Elielinaukio
Elielinaukio | |
---|---|
Elielplatsen | |
Elielinaukio vuonna 2011. |
|
Sijainti | Helsinki |
Kaupunginosa | Kluuvi |
Omistettu | Eliel Saarinen |
Aiheesta muualla | |
Elielinaukio (ruots. Elielplatsen) on aukio päärautatieaseman länsipuolella Helsingin keskustassa. Se on nimetty aseman suunnittelijan Eliel Saarisen mukaan. Aukio on suurimmaksi osaksi seutubussien lähtö- ja saapumislaitureita. Linja-autot liikennöivät Elielinaukiolle ja sieltä pois Töölönlahdenkatua pitkin, joka johtaa Mannerheimintielle.
Aukion pohjoispäässä on Holiday Inn -hotelli ja eteläpäässä ravintola Vltava. Länsipuolella sijaitsevat Postitalo ja Sanomatalo. Vltavan toisella puolella on myös toinen aukio, Asema-aukio, joka muodostaa Elielinaukion kanssa niin sanotun aukioparin.[1] Elielinaukio on kuitenkin tarkoitus korvata uudisrakentamisella.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aukion paikalla sijaitsi aikaisemmin pieni ratapiha, pikatavarasiipenä ja ”kiitotavara-asemana” tunnettu alue, joka toimi eräänlaisena tukkutoiminnan järjestelyalueena.[1][3][4] Sen purkamisen jälkeen aluetta käytettiin pysäköintipaikkana.[5] Rautatieaseman länsipuolella sijaitsivat myös Helsingin konepaja ja veturitallit.
Töölönlahden eteläpuolen uusi asemakaava valmistui vuonna 1996, ja siihen kuului myös Elielinaukio.[1] Alue siirtyi tuolloin kaupungin ja valtion välisen sopimuksen mukaisesti kaupungin omistukseen.[1] Uusi linja-autoterminaali avattiin liikenteelle 30. lokakuuta 2000.
Elielinaukiolta lähtevät linja-autot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bussilinja | Lähtölaituri | Reitti/Määränpää |
---|---|---|
40 | 30 | Kannelmäki |
200 | 22 | Espoon keskus |
231N | Järvenperä | |
235N | Kuurinniitty | |
300 | 25 | Myyrmäki |
321 | 24 | Vanhakartano |
345(N) | Rinnekoti | |
415N | 28 | Lentoasema |
436N | Kalajärvi | |
431 | 29 | Kivistö |
431B | Vantaanlaakso | |
431N | Lentoasema |
Uusi Eliel
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusi Eliel on vuonna 2017 käynnistynyt hanke, jossa aukiota pyritään kehittämään muun muassa uudisrakentamisella.[6] Rakentaminen voi olla liike-, toimi-, palvelu- ja kulttuuritilaa,[7] mutta sen tulee huomioida alueen historiallinen luonne[8] ja säilyttää yli satavuotias Vltava-rakennus.[9] Rakennuskorkeuden yläraja on noin 44 metriä merenpinnasta, eli rakentaminen ei saa olla Postitaloa korkeampaa. Alue mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen ydinkeskustaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.[7] Hankkeen on myös tarkoitus kehittää kevyen liikenteen kulkua rautatieaseman ympäristössä.[10] Rakentamisen kokonaistavoite suunnittelualueella oli alun perin 40 000 neliömetriä,[11] mutta hankkeen volyymitavoitetta on sittemmin päätetty vähentää noin neljänneksellä.[12]
Suunnittelukilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elielin- ja myös viereisen Asema-aukion kehittämiseksi järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu vuoden 2020 lopulla.[7] Kilpailun viisi ehdotusta julkistettiin maaliskuussa 2021.[11][13] Ehdotuksista kolme oli suomalaisilta arkkitehtitoimistoilta ja kaksi ulkomaisilta.[11] Ehdotukset keräsivät tuhansia kansalaiskommentteja, joissa kritisoitiin erityisesti rakentamisen suurta määrää.[14]
Ehdotuksista Albero, Eliel, Elielinsaaristo, Klyyga ja Platta valittiin kesäkuussa 2021 toiseen vaiheeseen Albero ja Klyyga.[15][16] Albero-ehdotuksen alkuperäinen pinta-ala oli 37 450 neliötä ja Klyygan noin 40 000 neliötä,[11] mutta volyymitavoite pudotettiin toisessa vaiheessa 30 000 neliöön.[17] Ehdotuksille laadittavat kehitystarpeet esitettiin kilpailijoille elokuussa 2021, ja päivitetyt kilpailuehdotukset julkaistiin lokakuussa.[12] Joulukuussa voittajaksi julkistettiin norjalaisen Snøhetta-arkkitehtitoimiston ehdotus Klyyga.[18] Noin 40 metriä korkea Klyyga koostuu kahdesta osasta, jotka madaltuvat terassimaisesti. Rakennus pyrkii tarjoamaan kaupunkitilaa tukevia tiloja, kuten kahviloita ja muita liiketiloja.[19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Lindqvist, Mikko: Uusi Eliel –arkkitehtuurikilpailu – rakennus- ja kulttuurihistoriallinen näkökulma 5.5.2021. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Svahn, Nina: Norjalaisen arkkitehtitoimiston ehdotus Klyyga voitti Elielinaukion suunnittelukilpailun – Helsinki uskoo, että rakentaminen elävöittää keskustaa Yle Uutiset. 10.12.2021. Viitattu 26.12.2021.
- ↑ Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 124, 152) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Ortokuva 1976 Helsingin karttapalvelu. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Ortokuva 1988 Helsingin karttapalvelu. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Bäckgren, Noona: Helsingin Elielinaukio aiotaan myllätä täysin uusiksi – Sijoittaja kertoo nyt suunnitelmista, jotka saattavat jättää Rautatieasemankin varjoonsa Helsingin Sanomat. 15.8.2020. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ a b c Elielinaukion ja Asema-aukion kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu – hanke on osa laajempaa Rautatieaseman seudun kehittämistä 24.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Helsingin Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailu on alkanut Projektiuutiset. 20.11.2020. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Bäckgren, Noona & Paananen, Veera: Helsingin keskustasta saatetaan sulkea autoilta kokonainen katu – Helsingin valtapuolueet erimielisiä suunnitelman todennäköisyydestä Helsingin Sanomat. 18.11.2020. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun ehdotukset valmistuivat Rakennuslehti. 12.3.2021. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ a b c d Bäckgren, Noona: ”Katsoin ensin, että apua” – HS julkaisee massiiviset suunnitelmat Helsingin ytimen muuttamiseksi Helsingin Sanomat. 12.3.2021. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ a b Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun toisen vaiheen työt kommentoitavina 8. marraskuuta asti 25.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Elielinaukion ja Asema-aukion alue uudistuu – kerro mielipiteesi kilpailuehdotuksista kerrokantasi.hel.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Salomaa, Marja: Elielinaukion suunnitelmiin jätettiin ennätykselliset 5600 kansalaiskommenttia, eivätkä ne ole kehuvia – ”Jokainen kommentti luetaan”, lupaa kaupunki Helsingin Sanomat. 7.4.2021. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailussa edetään toiseen vaiheeseen Uusi Eliel. 15.6.2021. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Bäckgren, Noona: Tässä ovat Elielinaukion arkkitehtuurikilpailun kaksi finalistia – Helsingin keskustaa muuttavat suunnitelmat saaneet voimakasta kritiikkiä Helsingin Sanomat. 15.6.2021. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Takala, Sami: Elielinaukion hillitymmätkään suunnitelmat eivät kelpaa arkkitehdeille: ”Olen todella pettynyt” – Äänestä omaa suosikkiasi Helsingin Sanomat. 26.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Kuokkanen, Katja: Elielinaukion arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ”Klyygasta” toivo taan kasvojenkohotusta alueelle – ”Tällä haavaa paikka ei ole viihtyisä” Helsingin Sanomat. 10.12.2021. Viitattu 26.12.2021.
- ↑ Freyborg, Hanna; Paananen, Veera & Takala, Sami: Elielinaukion kilpailun voittanut ”Klyyga” saa tutkijoilta varovaista kiitosta – ”Tällä hetkellä Elielinaukio ei ole erityisen miellyttävä kaupunkitila” Helsingin Sanomat. 10.12.2021. Viitattu 26.12.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]