Amon Göth
| Amon Göth | |
|---|---|
 Göth vuonna 1946 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. joulukuuta 1908 Wien, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 13. syyskuuta 1946 (37 vuotta) Krakova, Puola |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Saksa |
| Palvelusvuodet | 1930–1945 |
| Taistelut ja sodat | toinen maailmansota |
| Sotilasarvo | SS-Hauptsturmführer |
| Joukko-osasto | Schutzstaffel |
| Joukkoyksikkö | SS-Totenkopfverbände |
Amon Leopold Göth (tai Goeth ilman umlautia; 11. joulukuuta 1908 Wien, Itävalta-Unkari – 13. syyskuuta 1946 Krakova, Puola) oli itävaltalainen SS-upseeri.[1]
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amon Göth syntyi Wienissä, Itävalta-Unkarissa. Vuonna 1930 22-vuotias Göth liittyi sekä Itävallan kansallissosialistiseen puolueeseen että SS-järjestöön. Hänen varhaisia vaiheitaan natsipuolueessa ja sen järjestöissä ei juurikaan tunneta, mutta vuoteen 1937 mennessä hän oli noussut Allgemeine SS:n SS-Oberscharführeriksi. Vuosina 1938–1941 Göth kuului Allgemeine SS:n 11. Standarteen, jonka esikunta oli Wienissä.lähde? Upseerin arvon hän sai 14. heinäkuuta 1941, jolloin hänet ylennettiin SS-Untersturmführeriksi.[1]
Toiminta sodan aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1942 Göth siirrettiin Lublinin SS- und Polizeiführerin, Brigadeführer Odilo Globocnikin, esikuntaan. Helmikuussa 1943 hänet määrättiin Płaszówin työleirin komendantiksi, tehtävänään muuttaa se keskitysleiriksi. Hän johti Krakovan gheton ”puhdistusta” maaliskuussa 1943, minkä seurauksena alueella asuneet juutalaiset siirrettiin muualle, muun muassa Auschwitziin, Treblinkaan ja Płaszówiin. Göth määrättiin sulkemaan Tarnówin ghetto syksyllä 1943, jolloin hänen komennossaan olleet joukot surmasivat arviolta 10 000 gheton asukasta paikan päällä. Helmikuussa 1944 Göth suoritti Szebnien keskitysleirin sulkemisen, jonka yhteydessä surmattiin useita tuhansia vankeja.
Huhtikuuhun 1944 mennessä Göth oli saavuttanut SS-Hauptsturmführerin arvon ja sai nimityksen Waffen-SS:n reserviupseeriksi. Płaszówin työleirin komendanttina toimiessaan Göthin uskotaan henkilökohtaisesti surmanneen yli 500 vankia, minkä lisäksi hän antoi käskyn tuhansien muiden teloittamisesta. Göth vapautettiin tehtävistään keskitysleirin komendanttina 13. syyskuuta 1944 ja hänet siirrettiin SS:n taloushallintovirastoon, SS-Wirtschafts- und Verwaltungshauptamtiin. Marraskuussa 1944 Göth sai syytteen valtiolle kuuluvan, juutalaisilta takavarikoidun omaisuuden anastamisesta. Ennen kuin Göthin jutun oikeuskäsittelyä ehdittiin pitää, hänet vapautettiin kaikista syytteistä sodan lähetessä loppuaan. Göth lähetettiin Bad Tölziin, jossa lääkärit totesivat hänen kärsivän mielenterveysongelmista ja diabeteksesta. Sodan viime kuukaudet Göth vietti mielisairaalassa, josta yhdysvaltalaisjoukot ottivat hänet talteen toukokuussa 1945.lähde?
Göthin on todettu sodan aikana syyllistyneen lukuisiin rikoksiin, muun muassa teloittamalla juutalaisia vankeja ilman tuomiota, toimimalla pakkotyöleirin päällikkönä, osallistumalla ”mustan pörssin kauppaan” sekä lahjomalla vaikutusvaltaisia henkilöitä sekä SS-järjestössä että Varusteluvirastossa. Göth luovutettiin Puolaan, jossa hänet tuomittiin kuolemaan rikoksista ihmisyyttä vastaan. Göth hirtettiin 13. syyskuuta 1946 lähellä hänelle tuttua Płaszówin leiriä.[1]
Populaarikulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Göth tunnetaan lähinnä elokuvasta Schindlerin lista, jossa häntä esittää Ralph Fiennes.[1] Vuonna 2006 dokumenttielokuvaohjaaja James Moll teki elokuvan Inheritance, jossa Göthin tytär Monika Hertwig tutustui isänsä pahamaineiseen menneisyyteen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amon Göth Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
