Charles Grey
| Charles Grey | |
|---|---|
 |
|
| Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri | |
| Monarkki | Vilhelm IV |
| Edeltäjä | Arthur Wellesley Wellington |
| Seuraaja | William Lamb |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. maaliskuuta 1764 Fallodon, Englanti |
| Kuollut | 17. heinäkuuta 1845 (81 vuotta) Howick, Northumberland |
| Puoliso | Mary Ponsonby |
| Tiedot | |
| Puolue | Whigit |
 Nimikirjoitus |
|
Charles Grey, 2. jaarli Grey, KG, PC (13. maaliskuuta 1764 – 17. heinäkuuta 1845), vuosina 1806–1807 varakreivi Howick, oli brittiläinen whig-poliitikko ja pääministeri 1830–1834.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Greyn isä Charles Grey, northumbrialaista aatelisukua, paroni vuodesta 1801, Greyn jaarli vuodesta 1806, oli merkittävä kenraali Amerikan sodassa. Nuorempi Charles Grey koulutettiin Etonissa ja Trinity Collegessa Cambridgessa ja valittiin parlamenttiin 22-vuotiaana 1786. Hän liittyi muodikkaisiin liberaalipiireihin whigien johtajan Charles James Foxin, kirjailija Richard Brinsley Sheridanin ja prinssi Yrjön ohella ja nousi pian whigien johtajien joukkoon. Grey tunnettiin parlamenttiuudistuksen ja katolilaisten emansipaation kannatuksesta.
Hän oli perustamassa 1792 Friends of the People -yhdistystä, joka rohkaisi ala- ja keskiluokkaa vaatimaan parlamenttiuudistusta. Vakavammat puheet äänioikeusuudistuksista jäivät kun Ranskassa puhkesi vallankumous ja Greyn vuoden 1797 uudistuslaki lyötiin hajalle parlamentissa. Tämän jälkeen Foxin ranskalaisia sympatisoineet whigit vetäytyvät täysin parlamentin ulkopuolelle vuosiksi. Greyn suhde Devonshiren herttuattareen ei koitunut hänelle kohtalokkaaksi paljastuttuaan vaikka johtikin lähes herttuaparin avioeroon.
Grey nai 1794 Irlannin johtavan liberaaliperheen tyttären Mary Elizabeth Ponsonbyn ja hänen sympatiansa katolilaisten emansipaatiolle vahvistuivat. Kasvavan perheen isänä (15 lasta vuonna 1819) Grey ei kuitenkaan voinut osallistua enää niin tiiviisti parlamentin väittelyihin.
Vuonna 1806 Grey, nyt varakreivi Howick isänsä saaman arvonimen mukaan, pääsi ensimmäiseksi amiraliteetin merilordiksi paroni Grenvillen hallitukseen William Pitt nuoremman kuoleman jälkeen. Napoleonin sotien vuoksi hallitukseen koottiin kaikki kyvyt sekä foxilaisista whigeistä, grenvilleläisistä ja addingtonilaisista ja se saikin lempinimen Ministry of All the Talents. Foxin kuoleman jälkeen hän otti myös ulkoministerin ja whigien johtajan aseman. Hallitus kaatui maaliskuussa 1807 ja samana vuonna Grey kohosi ylähuoneeseen perittyään isänsä arvonimen jaarli Greynä. Whigit olivat kuitenkin oppositiossa seuraavat 23 vuotta.
Whigien paluu valtaan ja Greyn nousu pääministeriksi tapahtui Wellington herttuan hallituksen jälkeen 1830. Hän ajoi läpi vuoden 1832 suuren parlamenttiuudistuksen, jota oli vaatinut jo 1790-luvulla ja lopetti neekeriorjuuden koko Brittiläisessä Imperiumissa 1833. Wellington oli antanut oikeudet katolilaisille jo 1829. Vuosien kuluessa hän oli kuitenkin muuttunut varovaisemmaksi ja jätti toteuttamatta suuremmat uudistukset. Grey vetäytyi julkisuudesta jo 1834 ja jätti lordi Melbournen seuraajakseen.
Greyn poika Henry Grey, myöhemmin 3. Greyn jaarli oli siirtomaiden alivaltiosihteerinä isänsä hallituksessa, mutta erosi kun orjia ei vapautettu välittömästi, vaan asteittain.
Tarinan mukaan jaarli Grey sai lahjana mustaa bergamottiöljyllä maustettua teetä, joka osoittautui niin hyväksi että teekauppias Twinings in the Strand sai tehtäväkseen kehittää vastaavan sekoituksen.[2] Twinings myi ensimmäisenä Earl Grey -merkkistä teetä, mutta myös Jacksons of Piccadilly on väittänyt olevansa alkuperäinen valmistaja Greyn vuonna 1830 antaman reseptin mukaan.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The official site of the Prime Minister’s Office (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.9.2009 (englanniksi)
- ↑ Twinings USA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Buy Loose Leaf Earl Grey Tea (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charles Grey Wikimedia Commonsissa
