Amorgós
Amorgós (kreik. Αμοργός) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 121,464 neliökilometriä ja asukasluku 1 971 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Amorgós kuuluu Amorgóksen kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Amorgóksen kylä.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amorgós sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän itäisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Náxos luoteispuolella, Íos länsipuolella ja Astypálaia kaakkoispuolella. Náxoksen ja Amorgóksen välissä sijaitsevat Pienet Kykladit, kuten Kéros ja Koufonísi.
Korkea harju jakaa Amorgóksen itä-länsisuunnassa. Sekä vuoristossa että merenlahtien ympärillä on tasaisia hedelmällisiä laaksoja ja maakaistaleita. Saaren korkein kohta on Kríkelos (823 metriä).
Hallinto ja kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Amorgóksen kunta
Amorgós kuuluu hallinnollisesti Amorgóksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]
Saaren suurimmat asutukset ovat Amorgóksen kylä eli Chóra (397 asukasta), Aigiáli (261), Rachídi (172), Xylokeratídi (156), Órmos Aigiális (147) ja Tholária (138).[1] Saarella on kaksi satamaa, Katápola ja Aigiáli.[2] (Katso myös: Luettelo Amorgóksen kunnan kylistä.)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amorgós on ollut asuttu jo esihistoriallisesta ajasta lähtien. Antiikin aikana saarella oli kolme kaupunkia, Aigiale, Arkesine ja Minoa. Saari mainitaan tuon ajan lähteissä kuitenkin vain harvoin. Se tunnetaan muun muassa jambirunoilija Semonideen (myös Simonides) kotipaikkana.[3]
Saari kärsi merirosvoista 600-luvulta lähtien, ja tuolloin sen asukkaat muuttivat saaren sisäosiin. Venetsia otti saaren valtaansa vuonna 1207. Aluksi saarta hallitsi Ghizin suku ja myöhemmin Quirinin suku. Osmanivallan alle saari joutui vuonna 1537. Saari vapautui osmanivallasta vuonna 1822 ja pian tämän jälkeen siitä tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa.[2]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amorgóksen tunnetuin nähtävyys on vuorenrinteeseen rakennettu, valkoista kykladista arkkitehtuuria edustava Chozoviótissan luostari. Amorgóksen kylässä on venetsialaisaikainen linna (Kástro) sekä Amorgóksen arkeologinen museo. Saaren arkeologisiin kohteisiin lukeutuvat Aigialen, Arkesinen ja Minoan kaupunkien antiikin aikaiset jäännökset. Amorgós ja sen vuoret ovat myös suosittu vaelluskohde.[2] Chóran ja Aigiálin välisen vaellusreitin varrella sijaitsee Asfontylítisin autiokylä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c ”Amorgos”, Greek Island Hopping 2008, s. 299–307. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ Smith, William: ”Amorgos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ασφοντυλίτης Go Amorgos. Viitattu 7.10.2024. (kreikaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amorgós Wikimedia Commonsissa
