Tuoksusetrit
Tuoksusetrit | |
---|---|
Kiinantuoksusetrin (Calocedrus macrolepis) oksia. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
Lahko: | Cupressales |
Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
Alaheimo: | Cupressoideae |
Suku: |
Tuoksusetrit Calocedrus Kurz, 1873[1] |
Katso myös | |
Tuoksusetrit (Calocedrus)[2] on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuusuku. Sukuun kuuluu neljä lajia, joista kolme kasvaa luontaisena itäisessä Aasiassa ja yksi läntisessä Pohjois-Amerikassa.
Suvun lajit luokiteltiin aiemmin sukuun Libocedrus, sittemmin monet tämän suvun lajeista on jaettu omiin sukuihinsa. Nykyään niitä ei pidetä läheisinä sukulaisina. Tuoksusetrit kuuluvat sypressikasvien alaheimoon Cupressoideae ja suku Libocedrus alaheimoon Callitroideae. Tästä huolimatta eräät lähteet saattavat vieläkin käyttää vanhoja nimiä.[1][3] Nimistään huolimatta puut eivät ole sukua varsinaisille setreille (Cedrus), jotka puolestaan kuuluvat mäntykasvien heimoon.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuoksusetrit ovat ainavihantia 15–50 metriä korkeita puita, ja niiden kasvutapa on yleensä avoimen kartiomainen. Kaarna on paksu ja uurteinen. Oksat ovat kärjistään viuhkamaisesti sivusuunnassa haarautuvia. Versot lehtineen ovat vaakasuuntaisesti litteät. Lehdet ovat ruodittomia ja suomumaisia, paitsi kapeita ja neulasmaisia hyvin nuorilla taimilla. Niiden pituudesta on yleensä yli puolet johteista lehtikantaa. Lehdet ovat asettuneet vastakkaisesti neljään riviin. Puut ovat yksikotisia. Sekä hede- että siemenkävyt ovat yksittäin versojen päädyissä. Pienissä, 14–25 mm pitkissä siemenkävyissä on 4–6 ohutta käpysuomua. Siemenillä on kaksi siipeä.[1][4]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Calocedrus decurrens – oregonintuoksusetri[2]
- Calocedrus formosana
- Calocedrus macrolepis – kiinantuoksusetri[2]
- Calocedrus rupestris
Lisäksi fossiileista tunnetaan sukupuuttoon kuolleita lajeja, kuten oligoseenikautinen Calocedrus huashanensis.[5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oregonintuoksusetri esiintyy luonnostaan läntisessä Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltain länsirannikolta Meksikon pohjoisosiin, kolme muuta lajia itäisessä Aasiassa lähinnä vuoristoalueilla Etelä-Kiinasta Vietnamiin sekä Taiwanin saarella. Kaikki kolme aasialaista lajia ovat uhanalaisia; erittäin uhanalaiseksi luokiteltu laji Calocedrus rupestris löydettiin vasta 2004 Koillis-Vietnamin Bắc Kạnin maakunnan karstivuorilta, ja yksilöitä arvioidaan olevan alle 2 500.[6][7]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oregonintuoksusetriä ja vähemmässä määrin myös kiinantuoksusetriä käytetään koristepuuna lauhkealla ja subtrooppisella vyöhykkeellä. Kumpaakin lajia käytetään myös puutavarana; oregonintuoksusetriä on erityisesti käytetty lyijykynien valmistamiseen. Kaksi muuta lajia ovat varsin harvinaisia sekä luonnossa että viljelyssä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Christopher J. Earle: Calocedrus The Gymnosperm Database. 2012. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c ONKI-ontologiapalvelu, Kassu - kasvien suomenkieliset nimet (suomenkieliset nimet) yso.fi. Viitattu 24.7.2012.
- ↑ Christopher J. Earle: Libocedrus The Gymnosperm Database. 2012. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Calocedrus Flora of China. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Gongle Shi, Zhiyan Zhou & Zhiming Xie: A new Oligocene Calocedrus from south China and its implications for transpacific floristic exchanges. American Journal of Botany, tammikuu 2012, 99. vsk, nro 1, s. 108–120. doi:10.3732/ajb.1100331 (englanniksi)
- ↑ Christopher J. Earle: Calocedrus rupestris The Gymnosperm Database. 2012. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Calocedrus rupestris The IUCN Red List of Threatened species. IUCN. Viitattu 24.7.2012.