroad/travel-advice-by-country/country-profile/europe/switzerland?profile=today|Nimeke=Switzerland|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=Foreign & Commonwealth Office|Viitattu=17.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>]]

Sveitsi on pitkään välttänyt joutumasta liittoihin, jotka voisivat vaatia suoria sotilaallisia, poliittisia tai taloudellisia toimia. Maa on ollut käytännössä puolueeton vuodesta 1515. Muut eurooppalaiset suurvallat tunnustivat sen puolueettomuuden jo Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1815.<ref name="neutrality">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissworld.org/en/politics/foreign_policy/neutrality_and_isolationism/|Nimeke=Neutrality and isolationism|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=Swissworld.org|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Sveitsistä tuli [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] jäsen vasta 10. syyskuuta 2002. Maaliskuussa 2002 järjestetyssä kansanäänestyksessä 54 prosenttia kansalaisista oli äänestänyt liittymisen puolesta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Rusanen, Markku|Nimeke=Mitä Missä Milloin 2004|Vuosi=2003|Sivu=14|Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Otava|Tunniste=|Isbn=951-1-18590-X}}</ref> Sveitsillä on diplomaattisuhteet lähes kaikkien valtioiden kanssa, ja historiallisesti maa onkin toiminut usein välittäjänä kansainvälisissä kiistoissa.<ref name="med">[http://www.swissworld.org/en/politics/foreign_policy/role_as_mediator/ Role as mediator] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Maa ei kuulu [[Euroopan unioni]]in; sveitsiläiset ovat hylänneet liittouman jäsenyyden aiheeseen liittyvissä kansanäänestyksissä. Sveitsi on kuitenkin tehnyt EU:n kanssa useita alakohtaisia kahdenvälisiä sopimuksia.<ref name="internat">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissworld.org/en/politics/foreign_policy/international_organisations/|Nimeke=Switzerland and international organisations|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Swissworld.org|Viitattu=31.3.2012|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref>

Helmikuussa 2022 Sveitsi luopui puolueettomuudestaan ja asetti pakotteita Venäjälle. Näihin sisältyi kaupan rajoitteita, venäläisten varojen jäädytystä ja pankkisektorin pakotteita, sekä maahantulon rajoituksia ja ilmatilan sulkeminen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.admin.ch/gov/en/start/documentation/media-releases.msg-id-87386.html|nimeke=Switzerland adopts EU sanctions against Russia|julkaisu=www.admin.ch|viitattu=2023-03-27}} </ref>
Sveitsin pankeissa jäädytettiin 7,5 miljardia frangia varoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/swiss-have-frozen-8-billion-assets-under-russia-sanctions-2022-04-07/|nimeke=Swiss have frozen $8 billion in assets under Russia sanctions|tekijä=Reuters|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-04-07|viitattu=2023-03-27|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Pakotteet asetettiin Yhdysvaltain ja EU:n painostuksesta ja oman kansalaismielipiteen vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.swissinfo.ch/eng/business/swiss-banks-count-cost-of-russia-sanctions/47441746|nimeke=Swiss banks count cost of Russia sanctions|tekijä=swissinfo.ch|julkaisu=SWI swissinfo.ch|viitattu=2023-03-27|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Useat ulkomaalaiset asiakkaat ovat huolestuneet kehityksestä ja siirtäneet varmuuden vuoksi varojaan Hongkongiin, Singaporeen ja Dubaihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ft.com/content/409d9fc1-7259-4b11-8916-376fa25a00a4|nimeke=Swiss banks say rich Chinese clients worried about sanction prospects|julkaisu=Financial Times|ajankohta=2023-03-08|viitattu=2023-03-27}} </ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tellerreport.com/business/2023-03-23-the-world-s-richest-are-moving-their-money-from-the-united-states-and-switzerland-to-hong-kong--the-truth-is-%E2%86%92.HkZiKY-5g3.html|nimeke=The world's richest are moving their money from the United States and Switzerland to Hong Kong? The truth is →|tekijä=Anonym|julkaisu=www.tellerreport.com|viitattu=2023-03-27|ietf-kielikoodi=en}} </ref>

Epätavallisen suuri määrä kansainvälisiä järjestöjä on perustanut tukikohtansa Sveitsiin, osittain maan puolueettomuuden vuoksi. [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike]] on syntynyt [[Geneve]]ssä,<ref name="FCO"/> ja vaikka Sveitsi on yksi Yhdistyneiden kansakuntien uusimmista jäsenvaltioista, Geneven [[Kansojen palatsi]] on järjestön toiseksi merkittävin toimipaikka [[New York]]in päämajan jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.unog.ch/80256EDD006AC19C/%28httpHomepages%29/A0E7320F5D56F5B080256F0400403B62?OpenDocument | Nimeke=About UNOG | Julkaisija = United Nations Office at Geneva (UNOG) | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref> Se toimi alun perin [[Kansainliitto|Kansainliiton]] päämajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.unog.ch/80256EE600581D0E/%28httpHomepages%29/BCE0EBD8DCE4470C80256F040067307C?OpenDocument | Nimeke=The Palais des Nations | Julkaisija= United Nations Office at Geneva (UNOG) | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref> Euroopan-päämajan lisäksi Sveitsissä on monia muitakin YK:n järjestöjä, kuten [[Maailman terveysjärjestö]] (WHO)<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.who.int/about/structure/en/index.html|Nimeke=WHO – its people and offices|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=World Health Organization|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref> ja [[Kansainvälinen televiestintäliitto]] (ITU)<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.itu.int/net/about/index.aspx | Nimeke =About ITU | Julkaisija =ITU (International Telecommunication Union) | Kieli ={{en}} | Viitattu =31.3.2012 | arkisto =https://web.archive.org/web/20090715225630/http://www.itu.int/net/about/index.aspx | arkistoitu =15.7.2009 }}</ref> – yhteensä Genevessä toimii noin 200 kansainvälistä järjestöä.<ref name="med"/> Kaupungissa sijaitsevat [[Euroopan yleisradiounioni]]n päämaja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ebu.ch/en/about/index.php | Nimeke = About the EBU | Julkaisija = EBU | Kieli = {{en}} | Viitattu = 31.3.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120618142443/http://www.ebu.ch/en/about/index.php | arkistoitu = 18.6.2012 }}</ref> ja [[Maailman talousfoorumi]], joka tunnetaan parhaiten vuosittaisesta [[Davos]]issa järjestettävästä konferenssista, jossa poliitikot ja talousjohtajat keskustelevat maailman ongelmista.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.weforum.org/events/world-economic-forum-annual-meeting-2011|Nimeke=World Economic Forum Annual Meeting 2011|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Maailman talousfoorumi|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Eri puolella Sveitsiä toimii lisäksi useita urheilujärjestöjä. [[FIBA]]-koripalloliiton pääpaikka on Genevessä, [[Euroopan jalkapalloliitto|UEFA:n]] (Union of European Football Associations) päämaja [[Nyon]]issa, [[Kansainvälinen jalkapalloliitto|FIFAn]] (Fédération Internationale de Football Association) ja [[Kansainvälinen Jääkiekkoliitto|IIHF:n]] (International Ice Hockey Federation) päämajat [[Zürich]]issä, [[Union Cycliste Internationale]] sijaitsee [[Aigle (kaupunki)|Aiglessa]], [[Kansainvälinen olympiakomitea]] toimii [[Lausanne]]ssa ja niin edelleen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ifsports-guide.ch/english/navigation/annuaire_en.html|Nimeke=Sports directory|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=If-sportsguide.ch|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20100503052352/http://www.ifsports-guide.ch/english/navigation/annuaire_en.html|arkistoitu=3.5.2010}}</ref>

=== Armeija ja asevelvollisuus===
[[Sveitsin asevoimat]] muodostuvat [[Sveitsin maavoimat|maavoimista]] ja [[Sveitsin ilmavoimat|ilmavoimista]] (Schweizer Luftwaffe).<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sz.html|nimeke=Switzerland|tekijä=|julkaisu=The World Factbook|ajankohta=|julkaisija=CIA|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20200515125247/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sz.html|arkistoitu=15.5.2020}}</ref> Vuodesta 2005 Sveitsin asevoimat on tukenut EU:n rauhanturvaajien [[Eufor|EUFOR]]-missiota Bosnia-Herzegovinassa Cougar-helikoptereillaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lw.admin.ch/internet/luftwaffe/en/home/verbaende/einsatz_lw.html | Nimeke = Swiss Air Force’s Air Component Command (ACC) | Julkaisija = Federal Administration | Kieli = {{en}} | Viitattu = 1.4.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120321045644/http://www.lw.admin.ch/internet/luftwaffe/en/home/verbaende/einsatz_lw.html | arkistoitu = 21.3.2012 }}</ref> Syyskuussa 2014 järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 73 prosenttia äänestäjistä kannatti asevelvollisuuden säilyttämistä.<ref name=kylkirauta>{{Verkkoviite | Osoite = http://kylkirauta.fi/images/pdf/10/Kr1_15.pdf#page=36/ | Nimeke = Asevelvollisuus- ja maanpuolustusjärjestelmät maailmalla | Tekijä = Juha Mäkinen | Selite =  | Julkaisu = Kylkirauta 1/2015 | Ajankohta = 13.3.2015 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 23.9.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160329003341/http://kylkirauta.fi/images/pdf/10/Kr1_15.pdf#page=36/ | arkistoitu = 29.3.2016 }}</ref>

Kantonit järjestävät kutsunnat, ja kirjalliset ohjeet palveluksesta armeijassa, väestönsuojelussa tai siviilipalveluksessa lähetetään kaikille 16-vuotiaille, myös naisille. Täytettyään 18 vuotta miehet ja vapaaehtoiset naiset osallistuvat yhden päivän kestävään tiedotustilaisuuteen, jossa kerrotaan eri vaihtoehdoista suorittaa asevelvollisuus. Palvelus suoritetaan joko aseellisena maa- tai ilmavoimissa, siviilipalveluksena tai väestönsuojelussa. Ne, jotka eivät suorita mitään edellä mainituista, maksavat kolmen prosentin suuruista lisäveroa 30-vuotiaaksi asti, pois lukien vakavasti [[vammaisuus|vammaiset]].<ref name=kylkirauta/>

Sveitsiläisistä miehistä noin 60 prosenttia suorittaa varusmiespalveluksen. Sveitsissä on  panostettu paljon väestönsuojeluun. Väestönsuojatilat ovat korkealuokkaisia, ja noin 17 prosenttia asevelvollisista koulutetaan väestönsuojelutehtäviin.<ref name=kylkirauta/>

Sveitsin armeijalla on ainutlaatuinen käytäntö aseiden suhteen. Maan armeija perustuu järjestelmään, jossa reserviläiset säilyttävät henkilökohtaista asettaan kotona myös varusmiespalveluksen jälkeen [[Kertausharjoitukset|kertausharjoitusten]] välisenä aikana.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.rfi.fr/europe/20110213-suisse-armes-service-pourront-etre-conservees-maison|Nimeke=En Suisse, les armes de service pourront être conservées à la maison|tekijä=|julkaisu=RFI|ajankohta=13.2.2011|Julkaisija=|viitattu=17.8.2017|Kieli={{fr}}}}</ref> Itse varusmieskoulutus muodostuu yhdestä 90 päivän peruskoulutusjaksosta ja sen jälkeen noin kolmen viikon kertausjaksoista kahden vuoden välein 42 ikävuoteen asti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suurella osalla alle 42-vuotiaista miehistä on kotonaan [[rynnäkkökivääri]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://switzerland.isyours.com/e/swiss-business-guide/swiss-army.html|Nimeke=Swiss Army and the Swiss Elite|tekijä=|julkaisu=Switzerland is Yours|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Vuodesta 2007 ammuksia ei kuitenkaan enää säilytetä kotona joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissinfo.ch/eng/Specials/Gun_debate/Background/Archives/Soldiers_can_keep_guns_at_home_but_not_ammo.html?cid=970614|Nimeke=Soldiers can keep guns at home but not ammo|tekijä=|Julkaisu=Swissinfo|Ajankohta=27.9.2007|julkaisija=|Viitattu=27.11.2013|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20121002064014/http://www.swissinfo.ch/eng/Specials/Gun_debate/Background/Archives/Soldiers_can_keep_guns_at_home_but_not_ammo.html?cid=970614|arkistoitu=2.10.2012}}</ref> Maassa ei ole valtakunnallista aserekisteriä, mutta arvioidaan, että kodeissa on 2–3 miljoonaa ampuma-asetta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-12414841|Nimeke=Swiss gun culture comes under fire|tekijä=|julkaisu=BBC News|Ajankohta=12.2.2011|Julkaisija=BBC|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

== Aluejako ==
{{Pääartikkeli|[[Sveitsin kantonit]]}}

[[Tiedosto:Switzerland, administrative divisions - de - colored.svg|thumb|300px|Sveitsin kantonit]]
Sveitsin valaliitto koostuu 26 kantonista.<ref name="politics">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.eda.admin.ch/eda/en/home/reps/ocea/vaus/infoch/chpoli.html | Nimeke =Politics | Julkaisija = Federal Department of Foreign Affairs | Kieli = {{en}} | Viitattu = 1.4.2012}}</ref> Kantonit koostuvat yhteensä 2&nbsp;212 kunnasta,<ref name=bfs2019>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.agvchapp.bfs.admin.ch/de/state/results?SnapshotDate=01.01.2019 | Nimeke = Gemeindestand – Resultat | Selite = Tilastokeskuksen kuntatietokanta | Ajankohta = | Viitattu = 22.12.2018 | Kieli = {{de}} }}</ref>  ja lisäksi kantoneihin kuuluu 43 vesialuetta ja yksi maa-alue, jotka eivät kuulu mihinkään kuntaan (1. tammikuuta 2019)<ref name=bfs2019B>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.agvchapp.bfs.admin.ch/de/state/results?SnapshotDate=01.01.2019&IncludeUnassignedEntities=True | Nimeke = Gemeindestand – Resultat (Inklusive gemeindefreie Gebiete und kant. Seeanteile ) | Selite = Tilastokeskuksen kuntatietokanta | Ajankohta = | Viitattu = 22.12.2018 | Kieli = {{de}} }}</ref>. 18 kantonissa on myös hallinnollinen välitaso, jonka nimi vaihtelee kantonista toiseen. Saksankielisissä kantoneissa hallintoalueen nimi on yleisimmin ''Bezirk'' (myös [[Bern (kantoni)|''Amtsbezirk'']], [[Luzern (kantoni)|''Wahlkreis'']] tai [[Appenzell Innerrhoden|''Landesteil'']]), ranskankielisissä ''district'' (myös retoromaaniksi Graubündenissä) ja italiankielisissä ''distretto''. Hallintoalueita on kaikkiaan 148 (1.1.2013).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/regionen/11/geo/institutionelle_gliederungen/01a.html | Nimeke = Die Bezirke | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Statistik Schweiz | Viitattu =1.5.2013 | Kieli ={{de}} }}</ref>

{| class="wikitable" style="float:auto; text-align:center;"
|- 
! !! Kantoni !! Pääkaupunki !! !! Kantoni !! Pääkaupunki
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Aargau matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Aargau]]''' || align=left | [[Aarau]] || | [[Tiedosto:Wappen Nidwalden matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|*'''[[Nidwalden]]''' || align=left| [[Stans]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Appenzell Ausserrhoden matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|*'''[[Appenzell Ausserrhoden]]''' || align=left | [[Herisau]] || | [[Tiedosto:Wappen Obwalden matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|*'''[[Obwalden]]''' || align=left| [[Sarnen]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Appenzell Innerrhoden matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|*'''[[Appenzell Innerrhoden]]''' || align=left| [[Appenzell (kaupunki)|Appenzell]] || |  [[Tiedosto:Coat of arms of canton of St. Gallen.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Sankt Gallen (kantoni)|Sankt Gallen]]''' || align=left| [[Sankt Gallen]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Coat of arms of Kanton Basel-Landschaft.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|*'''[[Basel-Landschaft]]''' || align=left| [[Liestal]] || |  [[Tiedosto:Wappen Schaffhausen matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Schaffhausen (kantoni)|Schaffhausen]]''' || align=left| [[Schaffhausen]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Basel-Stadt matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|*'''[[Basel-Stadt]]''' || align=left| [[Basel]] || | [[Tiedosto:Wappen Schwyz matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Schwyz (kantoni)|Schwyz]]''' || align=left| [[Schwyz (kaupunki)|Schwyz]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Bern matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Bern (kantoni)|Bern]]''' || align=left| [[Bern]] || | [[Tiedosto:Wappen Solothurn matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Solothurn (kantoni)|Solothurn]]''' || align=left| [[Solothurn]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Freiburg matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Fribourg (kantoni)|Fribourg]]''' || align=left| [[Fribourg]]|| | [[Tiedosto:Wappen Thurgau matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Thurgau]]''' || align=left| [[Frauenfeld]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Genf matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Geneve (kantoni)|Geneve]]''' || align=left| [[Geneve]] || | [[Tiedosto:Wappen Tessin matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Ticino]]''' || align=left| [[Bellinzona]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Glarus matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Glarus (kantoni)|Glarus]]''' || align=left| [[Glarus]] || | [[Tiedosto:Wappen Uri matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Uri]]''' || align=left| [[Altdorf]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:CHE Graubünden COA.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Graubünden]]''' || align=left| [[Chur]] || | [[Tiedosto:Wappen Wallis matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Valais]]''' || align=left| [[Sion]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Jura matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Jura (kantoni)|Jura]]''' || align=left| [[Delémont]] || | [[File:Wappen Waadt matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Vaud]]''' || align=left| [[Lausanne]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Luzern matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Luzern (kantoni)|Luzern]]''' || align=left| [[Luzern]] || | [[Tiedosto:Wappen Zug matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Zug (kantoni)|Zug]]''' || align=left| [[Zug]]
|-  colspan="6"|
|- 
|| [[Tiedosto:Wappen Neuenburg matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Neuchâtel (kantoni)|Neuchâtel]]''' || align=left| [[Neuchâtel]] || | [[Tiedosto:Wappen Zürich matt.svg|20px]]|| style="text-align:left;"|'''[[Zürich (kantoni)|Zürich]]''' || align=left| [[Zürich]]
|}
<nowiki>*</nowiki><small>Näillä entisillä puolikantoneilla on liittokokouksessa vain yksi edustaja kahden sijaan.</small>

Kantonien asema on määritelty Sveitsin perustuslaissa, ja ne ovat muiden valtioiden osiin verrattuna hyvin itsenäisiä. Kaikki kantonit ovat valaliiton perustuslain mukaan tasaveroisia. Jokaisella kantonilla on oma perustuslakinsa, oma parlamenttinsa, hallintonsa ja oikeusistuimensa. Yksittäiset kantonit eroavat toisistaan kuitenkin paljon esimerkiksi pinta-alan ja asukasluvun suhteen.<ref name="cantons">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ch.ch/behoerden/00215/00330/index.html?lang=en|Nimeke=Cantons|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Ch.ch|Viitattu=4.4.2012|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20100220053034/http://www.ch.ch/behoerden/00215/00330/index.html?lang=en|arkistoitu=20.2.2010}}</ref> Pienimmässä kantonissa ([[Appenzell Innerrhoden]]) on vain noin 16&nbsp;000 asukasta, suurimmassa ([[Zürich (kantoni)|Zürich]]) noin 1,5 miljoonaa. Pinta-alaltaan pienin kantoni ([[Basel-Stadt]]) on vain 37 neliökilometrin suuruinen, laajin ([[Graubünden]]) yli 7&nbsp;000 neliökilometriä.<ref name="GLIEDE">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/regionen/11/geo/institutionelle_gliederungen/01b.html | Nimeke=Institutionelle Gliederungen der Schweiz: Die Gemeinden | Kieli ={{de}} | Julkaisija = Statistik Schweitz | Viitattu = 16.7.2015}}</ref> Sveitsin sisällä sijaitsee kaksi [[enklaavi]]a: Saksalle kuuluva [[Büsingen am Hochrhein|Büsingen]] ja Italialle kuuluva [[Campione d’Italia]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://enclaves.webs.com/westerneurope.htm|Nimeke=Enclaves of the world|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Enclaves.webs.com|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20090918074336/http://enclaves.webs.com/westerneurope.htm|arkistoitu=18.9.2009}}</ref>

== Talous ==
{{Pääartikkeli|[[Sveitsin talous]]}}
[[Tiedosto:Vintage Omega Speedmaster 145.012-67.jpg|thumb|left|250px|Kuulennoilla käytetty Omega Speedmaster; [[Omega SA|Omega]] on merkittävä sveitsiläinen kellomerkki. Kellot ovat edelleen tunnettu vientituote.]]
[[Tiedosto:ZB Interregio mit HGe 101 bei Niederried.jpg|thumb|left|250px|Juna [[Brienzjärvi|Brienzjärven]] rannalla. Rautateillä on merkittävä osa Sveitsin liikenteessä.]]

Sveitsi on yksi Euroopan vauraimmista maista. Euroopan talousyhteisön jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä joulukuussa 1992,<ref name=":0" /> mutta Sveitsi on avannut kauppaansa bilateraalisilla sopimuksilla. [[Maailman talousfoorumi]] (WEF) on useasti arvioinut Sveitsin maailman kilpailukykyisimmäksi valtioksi, muun muassa syksyllä 2011. Arvio perustuu sekä julkisiin tunnuslukuihin että yritysjohtajien haastatteluihin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://reports.weforum.org/global-competitiveness-2011-2012/|Nimeke=The Global Competitiveness Report 2011–2012|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=Maailman talousfoorumi|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}}}</ref> WEF on myös nimennyt maan maailmantalouden vakaimmaksi valtioksi.

Sveitsin talous perustuu koulutettuun ja erikoistuneeseen työvoimaan. Suurin sektori on [[palvelusektori]] (vuonna 2003 noin 72 prosenttia). Teollisuuden tuotteista tunnetaan ulkomailla perinteisesti parhaiten [[kello]]t, [[linkkuveitsi|linkkuveitset]], [[suklaa]], [[viini]]t ja [[juusto]]t. Maataloudesta elantonsa hankkii vain noin viisi prosenttia väestöstä, vaikka yli puolet pinta-alasta on maatalouteen sopivaa. Sveitsi on pitkään ollut sijoittajien suosiossa tiukan pankkisalaisuuden ja valuuttansa vakauden ansiosta. [[Veronkierto]] ei monissa tapauksissa anna Sveitsissä oikeutta rikkoa pankkisalaisuutta, mikä on tuonut sveitsiläisiin pankkeihin myös [[rahanpesu]]a ja varallisuuden piilottamista.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,957506,00.html?iid=chix-sphere|Nimeke=Crackdown on The Swiss Laundry|tekijä=|julkaisu=Time|Ajankohta=24.4.1989|Julkaisija=|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20111019002659/http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,957506,00.html?iid=chix-sphere|arkistoitu=19.10.2011}}</ref> Vuonna 2004 sovittiin kuitenkin, että EU-kansalaisten varoja sveitsiläisissä pankeissa voidaan verottaa.<ref name=":0" />

Sveitsin merkittävimmät luonnonvarat ovat [[vesivoima]], [[suola]], [[puu]] ja maataloustuotteet. Sveitsin vuotuinen viennin arvo on noin 200 miljardia frangia. Merkittävimmät vientituotteet ovat [[lääke|lääkkeet]] ja [[Vitamiini|vitamiinit]], teollisuuden koneet ja laitteet, kellot, hienomekaniikka sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Erityisesti lääketeollisuus on kasvattanut osuuttaan: sen osuus viennin arvosta nousi 10 vuodessa (vuosina 2000–2010) 17 prosentista 30 prosenttiin, ja vuonna 2010 sen arvo oli 61 miljardia frangia. Samana vuonna kelloteollisuuden viennin arvo oli 16 miljardia frangia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/themen/06/05/blank/data.html | Nimeke = Aussenhandel Detaillierte Daten | Tekijä = Eidgenössische Zollverwaltung | Tiedostomuoto = Excel | Julkaisu = Ausfuhr wichtiger Waren | Ajankohta =2011 | Julkaisupaikka = Neuchâtel| Julkaisija =Bundesamt für Statistik | Viitattu =10.9.2011 | Kieli ={{de}} }}</ref>

=== Energia ===
Sveitsin energiankulutus on yli 900 petajoulea vuodessa.{{Selvennä|Onko se paljon vai vähän?}} Yli puolet energiasta on peräisin fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2010 käytetystä energiasta 54 prosenttia tuotettiin öljyllä, 12,7 prosenttia maakaasulla ja 0,7 prosenttia kivihiilellä.<ref name="energiatilasto 2010">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bfe.admin.ch/themen/00526/00541/00542/00631/index.html?lang=de&dossier_id=00763|Nimeke=Gesamtenergiestatistik|tekijä=|julkaisu=|Julkaisupaikka=Bern|Ajankohta=1.8.2011|Julkaisija=Bundesamt für Energie|Tiedostomuoto=PDF|Selite=Schweizerische Gesamtenergiestatistik 2010|Viitattu=25.7.2011|Kieli={{de}}}}</ref>

Sähkö tuotetaan Sveitsissä suurimmaksi osaksi vesivoimalla (55 prosenttia) ja [[ydinvoima]]lla (40 prosenttia). Konventionaaliset [[fossiilinen polttoaine|fossiilisia polttoaineita]] tai [[uusiutuva energia|uusiutuvia energianlähteitä]] käyttävät lämpövoimalat tuottavat noin viisi prosenttia kokonaistuotannosta.<ref name="energy">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bfe.admin.ch/themen/00612/index.html?lang=en|Nimeke=Electricity supply|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|selite=Liittovaltion viranomaisten sivusto|Viitattu=4.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2010 Sveitsi kulutti 66,8 miljardia kilowattituntia sähköä ja tuotti 66,3 miljardia kilowattituntia. Kotitaloudet, teollisuus ja palvelut kuluttavat kukin noin kolmanneksen sähköstä.<ref name="energiatilasto 2010"/> Vuonna 2003 sveitsiläiset hylkäsivät kaksi ydinvoiman vastaista lakiehdotusta: ''Moratorium Plus'', joka olisi jatkanut uusien ydinvoimaloiden rakennuskieltoa,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.admin.ch/ch/d/pore/va/20030518/det502.html|Nimeke=Vote No. 502 – Übersicht|tekijä=|julkaisu=|Ajankohta=18.5.2003|julkaisija=|Luettu=8.3.2011|kieli={{de}}}}</ref> ja ''Strom ohne Atom'', joka olisi johtanut ydinvoimaloiden alasajoon.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.admin.ch/ch/d/pore/va/20030518/det501.html|Nimeke=Vote No. 501 – Übersicht|tekijä=|julkaisu=|Ajankohta=18.5.2003|julkaisija=|Luettu=8.3.2011|kieli={{de}}}}</ref> Toukokuussa 2011, [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|Fukushiman onnettomuuden]] jälkimainingeissa, Sveitsi ilmoitti ensimmäisenä Euroopan maana luopuvansa ydinvoimasta.<ref name=":0" />

=== Liikenne ===
{{Pääartikkeli|[[Sveitsin rautatieliikenne]]}}

Sveitsissä on Euroopan tihein,<ref name="FCO"/> yli 5&nbsp;000 kilometrin pituinen<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wägli, Hans G.|Nimeke=Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+|Vuosi=2010|Sivu=|Selite=Teoksen ''Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse'' erillinen liite|Julkaisupaikka=Zürich|Julkaisija=AS Verlag & Buchkonzept AG|Tunniste=|Isbn=978-3-909111-74-9|Kieli={{kielisymbolit|de|fr}}}}</ref> rautatieverkko, joka kuljettaa noin 450 miljoonaa matkustajaa vuosittain.<ref name="liikennetilasto">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/themen/11/07/02/blank/02/01.html|Nimeke=Der öffentliche Verkehr (inkl. Schienengüterverkehr)|tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=Neuchâtel|Ajankohta=Heinäkuu 2011|Julkaisija=Bundesamt für Statistik, Mobilität und Verkehr|Tiedostomuoto=Excel|Selite=Öffentlicher Verkehr (inkl. Schienengüterverkehr), Zeitreihen 1990, 1995, 2000–2010|Viitattu=25.7.2011|Kieli={{de}}}}</ref> Vuonna 2007 sveitsiläiset matkustivat rautateitse keskimäärin 2&nbsp;103 kilometrin matkan, mikä tekee heistä maailman innokkaimpia rautatiematkustajia (ennen [[japani]]laisia).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bav.admin.ch/dokumentation/publikationen/00475/01623/01624/index.html?lang=de|Nimeke=Schienenverkehr|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=Bundesverwaltung – Bundesamt für Verkehr|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{de}}}}</ref> Merkittävin rautatieliikennöijä on valtiollinen rautatieyhtiö [[SBB-CFF-FFS]]. Maassa on lisäksi useita kymmeniä kapearaiteisia rautateitä ja yksityisiä rautatieyhtiöitä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rail-info.ch/schmalspur.en.html|Nimeke=Overview map narrow gauge railways|tekijä=|julkaisu=Rail-Info Switzerland|ajankohta=|Julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|kieli={{en}}}}</ref> Esimerkiksi Graubündenin kantonissa toimii [[Rhätische Bahn]] -rautatieyhtiö, jonka verkostoon kuuluu myös kaksi [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on otettua rautatielinjaa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://whc.unesco.org/en/list/1276/|Nimeke=Rhaetian Railway in the Albula / Bernina Landscapes|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=UNESCO|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref> [[AlpTransit]]-hankkeeseen liittyy useiden pitkien tunnelien rakentaminen Alppien läpi rautatieyhteyksien nopeuttamiseksi. Näistä pisin on [[Gotthardin pohjatunneli]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-11548845|Nimeke=Swiss create world's longest tunnel|tekijä=|julkaisu=BBC News|ajankohta=15.10.2011|Julkaisija=BBC|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Sveitsin maantieverkon pituus vuonna 2013 on yhteensä 71&nbsp;528 kilometriä. Teistä 1&nbsp;812 kilometriä on valtateitä ({{k-de|Nationalstrassen}}), joista 1&nbsp;419 kilometriä oli moottoritietä ({{k-de|Autobahn}}).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/themen/11/03/blank/01.html|Nimeke=Verkehrsinfrastruktur und Fahrzeuge – Infrastruktur und Streckenlänge|tekijä=|Julkaisu=Statistik Schweiz|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=16.7.2015|Kieli={{de}}}}</ref> Moottoriteiden käytöstä veloitetaan maksu: auton tuulilasiin kiinnitetään tarra (''vignette''), joka on voimassa kalenterivuosittain (14 kuukautta joulukuun alusta tammikuun loppuun).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ch.ch/private/00081/00083/00228/00229/index.html?lang=en|Nimeke=Roads and traffic in Switzerland|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Ch.ch|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20111113180656/http://www.ch.ch/private/00081/00083/00228/00229/index.html?lang=en|arkistoitu=13.11.2011}}</ref>

Sveitsin merkittävin lentoliikenteen solmukohta on [[Zürichin lentoasema]]. Vuonna 2016 lentoasemaa käytti lähes 28 miljoonaa matkustajaa. Kansainvälisiä lentokenttiä on Zürichin lisäksi [[Geneven kansainvälinen lentoasema|Genevessä]] ja [[EuroAirport Basel-Mulhouse-Freiburg|Baselissa]].<ref name=lentotilasto>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfsstatic/dam/assets/3843474/master | Nimeke = Passagiere im Luftverkehr – Linien- und Charterverkehr (Lokal- und Transferpassagiere) | Tiedostomuoto = Excel | Selite = Sveitsin lentomatkustajatilasto 1950–2017 | Julkaisu =  | Ajankohta = 16.11.2017 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Bundesamt für Statistik | Viitattu = 17.2.2018 | Kieli = {{de}} }}</ref> Merkittävin Sveitsissä toimiva lentoyhtiö on saksalaisen [[Lufthansa]]n omistama [[Swiss International Air Lines|Swiss]], joka seurasi konkurssiin mennyttä kansallista [[Swissair]]ia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.swiss.com/corporate/en/company/about-us/facts-and-figures | Nimeke = Facts and figures, Brief portrait of SWISS | Selite = Lentoyhtiön perustietoja | Viitattu = 17.2.2018 }}</ref>

=== Tiede ja teknologia ===
Sveitsi on ollut jo kauan keskeinen kansainvälisen tutkimuksen maa. Se investoi 2,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan tutkimukseen. Viime vuosina keskeisiä tutkimusaloja ovat olleet [[nanoteknologia]], [[avaruustutkimus]] ja [[ilmastotutkimus]]. Monet Sveitsissä syntyneet ja asuneet tutkijat ovat saaneet [[Nobel-palkinto|Nobeleita]]. Vuoden 1975 jälkeen fysiikan Nobelin ovat saaneet vuonna 1986 [[Heinrich Rohrer]] ja vuonna 1987 [[Karl Alexander Müller|Alexander Müller]], kun taas kemian Nobelilla palkittiin vuonna 1991 [[Richard R. Ernst|Richard Ernst]] ja vuonna 2002 [[Kurt Wüthrich]].<ref name="SCI">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissworld.org/en/science/|Nimeke=Science in Switzerland|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Swissworld.org|Selite=myös tähän linkatut alasivut|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus [[CERN]] toimii Geneven liepeillä Sveitsin ja Ranskan rajalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://public.web.cern.ch/public/en/About/About-en.html | Nimeke = About | Julkaisija = CERN | Kieli ={{en}} | Viitattu = 1.4.2012}}</ref>

== Väestö ==
=== Kielet ja etniset ryhmät ===
[[Tiedosto:Sprachen CH 2000 EN.svg|thumb|250px|Sveitsin kansalliskielten puhuma-alueet.
{{legend|#ffa500|[[saksan kieli|saksa]]}}
{{legend|#158706|[[ranskan kieli|ranska]]}}
{{legend|#8B00FF|[[italian kieli|italia]]}}
{{legend|#ab12bc|[[retoromaani]]}}]]
[[Tiedosto:Zürich.jpg|thumb|250px|Zürich on Sveitsin suurin kaupunki.]]
[[Tiedosto:Geneve 2005 001 Ork.ch.jpg|thumb|250px|Sveitsin länsipäässä sijaitseva Geneve on maan toiseksi suurin kaupunki.]]
[[Tiedosto:Glarus Stadtkirche Langhaus.jpg|250px|thumb|Glarusin reformoitu kirkko.]]

Sveitsissä on 8,6 miljoonaa vakinaista asukasta,<ref name=as2019/> ja maa onkin suhteellisen tiheään asuttu. Sveitsi sijaitsee kolmen eurooppalaisen suurvallan kupeessa. Ne ovat kaikki vaikuttaneet maan kulttuuriin ja kielitilanteeseen.

Sveitsin perustuslain mukaan maassa on neljä kansalliskieltä: saksa, ranska, italia ja retoromaani<ref>Perustuslaki, Art. 4 Landessprachen.</ref>. Liittovaltion viralliset kielet ovat saksa, ranska ja italia, sillä täydennyksellä, että [[retoromaanit|retoromaaninkielisellä]] on oikeus hoitaa virallisia asioitaan äidinkielellään. Kantonit määräävät viralliset kielensä itse.<ref name="Perustuslaki, Art. 70 Sprachen"/>

Saksaa (62,2 prosenttia väestöstä) puhutaan lähinnä maan pohjois-, itä- ja keskiosissa, ranskaa (22,9 prosenttia) lännessä, [[italian kieli|italiaa]] (8,0 prosenttia) etelässä ja retoromaania (0,5 prosenttia) kaakossa [[Graubünden]]in kantonissa. Myös englanti on laajassa käytössä; sitä ilmoitti käyttävänsä 5,8 prosenttia vakituisista asukkaista vuonna 2018. Muiden kielten käyttäjiä on 18,6 prosenttia<ref name=kielet>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfs/en/home/statistics/population/languages-religions.html | Nimeke = Languages and religions | Julkaisija = Federal Statistical Office | Kieli = {{en}} | Viitattu = 18.4.2020 }}</ref> Saksa on ainoa virallinen kieli 18 kantonissa, ranska neljässä kantonissa (Geneve, Jura, Neuchâtel, Vaud) ja italia yhdessä (Ticino). Sekä ranska että saksa ovat virallisia kieliä kolmessa kantonissa (Bern, Fribourg, Valais). Graubündenissä on kolme virallista kieltä: saksa, retoromaani ja italia.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://www.myswitzerland.com/de/planung/ueber-die-schweiz/zahlen-und-fakten/facts-about-switzerland/sprachen-in-der-schweiz/ | Nimeke = Sprachen in der Schweiz, Zahlen und Fakten | Ajankohta = 2020 | Julkaisija = Schweiz Tourismus | Viitattu = 18.4.2020 |Kieli = {{de}}}}</ref> Retoromaania puhuu vain pieni vähemmistö, ja vuoteen 1996 saakka hallinnossa käytettiin vain saksaa, ranskaa ja italiaa. Kansallisella tasolla sillä ei ole juuri näkyvyyttä. Kielellä on viisi murretta, mutta virallisesti käytetään vain yhtä keinotekoisesti luotua kirjakieltä (Rumantsch Grischun).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.swissinfo.ch/eng/fighting-for-survival-_switzerland-s-fourth-language-under-pressure/36273340 | Nimeke = Switzerland’s fourth language under pressure | tekijä = Slater, Julia | julkaisu = Swissinfo | Ajankohta = 5.8.2013 | Julkaisija = SRG SSR | Viitattu = 18.4.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>

Sveitsissä puhuttu saksa kuuluu [[Alemannimurteet|alemannimurteisiin]] ja sitä kutsutaan [[sveitsinsaksa]]ksi (usein ”Mundart”). Se jakautuu edelleen useisiin pienempiin murteisiin, joiden puhujat kuitenkin yleensä ymmärtävät toisiaan. Tiedotusvälineissä ja kirjallisuudessa käytetty saksan kirjakieli, [[Schweizer Hochdeutsch]], eroaa suuresti puhutusta kielestä ja sitä opetetaan kouluissa. Tämä saksan muoto eroaa lisäksi jonkin verran [[Saksa]]ssa käytetystä kirjakielestä. Samoin maan ranskankielisessä osassa on aiemmin puhuttu lukuisia murteita ([[patois]]), joista suurin osa on kuitenkin jo kuollut. Nämä murteet eivät ole ranskan vaan [[arpitaani]]n (franco-provençal) murteita. Sveitsissä käytetty ranska ei juuri eroa standardista ranskasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eda.admin.ch/aboutswitzerland/en/home/gesellschaft/sprachen/sprachen-und-dialekte.html | Nimeke = Languages and dialects | tekijä =  | julkaisu = | Ajankohta = 27.11.2017 | Julkaisija = Federal Department of Foreign Affairs FDFA | Viitattu = 18.4.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>

Sveitsin kielitilanne on ollut keskustelunaiheena jo pitkään. Vaikka sveitsiläisillä on periaatteessa helppo pääsy muille kielialueille television ja radion kautta, muunkielisiä ohjelmia ei välttämättä juuri katsota, ja esimerkiksi kirjakaupoissa oman kielialueen ulkopuolella julkaistuja kirjoja ei ole yhtä hyvin saatavilla. Virallisissa tilaisuuksissa monet puhuvat omaa kieltään ja olettavat, että muut ymmärtävät sitä. Aina kielirajat eivät noudata maantieteellisiä rajoja; maan saksan- ja ranskankielisten alueiden välistä jakolinjaa kutsutaan vitsikkäästi nimellä ”Röstigraben” suositun ruokalajin mukaan. Jo vuonna 1850 satiirinen lehti ''[[Postheiri]]'' yhdisti kolme virallista kieltä uudeksi sveitsin kieleksi pilaillakseen parlamentin kustannuksella:<ref>[http://www.swissworld.org/en/people/language/linguistic_division/ Linguistic division] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref><ref>[http://www.swissworld.org/en/people/language/internal_communication/ Internal communication] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

{{Sitaatti|Ordre du giorno: esparnissi dans les ausgabi fédérali. Un rednero ergreift la parole. Viele membri andiano dans le vorzimmero pour rauchare un cigarro; les autres lesano les zeitungen.}}

Sveitsin vakinaisesta väestöstä ulkomaalaisia on noin 2,2 miljoonaa ulkomaalaista eli noin neljännes (31.12.2019). Osuus on suurin Geneven kantonissa (40&nbsp;%) ja Basel-Stadtin kantonissa (37&nbsp;%), pienin [[Appenzell Innerrhoden]]issa (11&nbsp;%) ja Urissa (13&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfsstatic/dam/assets/12247151/master| Nimeke = Ständige Wohnbevölkerung nach Staatsangehörigkeitskategorie, Geschlecht und Gemeinde, Provisorische Jahresergebnisse, 2019 | Julkaisupaikka = Neuchâtel | Ajankohta = 9.4.2020 | Julkaisija = Bundesamt für Statistik | Tiedostomuoto = Excel | Viitattu = 2.5.2020 | Kieli = {{de}} }}</ref> Kaikista Sveitsin asukkaista, sekä vakinaisesti että tilapäisesti asuvista (yhteensä 8,4 miljoonaa vuonna 2015), ulkomaalaisten osuus oli runsas 25 prosenttia eli noin 2,1 miljoonaa. [[Italialaiset]] (noin 320&nbsp;000) ovat ulkomaalaisten suurin ryhmä, heidän jälkeensä tulevat [[saksalaiset]] (noin 310&nbsp;000), [[portugalilaiset]] (noin 270&nbsp;000), [[ranskalaiset]] (130&nbsp;000) ja [[Kosovo|kosovolaiset]] (110&nbsp;000). Suomalaisia, ilman Sveitsin kansalaisuutta, asui maassa vuoden 2015 lopulla 4&nbsp;022 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pxweb.bfs.admin.ch/Selection.aspx?px_language=de&px_db=px-x-0103010000_101&px_tableid=px-x-0103010000_101%5Cpx-x-0103010000_101.px&px_type=PX | Nimeke = Ständige und nichtständige Wohnbevölkerung nach Kanton, Geschlecht, Anwesenheitsbewilligung, Altersklasse und Staatsangehörigkeit | Julkaisupaikka = Neuchâtel | Julkaisija = Bundesamt für Statistik | Tiedostomuoto = tietokantahaku | Viitattu = 20.11.2016 | Kieli = {{de}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160411061044/https://www.pxweb.bfs.admin.ch/Selection.aspx?px_language=de&px_db=px-x-0103010000_101&px_tableid=px-x-0103010000_101%5Cpx-x-0103010000_101.px&px_type=PX | arkistoitu = 11.4.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfs/de/home/statistiken/bevoelkerung.assetdetail.560686.html | Nimeke=Bestand und Entwicklung der Bevölkerung der Schweiz: Definitive Ergebnisse 2015 | Julkaisupaikka = Neuchâtel | Julkaisija = Bundesamt für Statistik|Selite=Sveitsin tilastokeskuksen tiedote 26.8.2016 | Viitattu = 20.11.2016 | Kieli={{de}}}}</ref> 

2000-luvulla sveitsiläiset ja ulkomaiset instituutiot ovat ilmaisseet huolensa erityisesti Sveitsin politiikassa lisääntyneestä [[ksenofobia]]sta. Tästä huolimatta ulkomaalaisten suuri osuus Sveitsin väestöstä ja maahanmuuttajien suhteellisen ongelmaton sopeutuminen maan oloihin ovat osoituksia maan avoimuudesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.humanrights.ch/en/switzerland/internal-affairs/racism/studies/definitive-report-racism-switzerland-expert|nimeke=Definitive report on racism in Switzerland by UN expert|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=29.3.2007|julkaisija=Humanrights.ch|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20170818085951/https://www.humanrights.ch/en/switzerland/internal-affairs/racism/studies/definitive-report-racism-switzerland-expert|arkistoitu=18.8.2017}}</ref>

=== Kaupungit ===
Sveitsissä on tiheä kaupunkien verkko, jossa ydinkaupungit ja niitä ympäröivät pienemmät kaupungit täydentävät toisiaan muodostaen asutuskeskittymiä, [[agglomeraatio]]ita. Sveitsiläisistä 73 prosenttia asui vuonna 2012 kaupunkimaisella alueella: kaupunkikeskuksissa ja niiden ympärysalueilla. Tilastollisesti määritellyissä kaupungeissa, vähintään 10&nbsp;000 asukkaan kunnissa, asui 49 prosenttia asukkaista vuonna 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfs/de/home/statistiken/kataloge-datenbanken/medienmitteilungen.assetdetail.38618.html | Nimeke = Neue statistische Agglomerations- und Stadtdefinition 2012 – 5,9 Millionen Menschen leben in Agglomerationen | Selite = Sveitsin tilastokeskuksen tiedote 18.12.2014 | Ajankohta =  | Julkaisija = Bundesamt für Statistik | Viitattu = 17.2.2018 | Kieli = {{de}} }}</ref> Väestönkasvu on kaupungeissa pienempiä kuntia suurempaa: vuosina 2005–2015 vähintään 10&nbsp;000 asukkaan kaupunkien väestö kasvoi vuosittain keskimäärin 1,1 %, alle 10&nbsp;000 asukkaan kuntien vastaavasti 0,6 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bfs.admin.ch/bfsstatic/dam/assets/2321992/master | Nimeke = Statistik der Schweizer Städte 2017 | Selite = Sveitsin tilastokeskuksen tilastokirja kaupungeista, s. 13 | Ajankohta = 10.4.2017 | Tiedostomuoto = PDF  | Julkaisija = Bundesamt für Statistik | Viitattu = 17.2.2018 | Kieli = {{de}} }}</ref> 

Sveitsi on muuttunut maatalousvaltaisesta maasta kaupungistuneeksi maaksi 70 vuodessa. Vuoden 1935 jälkeen kaupunkimainen rakentaminen on vaatinut lähes yhtä paljon maa-alaa kuin edellisen 2&nbsp;000 vuoden aikana. [[Kaupunkirakenteen hajoaminen]] vaikuttaa pohjoisen tasankoalueen lisäksi myös [[Jura (vuoristo)|Juran]] alueella ja [[Alpit|Alppien]] reunoilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.swissinfo.ch/eng/swiss-countryside-succumbs-to-urban-sprawl/1004150|nimeke=Swiss countryside succumbs to urban sprawl|tekijä=|julkaisu=Swissinfo|ajankohta=8.10.2008|julkaisija=|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}}}</ref> 

Tasankoalue [[Mittelland|Sveitsin Mittelland]] on hyvin tiheästi asutettu – väestötiheys on noin 450 henkeä neliökilometriä kohden – ja ihmisen kädenjälki on näkyvissä kaikkialla. Tämä maa-alue on käytetty tehokkaasti hyväksi.<ref>[http://www.swissworld.org/en/geography/the_three_regions/the_swiss_plateau/ Swiss plateau] {{Wayback|1=http://www.swissworld.org/en/geography/the_three_regions/the_swiss_plateau/ |päiväys=20071225100547 }} Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Metropolialueiden eli [[Zürich]]in, [[Geneve]]n–[[Lausanne]]n, [[Basel]]in ja [[Bern]]in painoarvo on kasvanut, ja niiden merkitys on kansainvälisesti suurempi kuin niiden asukasluvusta voisi päätellä.<ref name="cities">[http://www.are.admin.ch/dokumentation/00121/00224/index.html?lang=de&msg-id=27412 Städte und Agglomerationen unter der Lupe] {{Wayback|1=http://www.are.admin.ch/dokumentation/00121/00224/index.html?lang=de&msg-id=27412 |päiväys=20100815054502 }} (Liittovaltion viranomaisten sivusto) {{De}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Zürich ja Geneve ovat lisäksi menestyneet erittäin hyvin elämänlaatua mittaavissa tutkimuksissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mercer.com/qualityofliving|Nimeke=Mercer’s 2011 Quality of Living ranking highlights – Global|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=Mercer|Viitattu=18.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Sveitsin väekkäimmät kaupungit ovat:<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.pxweb.bfs.admin.ch/pxweb/de/px-x-0102010000_101/-/px-x-0102010000_101.px | nimeke = Ständige und nichtständige Wohnbevölkerung nach institutionellen Gliederungen, Staatsangehörigkeit (Kategorie), Geschlecht und Alter | Selite = Haku väestötietokannasta, tilanne 31.12.2018, vakinaiset + tilapäiset asukkaat | kieli = {{de}}, {{fr}}, {{it}}, {{en}}  | viitattu = 30.8.2019}}</ref>

{| class="wikitable"
|-
! Sijoitus !! Nimi !! Kantoni !! Väkiluku <sup>1)</sup> <br><small>(31.12.2018)</small>
|-
| 1. || [[Zürich]] || [[Zürich (kantoni)|Zürich]] || {{Luku|422315}}
|-
| 2. || [[Geneve]] || [[Geneve (kantoni)|Geneve]] || {{Luku|204168}}
|-
| 3. || [[Basel]] || [[Basel-Stadt]] || {{Luku|175423}}
|-
| 4. || [[Lausanne]] || [[Vaud]] || {{Luku|141786}}
|-
| 5. || [[Bern]] || [[Bern (kantoni)|Bern]] || {{Luku|134983}}
|-
| 6. || [[Winterthur]] || [[Zürich (kantoni)|Zürich]] || {{Luku|112477}}
|-
| 7. || [[Luzern]] || [[Luzern (kantoni)|Luzern]] || {{Luku|82449}}
|-
| 8. || [[St. Gallen]] || [[Sankt Gallen (kantoni)|Sankt Gallen]] || {{Luku|76497}}
|-
| 9. || [[Lugano]] || [[Ticino]] || {{Luku|64037}}
|-
| 10. || [[Biel/Bienne]] || [[Bern (kantoni)|Bern]] || {{Luku|55491}}
|}
<sup>1)</sup> ''vakinaiset ja tilapäiset asukkaat yhteensä''

{{katso myös|[[Luettelo Sveitsin kaupungeista]]}}
{{katso myös|[[Luettelo Sveitsin keskiaikaisista kaupungeista]]}}

=== Uskonto ===
{| class="wikitable" style="text-align:right; float:right"
|+ Vakaumusrakenne Sveitsissä<ref name="Religion">{{cite web|title=Religions|url=https://www.bfs.admin.ch/bfs/en/home/statistics/population/languages-religions/religions.html|type=Statistics|publisher=Swiss Federal Statistical Office|location=Neuchâtel|year=1910-2018|website=http://www.bfs.admin.ch|language={{en}}|accessdate=26.12.2023|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
|- class="hintergrundfarbe5"
! !! 2000 !! 2010 !! 2020 !! 2021
|-
| align="left" | Katolilaiset || 42,3 % || 38,6 % || 33,8 % || 32,9 %
|-
| align="left" | Uskontokuntiin kuulumattomat || 11,4 % || 20,1 % || 30,9 % || 32,3 %
|-
| align="left" | Reformoidut || 33,9 % || 28,0 % || 21,8 % || 21,1 %
|-
| align="left" | Muut kristityt || 4,3 % || 5,5 % || 5,6 % || 5,6 %
|-
| align="left" | Muslimit || 3,6 % || 4,5 % || 5,4 % || 5,7 %
|-
| align="left" | Juutalaiset || 0,2 % || 0,2 % || 0,2 % || 0,2 %
|-
| align="left" | Muut || 0,7 % || 1,1 % || 1,2 % || 1,3 %
|-
| align="left" | Ei tiedossa || 3,6 % || 2,0 % || 1,0 % || 0,9 %
|}
Sveitsissä ei ole virallista valtionuskontoa, ja perustuslaki takaa [[Uskonnonvapaus|uskonnonvapauden]]. Uskonnolliset asiat ovat kuitenkin kantonien vastuulla, ja suurin osa kantoneista Geneven ja Neuchâtelin kantoneita lukuun ottamatta tukee jotakin [[kristinusko|kristittyä]] kirkkokuntaa, [[katolinen kirkko|katolista]] tai [[protestantismi|protestanttista]]. Näitä kirkkoja ja joissakin kantoneissa [[vanhakatolinen kirkko|vanhakatolista kirkkoa]] ja [[juutalaisuus|juutalaisia]] seurakuntia tuetaan keräämällä kirkollisveroa seurakuntien jäseniltä ja joissakin tapauksissa myös yrityksiltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2004/35487.htm | Nimeke=International Religious Freedom Report 2004&nbsp;– Switzerland | Julkaisija = U.S. Department of State | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref> Vuoden 2021 väestölaskennassa katolisia oli 32,9 prosenttia, reformoituja 21,1 prosenttia ja muita kristittyjä oli 5,6 prosenttia väestöstä. Muslimeja oli 5,7 prosenttia, juutalaisia 0,2 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 1,3 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 32,3 prosenttia väestöstä. Viime vuosina kristittyjen osuus on ollut selvässä laskussa ja uskontokuntiin kuulumattomien osuus on ollut selvässä kasvussa.<ref name="Religion"/> Vuoden 2010 [[Eurobarometri]]-tutkimuksen mukaan 44 prosenttia sveitsiläisistä uskoi [[jumala]]an, 39 prosenttia jonkinlaiseen henkeen tai elämänvoimaan, 11 prosenttia ei uskonut minkäänlaiseen yliluonnolliseen voimaan ja kuusi prosenttia ei osannut vastata.<ref>{{cite web|url=http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_341_en.pdf|title=Special Eurobarometer, biotechnology|date=Lokakuu 2010|format=PDF|julkaisu=|julkaisija=Euroopan komissio|viitattu=17.8.2017|tekijä=|selite=s. 204|kieli={{en}}}}</ref>

=== Koulutus ===
Sveitsissä koulutukseen liittyvä päätöksenteko on kantonien tasolla, liittovaltiolla ei ole opetusministeriä, ja alueellisia eroja on paljon. Kouluvuoden ja koulu-uran pituus on kuitenkin päätetty liittovaltion tasolla.<ref>[http://www.swissworld.org/en/education/general_overview/the_swiss_education_system/ The Swiss education system] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Koulutus muodostuu neljästä asteesta: esikoulu, alakoulu, kaksivaiheinen yläkoulu, korkea-aste ja aikuisopiskelu. Ala- ja yläkoulu ovat pakollisia, ja esikoulu on useissa kantoneissa pakollinen. Yksityiskouluja on, mutta suurin osa lapsista käy julkista koulua.<ref>[http://www.swissworld.org/en/education/compulsory_schooling/overview/ Compulsory schooling: overview] ''swissworld.com''</ref> Noin 16-vuotiaana oppivelvollisuus päättyy, ja nuoret voivat valita ammatillisen tai korkeakouluun tähtäävän opetuksen väliltä. Tämä vaihe kestää 3–4 vuotta, ja suurin osa nuorista (vuonna 2001–2002 90&nbsp;% ikäluokasta) hankkii toisen asteen koulutuksen.<ref>[http://www.swissworld.org/en/education/post_compulsory_schooling/overview/ Post-compulsory: overview] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Perinteisesti alakoulussa luetaan äidinkielen lisäksi toista kotimaista kieltä. Vuonna 2000 Zürichin kantoni alkoi opettaa alakoululaisille englantia. Jotkut saksankieliset kantonit seurasivat mallia.<ref>[http://www.swissworld.org/en/education/current_challenges/subjects/ Subjects] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

Sveitsissä on kaksi liittovaltion ylläpitämää teknillistä yliopistoa, [[EPFL]] Lausannessa ja [[ETH Zürich]]. Yliopistoja on 10, lisäksi on ammattikorkeakouluja ja opettajankoulutuslaitoksia sekä neljä muuta yliopistotason oppilaitosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.switch.ch/edu/educ_orgs.html | Nimeke = University Switzerland | Julkaisija = SWITCH | Kieli ={{en}} | Viitattu = 1.4.2012}}</ref>

== Kulttuuri ==
<!--''Pääartikkeli: [[Sveitsin kulttuuri]]''-->
[[Tiedosto:Alphorn player in Wallis.jpg|250px|thumb|Sveitsiläinen [[alppitorvi|alppitorvensoittaja]].]]
[[Tiedosto:DaDa exhibit.jpg|thumb|250px|[[Dada|Dadaismi]] sai alkunsa Sveitsistä.]]

=== Erityispiirteet ===
Sveitsin alueellinen kielellinen jakautuminen tekee vaikeaksi puhua yhtenäisestä sveitsiläisestä kulttuurista. Sveitsin kulttuurista traditiota leimaavat yhteydet italian-, ranskan- ja saksankielisiin naapurimaihin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissworld.org/en/culture/swissness/what_is_swissness/|Nimeke=What is Swissness?|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Swissworld.org|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref> Myös monet ulkomaalaiset kirjailijat ja taiteilijat – kuten [[Voltaire]], [[James Joyce]] ja [[Charles Chaplin]] – ovat asuneet tai asettuneet maahan. Muuttoliike voimistui erityisesti [[kansallissosialismi]]n ja [[fasismi]]n aikakaudella pakolaiskirjailijoiden muuttaessa Sveitsiin; heistä kuuluisin Saksasta tullut on epäilemättä [[Thomas Mann]].<ref name="cult">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.traveldocs.com/ch/culture.htm | Nimeke =Switzerland Culture | Julkaisu = Travel Document System | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.4.2012}}</ref> Vastapainoksi moni sveitsiläinen taiteilija – kuten [[Le Corbusier]], [[Paul Klee]] ja [[Jean-Luc Godard]] – on jättänyt maansa viedäkseen nimensä ulkomaille. Kuvataiteilijoista kuuluisimpia ovat Klee ja [[Alberto Giacometti]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissworld.org/en/culture/art/painting_and_sculpture/|Nimeke=Painting and sculpture|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Swissworld.org|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Tunnetuimpiin sveitsiläissyntyisiin arkkitehteihin lukeutuvat vuorostaan Le Corbusierin lisäksi [[Mario Botta]] ja [[Herzog & de Meuron]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissworld.org/en/culture/architecture/contemporary_swiss_architects/|Nimeke=Contemporary Swiss architects|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Swissworld.org|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Vuorilla on pitkään ollut merkittävä vaikutus sveitsiläiseen kulttuuriin. Jo keskiajalla ne toimivat esteinä, jotka sallivat pienten yhteisöjen vastustaa ulkopuolisia valloitusyrityksiä, mutta toisaalta ulkoisten uhkien ympäröimien yhteisöjen piti liittoutua toistensa kanssa suojellakseen itseään. Sveitsiläisiä onkin välillä syytetty ”käpertymisestä kerälle”; esimerkiksi sveitsiläinen kirjailija [[Charles-Ferdinand Ramuz]] (1878–1947) piti maansa asukkaita toisaalta ”hyväkäytöksisinä, varovaisina ja tunnollisina” mutta toisaalta ”pikkumaisina”.<ref name="hedgehog">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.swissworld.org/en/culture/swissness/mountains_and_hedgehogs/|Nimeke=Mountains and hedgehogs|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Swissworld.org|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Sveitsillä ja sveitsiläisillä on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus eurooppalaiseen kulttuuriin, ja Euroopalle yhteiset kulttuuriaallot aina [[karolinginen renessanssi|karolingisesta renessanssista]] ja [[Romaaninen tyyli|romaanisesta arkkitehtuurista]] [[humanismi]]in ja [[Uskonpuhdistus|reformaatioon]] ovat kukoistaneet maassa.<ref name="cult"/> Laajaa kulttuurista merkitystä on ollut muun muassa [[Zürich]]issä vuonna 1916 syntyneellä [[Dada|dadaismilla]].<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20120413084250/http://www.artinthepicture.com/styles/Dadaism/ | Arkistoitu = 13.4.20212 | Nimeke=What is Dadaism.|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Artintipicture.com|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Alpeilla ja niihin liittyvällä symboliikalla on muutoinkin ollut suuri merkitys Sveitsin kulttuurille ja kansalliselle identiteetille;<ref name="hedgehog"/><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=192927 In|Nimeke=Search of Natural Identity: Alpine Landscape and the Reconstruction of the Swiss Nation|Tekijä=Zimmer, Oliver|Julkaisu=Comparative Studies in Society and History|ajankohta=|julkaisija=|Selite=Abstrakti verkossa|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref> nykyäänkin monilla vuoristoalueilla on vallalla talvisin eloisa [[Talviurheilukeskus|hiihtokeskus]]- ja kesäisin vuorostaan [[patikointi]]kulttuuri. Monilla alueilla on säilynyt perinteinen maanviljelys- ja paimenkulttuuri, ja kaupunkien ulkopuolella on lukemattomia pientiloja. Sveitsiläistä kansantaidetta pidetään yllä erilaisissa järjestöissä ympäri maata. Sen tärkeimpiä muotoja ovat musiikki, tanssi, runous, puukaiverrukset ja [[kirjonta]]. Perinteisen sveitsiläisen musiikin symboleiksi ovat nousseet [[alppitorvi]] ja [[jodlaus]], yhdessä [[Harmonikka|haitarin]] kanssa.<ref>[http://www.swissworld.org/en/culture/music/folk_music/ Folk music] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.europe-cities.com/en/648/switzerland/culture/|Nimeke=Culture of Switzerland|tekijä=|Julkaisu=Europe-Cities|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Unescon [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Sveitsistä 12 kohdetta: yhdeksän kulttuurikohdetta ja kolme luontokohdetta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/ch|Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=UNESCO World Heritage Centre|Viitattu=25.3.2017|Kieli={{en}}}}</ref>

=== Kirjallisuus ===
Koska Sveitsin valaliitto oli perustamisestaan vuonna 1291 aina 1700-luvun loppuun saakka lähes kokonaisuudessaan saksankielistä aluetta, varhaisin sveitsiläinen kirjallisuus oli saksankielistä. Toisaalta ranskan vaikutus kasvoi Bernissä ja muualla jo 1700-luvun aikana, kun kieltä alettiin pitää muodikkaana. Varsinaista yhtenäistä sveitsiläistä kirjallisuutta ei ole, sillä maa koostuu useista kielialueista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://en.wikisource.org/wiki/1911_Encyclop%C3%A6dia_Britannica/Switzerland/Literature|nimeke=1911 Encyclopædia Britannica/Switzerland/Literature|tekijä=|julkaisu=Wikisource|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}}}</ref> Sveitsinsaksalaisen kirjallisuuden klassikoihin lukeutuvat [[Jeremias Gotthelf]] (1797–1854) ja [[Gottfried Keller]] (1819–1890). Myöhemmin 1900-luvulla vaikuttaneita kirjailijoita olivat [[Robert Walser]] (1878–1956), [[Max Frisch]] (1911–1991) ja [[Friedrich Dürrenmatt]] (1921–1990).<ref name="literature">[http://www.swissworld.org/en/culture/literature/german_speaking_authors/ German speaking authors] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

Merkittäviä Sveitsissä vaikuttaneita ranskankielisiä kirjailijoita olivat 1700-luvulla ja 1800-luvun vaihteessa [[Jean-Jacques Rousseau]] (1712–1778) ja [[Germaine de Staël]] (1766–1817). Rousseau syntyi Genevessä, joka ei tosin tuolloin kuulunut Sveitsiin. 1900-luvulla kirjoittivat [[Charles-Ferdinand Ramuz]] (1878–1947), jonka romaanit kuvaavat ankarissa mutta kauniissa olosuhteissa asuvien talonpoikien ja vuoristolaisten elämää, ja [[Blaise Cendrars]] (s. Frédéric Sauser, 1887–1961).<ref>[http://www.swissworld.org/en/culture/literature/french_speaking_authors/ French-speaking authors] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Kuuluisin sveitsiläinen kirjallinen luomus lienee kuitenkin ''[[Heidi (romaani)|Heidi]]'', tarina isoisänsä kanssa Alpeilla elävästä orpotytöstä. Se oli yksi kaikkien aikojen suosituimmista lastenkirjoista ja sen kirjoittaja [[Johanna Spyri]] (1827–1901) laati myös muita samanaiheisia teoksia.<ref name="literature"/>

=== Ruokakulttuuri ===
{{pääartikkeli|[[Sveitsiläinen keittiö]]}}
[[Tiedosto:Full cheese fondue set - in Switzerland.JPG|thumb|250px|[[Fondue]]-ateria.]]
[[Tiedosto:Peak Performance - cropped.jpg|thumb|250px|[[Zermatt]] [[Matterhorn]]vuoren juurella on suosittu talviurheilukohde.]]

Sveitsillä ei ole suurta synnynnäistä ruokaperinnettä. Sen sijaan sveitsiläiset ateriat lainaavat parhaimmistoa ranskalaisesta, italialaisesta ja saksalaisesta keittiöstä. Sveitsiläiset juustot, kuten [[appenzeller]], [[emmental]], [[gruyère (juusto)|gruyère]] ja [[sbrinzjuusto]] ovat tunnettuja maailmalla. Eri juustoista valmistetaan yhdessä valkoviinin kanssa [[fondue]]ta, joka tarjoillaan kulhossa ja syödään leipäkuutioiden kera. Tyypillinen sveitsiläinen juustoruoka on myös [[raclette]], joka sulatetaan sille omistetussa pannussa ja syödään muun muassa keitetyn perunan kera. [[Rösti]]t – rapeat, rasvassa paistetut, paloitellut perunat – kuuluvat sveitsinsaksalaisten kansallisruokiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://travelguide.all-about-switzerland.info/swiss-cuisine-specialities.html|nimeke=Specialities of Switzerland’s Cuisine|tekijä=|julkaisu=All About Switzerland|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20160322162531/https://travelguide.all-about-switzerland.info/swiss-cuisine-specialities.html|arkistoitu=22.3.2016}}</ref> Tuore kala, erityisesti ahven ja kirjolohi, on myös suosittua. Sveitsin suklaa on maailmankuulua. [[Mysli]] on lähtöisin Sveitsistä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.whats4eats.com/breakfast/muesli-recipe|Nimeke=Muesli – Swiss oats and fruit breakfast|tekijä=|Julkaisu=whats4Eats|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Sveitsissä tuotetaan myös runsaasti [[viini]]ä. Merkittävimpiä [[viinintuotanto Sveitsissä|viinialueita]] ovat lounaiset Valais’n ja Vaudin kantonit. Viljellyin punaviinirypälelajike on [[Pinot Noir]] (paikallisesti saksaksi ''Blauburgunder''). Valkoviineistä eniten viljellään [[Gutedel]]-lajiketta, jota Sveitsissä kutsutaan nimellä ''Chasselas'' ja paikallisesti Valais’ssa nimellä ''Fendant''.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/themen/07/01/keyw.html|Nimeke=Flächen und Sorten|Tekijä=Würzner, Michaël|Julkaisu=Statistisches Lexikon der Schweiz|Julkaisupaikka=Neuchâtel|Ajankohta=13.9.2010|Julkaisija=Bundesamt für Statistik|Tiedostomuoto=Excel|Selite=je-d-07.03.01.04.01|Viitattu=3.12.2010|Kieli={{de}}}}</ref> Vuonna 2004 tapahtuneen laillistamisen jälkeen maassa on jälleen alettu valmistaa myös neuchâtelilaiset juuret omaavaa [[absintti]]a. Juoma oli alun perin kielletty kansanäänestyksessä vuonna 1908.<ref>[http://absintherie.com/new/english/historique/historique.html A short history] {{Wayback|1=http://absintherie.com/new/english/historique/historique.html |päiväys=20110925141214 }} ''Absintherie''. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Kielto oli kirjattu vuodesta 1910 lähtien jopa liittovaltion perustuslakiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mansinthe.com/?page_id=54|Nimeke=Absinthe|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Absinthe.de|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}|Julkais=Mansinthe}}</ref>

=== Museot ===
Sveitsissä on noin 1&nbsp;100 museota. Niissä kävi vuonna 2013 yhteensä 21 miljoonaa vierasta. Suosituimmat museot ovat [[Luzern]]issa sijaitseva [[Sveitsin liikennemuseo]] ({{k-de|Verkehrshaus der Schweiz}}), jossa oli 519&nbsp;000 kävijää vuonna 2013, [[Nestlé|Caillerin suklaamuseo]] ({{k-fr|Maison Cailler}}) [[Broc|Broc’ssa]] (386&nbsp;000 kävijää) sekä [[Chillonin linna]] [[Montreux|Montreux’n]] lähellä (349&nbsp;000 kävijää). Muita merkittäviä museoita ovat muun muassa [[Sveitsin kansallismuseo]], Baselin taidemuseo sekä [[Winterthur]]issa sijaitseva tiedekeskus Swiss Science Center Technorama.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bak.admin.ch/themen/04110/index.html?lang=de|Nimeke=Kulturstatistiken – Taschenstatistik Kultur in der Schweiz|tekijä=|julkaisu=|Ajankohta=heinäkuu 2016|Julkaisija=Bundesamt für Kultur|Viitattu=26.12.2016|Kieli={{de}}|Sivu=42–45|arkisto=https://web.archive.org/web/20161226220555/http://www.bak.admin.ch/themen/04110/index.html?lang=de|arkistoitu=26.12.2016}}</ref>

=== Tiedotusvälineet ===
Sveitsin perustuslaki takaa lehdistön- ja ilmaisunvapauden. Maan kansallinen uutistoimisto on ollut vuonna 1894 perustettu Schweizerische Depeschenagentur (SDA). Se tuottaa tietoja median käyttöön kolmella kielellä, saksaksi, ranskaksi ja italiaksi. SDA:n tuottamaa sisältöä ovat käyttäneet lähes kaikki Sveitsin tiedotusvälineet ja useat ulkomaiset tiedotusvälineet.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.hls-dhs-dss.ch/textes/d/D27830.php | nimeke = Schweizerische Depeschenagentur (SDA) | tekijä = Meier, Peter | tiedostomuoto = | selite = Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli | julkaisu = Historisches Lexikon der Schweiz (HLS) | ajankohta = 27.10.2011 | julkaisupaikka = Bern | julkaisija = Stiftung HLS | Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{de}}, {{fr}}, {{it}} }}</ref> Taloudellisten ongelmien paineesta SDA yhdistyi vuoden 2018 alussa kuvayhtiö-Keystonen kanssa, jolloin syntyi uusi sveitsiläis-itävaltalainen uutis- ja kuvatoimisto [[Keystone-SDA]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.srf.ch/news/schweiz/fusion-von-keystone-und-sda-zwischen-hammer-und-amboss | Nimeke =  Fusion von Keystone und sda – Zwischen Hammer und Amboss  | Selite = SRF:n fuusiouutinen 8.5.2018 | Tekijä = Rafael von Matt | Julkaisu = | Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{de}} }}</ref>.

Historiallisesti Sveitsissä on ollut maan kokoon nähden suurin määrä sanomalehtiä maailmassa, ja lähes kaikissa tärkeimmissä kaupungeissa ilmestyy ainakin paikallislehti. Vaikutusvaltaisimmat sanomalehdet ovat saksankieliset ''[[Tages-Anzeiger]]'' ja ''[[Neue Zürcher Zeitung]]'' sekä ranskankielinen ''[[Le Temps]]''. Kulttuurin monimuotoisuuden ja lukuisten alueellisten identiteettien ansiosta lehtiä on paljon, mutta monet niistä ovat pieniä. Maan kielitilanteen vuoksi Sveitsissä on saatavilla suuri määrä ulkomaisia sanomalehtiä.<ref name="press">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.pressreference.com/Sw-Ur/Switzerland.html|Nimeke=Switzerland Press, Media, TV, Radio, Newspapers|tekijä=|Julkaisu=Press Reference|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Sveitsin yleisradio [[SRG SSR]] on vastuussa televisio- ja radio-ohjelmien tuotannosta maan kaikilla kielillä. Sillä on studioita kaikilla kielialueilla: radio-ohjelmia tuotetaan kymmenessä eri studiossa ja televisio-ohjelmia [[Geneve]]ssä, [[Zürich]]issä ja [[Lugano]]ssa. Laajan kaapeliverkon ansioista sveitsiläiset voivat katsoa useita ulkomaisia televisiokanavia, ja keskimääräisessä kodissa näkyykin yli 20 kanavaa.<ref name="press"/> Vuonna 2017 noin 94 prosenttia sveitsiläisistä käytti [[Internet]]iä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://data.worldbank.org/indicator/IT.NET.USER.ZS?end=2017&locations=CH&start=1990&view=chart | Nimeke = Individuals using the Internet (% of population) | Selite = Maailmanpankin tilasto | Julkaisija =  The World Bank Group | Kieli ={{en}} | Viitattu = 7.11.2018}}</ref> Sveitsin valaliiton [[latina]]nkielinen virallinen nimi on ''Confoederatio Helvetica'', josta johdettua lyhennettä CH käytetään esimerkiksi valtion maatunnuksena [[Internet]]issä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.swissworld.org/en/politics/general_information/ch_confoederatio_helvetica/ | Nimeke = CH: Confoederatio Helvetica | Julkaisu = swissworld.org}}</ref>

=== Urheilu ===
[[Hiihto]], [[laskettelu]], [[lumilautailu]] ja [[vuorikiipeily]] ovat Sveitsissä suosittuja, ja maan luonto sopiikin niiden harrastamiseen hyvin.<ref name="popsport"/> Talviurheilulajeihin kuuluu myös [[rattikelkkailu]], joka aloitettiin [[Sankt Moritz|St. Moritzissa]] 1800-luvun lopulla.<ref>[http://www.fibt.com/index.php?id=39 A brief history of bobsleigh] FIBT. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Ensimmäiset [[alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut]] pidettiin Sveitsin [[Mürren]]issä vuonna 1931,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fis-ski.com/uk/majorevents/fisworldskichampionships/alpinewsc.html|Nimeke=FIS World Ski Championships|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=FIS|Viitattu=1.4.2012|kieli={{en}}|arkisto=http://web.archive.bibalex.org/web/20050214001915/http://www.fis-ski.com/uk/majorevents/fisworldskichampionships/alpinewsc.html|arkistoitu=14.2.2005}}</ref> ja St. Moritz vuorostaan toimi kahteen otteeseen [[talviolympialaiset|talviolympialaisten]] pitopaikkana vuosina 1928 ja 1948.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.olympic.org/olympic-games|Nimeke=Olympic Games|tekijä=|Julkaisu=Olympic.org|ajankohta=|julkaisija=Kansainvälinen olympiakomitea|Viitattu=1.4.2012}}</ref> Menestyneitä sveitsiläisiä alppihiihtäjiä ovat esimerkiksi [[Pirmin Zurbriggen]] (neljä maailmancupin voittoa 1984–1990) ja [[Didier Cuche]] (neljä syöksycupin voittoa 2007–2011).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/urheilu/hiihtolajit/erik.shtml?475605|Nimeke=Miesten maailmancup|tekijä=|julkaisu=MTV3.fi|ajankohta=|Julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|kieli={{vanhentunut linkki}}}}</ref> Maastohiihtäjä [[Dario Cologna]] on myös menestynyt urheilija.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/urheilu/dario_cologna_-_hiihtotahti_norjalaisten_varjoista/5068287|Nimeke=Dario Cologna – hiihtotähti norjalaisten varjoista|tekijä=|julkaisu=Yle Urheilu|ajankohta=4.3.2012|Julkaisija=|Viitattu=2.1.2013}}</ref>

Kaikkein suosituin urheilulaji on kuitenkin [[jalkapallo]].<ref name="popsport"/> Maan pääsarjassa [[Raiffeisen Super League|Super Leaguessa]] pelaa kymmenen joukkuetta, ja [[Sveitsin jalkapallomaajoukkue]] on pelannut kymmenen kertaa maailmanmestaruuskilpailujen lopputurnauksessa (viimeksi 2014). Elokuussa 2017 se oli FIFA:n rankingissa sijalla 4.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fifa.com/associations/association=sui/index.html|Nimeke=Switzerland|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=FIFA|Viitattu=17.8.2017|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20141104012409/http://www.fifa.com/associations/association=sui/index.html|arkistoitu=4.11.2014}}</ref> [[Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2008]] pelattiin Sveitsissä ja [[Itävalta|Itävallassa]]<ref>[http://www.yle.fi/urheilu/tapahtumat/jalkapallon_em_2008/ Jalkapallon EM 2008]''Yle Urheilu''. {{Wayback|1=http://www.yle.fi/urheilu/tapahtumat/jalkapallon_em_2008/ |päiväys=20080510191059 }}</ref>. Myös [[jääkiekko]] on suosittua; Sveitsin korkein liigataso on nimeltään [[National League A]]. Viimeksi maa toimi [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2009|jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen]] isäntänä vuonna 2009<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iihf.com/channels/iihf-world-championship-oc09/home-oc/tournament-information.html | Nimeke= IIHF World Championships 2009 official website | Julkaisija= IIHF | Kieli ={{en}} | Viitattu=4.4.2012}}</ref>. 

[[Jääkiekko]] on yksi maan suosituimmista joukkueurheilulajeista, joka kilpailee jalkapallon kanssa katsojamäärissä sekä TV-katsojissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patricia Levy, Richard Lord, Debbie Nevins|Nimeke=Switzerland: Third Edition|Vuosi=2015-07-15|Julkaisija=Cavendish Square Publishing, LLC|Isbn=978-1-5026-0344-9|Kieli=en|www=https://books.google.fi/books?id=MJBmDwAAQBAJ&q=ice+hockey+in+switzerland+popularity&pg=PA103&redir_esc=y#v=snippet&q=ice%20hockey%20in%20switzerland%20popularity&f=false|Viitattu=2022-09-07}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://webarchive.iihf.com/home-of-hockey/news/attendance-2016-2017/|nimeke=Attendance 2016-2017|julkaisu=webarchive.iihf.com|viitattu=2022-09-07}}</ref> [[NHL|NHL:ssä]] on pelannut ja pelaa yhä muutamia hyviä sveitsiläisiä jääkiekkoilijoita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.quanthockey.com/nhl/nationality/swiss-nhl-players-career-stats.html|nimeke=Swiss NHL Players ‑ All-Time Stats|julkaisu=QuantHockey|viitattu=2022-09-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.swisshockeynews.ch/index.php/shn/13-international/north-america/nhl/10127-13-swiss-players-to-start-the-season-in-the-nhl|nimeke=13 Swiss players to start the season in the NHL|tekijä=swisshockeynews.ch|julkaisu=swisshockeynews.ch|viitattu=2022-09-07|ietf-kielikoodi=en-gb|arkisto=https://web.archive.org/web/20220907192602/https://www.swisshockeynews.ch/index.php/shn/13-international/north-america/nhl/10127-13-swiss-players-to-start-the-season-in-the-nhl|arkistoitu=2022-09-07}}</ref> [[Sveitsin jääkiekkomaajoukkue]] pelaa korkeimmalla tasolla [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailuissa]]. Sveitsi on voittanut useamman kerran hopeaa sekä pronssia MM-kilpailuista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://canada-central.iihf.com/|nimeke=IIHF - Home|julkaisu=IIHF International Ice Hockey Federation|viitattu=2022-09-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Sveitsi on tällä hetkellä [[Jääkiekon maailmanranking|IIHF rankingissa]] eli jääkiekon maailmanrankingissa viidentenä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iihf.com/en/worldranking|nimeke=IIHF - World Ranking|julkaisu=IIHF International Ice Hockey Federation|viitattu=2024-08-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Tunnettuja sveitsiläisiä jääkiekkoilijoita ovat muiden muassa [[Jonas Hiller]], [[Roman Josi]] ja [[Timo Meier]].  

[[Lentopallo]] lienee naisten keskuudessa suosituin joukkueurheilulaji – [[koripallo]] on vuorostaan suosittua erityisesti ranskankielisellä alueella, [[käsipallo]] saksankielisellä. Salibandyssä (''Unihockey'') naisten maajoukkue voitti maailmanmestaruuden vuonna 2005. Sveitsistä on tullut myös menestyneitä [[tennis]]pelaajia, kuten [[Roger Federer]], [[Stanislas Wawrinka]] ja [[Martina Hingis]].<ref name="popsport">{{Verkkoviite | Osoite=http://popular-swiss-sports.all-about-switzerland.info/ | Nimeke =Popular Sports in Switzerland | Julkaisu = All About Switzerland | Kieli ={{en}} | Viitattu = 1.4.2012}}</ref>

Perinteisiin sveitsiläisiin urheilulajeihin kuuluu sveitsiläinen paini eli ''[[Schwingen]]''. Sitä harrastetaan erityisesti maaseudulla. Vastaavanlainen perinteinen laji on ''[[Hornussaus|Hornussen]]'', jossa kiekko lyödään mailalla ilmaan.<ref name="popsport"/>

== Lähteet ==
*{{Verkkoviite | Osoite=http://hls-dhs-dss.ch/index.php | Nimeke = Historisches Lexikon der Schweiz |tekijä=|julkaisu=| Ajankohta =  | Julkaisija = HLS Bern |viitattu=| Kieli = {{kielisymbolit|de|fr|it}} }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.swissworld.org/en/ | Nimeke = Switzerland’s Information Portal |tekijä=| Julkaisu = Swissworld.org |ajankohta=| Julkaisija = Federal Department of Foreign Affairs, General Secretariat, Presence Switzerland |viitattu=| Kieli = {{kielisymbolit|en|de|fr|it|ru|ja|zh}} }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.admin.ch/index.html?lang=en | Nimeke = The Federal Authorities of the Swiss Confederation | tekijä =  | julkaisu =  | ajankohta =  | julkaisija =  | Selite = Liittovaltion viranomaisten sivusto | viitattu =  | Kieli = {{kielisymbolit|en|de|fr|it}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20090504114919/http://www.admin.ch/index.html?lang=en | arkistoitu = 4.5.2009 }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.admin.ch/opc/de/classified-compilation/19995395/index.html#a4 | Nimeke = Bundesverfassung der Schweizerischen Eidgenossenschaft | tekijä =  | julkaisu =  | Julkaisupaikka = Bern | Ajankohta = 18.4.1999 / 3.3.2013 | Julkaisija = Die Bundesbehörden der Schweizerischen Eidgenossenschaft | Selite = Perustuslaki | Viitattu = 31.5.2013 | Kieli = {{kielisymbolit|de|fr|it}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20150810082122/https://www.admin.ch/opc/de/classified-compilation/19995395/index.html#a4 | arkistoitu = 10.8.2015 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Switzerland}}
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://maps.google.com/maps?ll=46.935261,8.069458&spn=3.330836,8.107910&z=10&t=h&hl=en Sveitsi Google Mapsissa]
* [http://www.sveitsi.fi/ Sveitsin Ystävät Suomessa ry. (SYS)]
{{Eurooppa}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Sveitsi|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:41.3 Keski-Eurooppa]]