Havaijin kuningaskunta
| Havaijin kuningaskunta Ko Hawaiʻi Pae ʻĀina |
|||
|---|---|---|---|
1795–1893 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | monarkia | ||
| Valtionpäämies | Havaijin kuningas | ||
| Hallituksenpäämies | Kuhina Nui | ||
| Pääkaupunki |
Lahaina (1795–1845) Honolulu (1845–) |
||
| Viralliset kielet | havaiji, englanti | ||
| Valuutta |
Yhdysvaltojen dollari Havaijin dollari |
||
| Tunnuslause | Ua Mau ke Ea o ka ʻĀina i ka Pono | ||
| Kansallislaulu | Hawaiʻi Ponoʻī | ||
| Seuraaja(t) |
 Havaijin tasavalta |
||
Havaijin kuningaskunta (havaijiksi Ko Hawaiʻi Pae ʻĀina) muodostui Havaijin saarille vuosien 1795 ja 1810 välisenä aikana ja oli olemassa vuoteen 1893 saakka. Kuningaskunta yhdisti Oahun, Mauin, Molokain, Lanain, Kauain ja Niihaun asukkaat Havaijin vallan alle. Kuningaskunnan ensimmäinen hallitsija oli Kamehameha I ja viimeinen kuningatar Liliʻuokalani. Hallintomuoto oli vuodesta 1840 perustuslaillinen monarkia. Vuosina 1795–1845 saarten pääkaupunki oli Lahaina ja vuodesta 1845 eteenpäin pääkaupunkina on ollut Honolulu, joka on myös nykyisen Havaijin osavaltion pääkaupunki.
Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | 1780 | 1800 | 1832 | 1890 |
|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 400 000 – 800 000 | 250 000 | 130 313 | 89 990 |
Ajan kuluessa alkuperäisväestön määrä väheni, kun taas ulkomaalaisten osuus kasvoi. 1850-luvulta lähtien varsinkin yhdysvaltalaisia saapui kuningaskuntaan sankoin joukoin ja nämä päätivät myös jäädä. Lisäksi saarille saapui filippiiniläisiä ja kiinalaisia pääsääntöisesti sokeriviljelmille työskentelemään.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kamehameha I perusti Havaijille maa- ja merivoimat. Armeija käytti sekä perinteisiä välineitä kuten perinteisiä kypäriä että ajanmukaisempia aseita kuten eurooppalaisia tykkejä. Kamehameha I:n armeijaan kuului kymmeniä tuhansia miehiä, mutta hänen jälkeensä saarilla riehuneet epidemiat tappoivat suuren osan väestöstä ja myös sotilaista. Kun Kamehameha III vuonna 1849 teki sopimuksen, jolla Havaijista tuli Yhdysvaltojen protektoraatti, armeijassa oli enää muutama sata miestä.
Vuonna 1839 Cyrille Laplace, ranskalaisen Artemise-fregatin kapteeni, purjehti Havaijille, sillä useita katolisia lähetyssaarnaajia oli kidutettu. Kamehameha III maksoi ranskalaisille 20 000 dollarin korvauksen ja välttyi sodalta. Lisäksi katolilaisuuden harjoittaminen tehtiin lailiseksi ja Kamehameha lahjoitti paikallisille katolilaisille maata kirkon rakennusta varten. Neljätoista vuotta myöhemmin, vuonna 1843, brittiläinen lordi George Paulet, HMS Carysfortin kapteeni, tuli saarille ja syytti Kamehamehaa Englannin loukkaamisesta ja yritti liittää saaret Isoon-Britanniaan. Brittiläinen lähetyssaarnaaja Gerrit Judd, josta oli tullut Havaijin taloudesta vastaava ministeri, järjesti kuitenkin lähetystön valittamaan Laplacen aikeista Yhdysvaltoihin ja Ranskaan. Tilanne loppui Ison-Britannian anteeksipyyntöön.
Suhteet ulkovaltoihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranska ja Iso-Britannia tunnustivat Havaijin itsenäisyyden 28. marraskuuta 1843, mistä tuli sittemmin kansallinen vapaapäivä kuningaskunnassa.[8] Yhdysvallat allekirjoitti sopimuksen Havaijin kuningaskunnan kanssa 23. joulukuuta 1826, mikä oli epävirallinen tunnustus saarten itsenäisyydelle, mutta virallisen tunnustuksen kuningaskunta sai vasta 6. heinäkuuta 1846.[9]
Kun Krimin sota syttyi vuonna 1849, Kamehameha III julisti Havaijin Sveitsin tapaan puolueettomaksi valtioksi. Yhdysvaltojen kasvava vaikutusvalta sai hänen seuraajansa Kamehameha IV:n ja Kamehameha V:n yrittämään liittoutumista Ison-Britannian kanssa.
Loppuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lunalilo I:n päästyä valtaan Havaijin armeija lakkautettiin ja saarten turvallisuus jätettiin Yhdysvaltojen huolehdittavaksi, mutta Kalākaua I perusti armeijan uudelleen. Kuningatar Liliʻuokalani pääsi valtaan vuoden 1891 vaaleissa. Liliʻuokalania painostettiin muuttamaan vuoden 1887 perustuslakia, jolla valta oli siirretty pienelle eurooppalaiselle ja havaijilaiselle eliitille, mutta Liliʻuokalani pelkäsi Yhdysvaltojen puuttuvan asiaan. Lili‘uokalani sai kuitenkin tilaisuuden perustuslain muutokseen, kun Yhdysvaltojen risteilijä USS Boston poistui Honolulun satamasta. USS Boston lähetettiin kuitenkin takaisin, ja amerikkalaiset avustivat vallankaappauksessa, jossa Liliʻuokalani syrjäytettiin ja amerikkalaismielinen lähetyspuolue nousi valtaan.
Entiset armeijan jäsenet kapinoivat 1895, mutta kapinayritys tukahdutettiin.[10]
Yhdysvaltain preisdentiksi vuonna 1892 valittu Grover Cleveland vastusti Havaijin ottamista osaksi Yhdysvaltoja, minkä vuoksi vallankaappauksen tehneet eurooppalaiset ja amerikkalaiset julistivat saaret Havaijin tasavallaksi 4. heinäkuuta 1894. Sanford Ballard Dolesta tuli tasavallan presidentti, ja kun Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Havaijin liittämisen osaksi Yhdysvaltoja vuonna 1889, Dole nimitettiin Havaijin territorion ensimmäiseksi kuvernööriksi.[7]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningaskunnan talous perustui sen historian edetessä yhä suuremmissa määrin sokeriruokoon. 1800-luvun puoleen väliin tultaessa Yhdysvallat oli kuningaskunnan tärkein kauppakumppani ja sokeri tärkein vientituote. Yhdysvallat solmi Havaijin kanssa vastavuoroisuussopimuksen vuonna 1875, jonka nojalla havaijilainen sokeri vapautettiin tuontitulleista Amerikassa ja vastineeksi maa sai etuoikeutettua kohtelua Havaijilla: esim. vuonna 1887 Yhdysvallat sai erillisvapauden perustaa laivastotukikohdan Pearl Harboriin. Yhdysvallat kuitenkin irtisanoi sopimuksen vuonna 1891.[7][11]
Santelipuusta saatujen verotulojen turvin Havaiji maksoi kaiken valtionvelkansa pois 1826.[12]
Vuonna 1847 kuningaskunnassa otettiin käyttöön oma valuutta, Havaijin dollari.[13][14]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1840, 1852, 1864 ja 1887 voimaan astuneet perustuslait vähensivät asteittain kuninkaan valtaa siirtäen valtaa eduskunnalle. Parlamentti koostui kuninkaan valitsemista neuvonantajista sekä kansan valitsemista edustajista. Havaijin saaret oli jaettu Kauain, Oahun, Mauin ja Havaijin hallintoalueisiin. Jokaisella hallintoalueella oli kuninkaan valitsema kuvernööri. Kuvernöörit kuuluivat yleensä yläluokkaan, ja kuvernööreinä toimi myös naisia.
Kuningaskunnan alkuaikoina valtaa käytti myös Kuhina Nui, joka vastasi kuta kuinkin pääministeriä. Virka perustettiin Kamehameha I:n kuoltua, mutta jäi ajan kuluessa yhä enemmän taka-alalle. Kun Kamehameha V allekirjoitti uuden perustuslain vuonna 1864 Kuhina Nuin virka lakkautettiin käytännössä, koska sitä ei mainittu uudessa perustuslaissa.[15]
Vuoden 1887 perustuslaki tunnetaan myös nimellä pistinperustuslaki. Nimensä se sai siitä, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset maanomistajat pakottivat väkivallalla uhaten kuningas Kalākauaa allekirjoittamaan uuden perustuslain, jonka nojalla kuninkaan henkilökohtainen valta siirrettiin parlamentille lähes täysin.[7]
Hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Havaijin monarkeista
Lähde:[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henriksson, Markku: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia, Tammi, 2021, ISBN 978-952-04-2289-9
- http://www.janesoceania.com/hawaii_monarchy/index.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.janesoceania.com/hawaii_monarchy1/index.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ E. S. Craighill Handy, Davis: Ancient Hawaiian Civilization: A Series of Lectures Delivered at THE KAMEHAMEHA SCHOOLS. Tuttle Publishing, 21.12.2012. ISBN 978-1-4629-0438-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.5.2022). (englanniksi)
- ↑ Fryklund, Bryan: Hawaii: The Big Island. Hunter Publishing, Inc, 4.1.2011. ISBN 978-1-58843-637-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.5.2022). (englanniksi)
- ↑ An Unpublished Chapter of Hawaiian History, s. 511. Harper's Magazine Foundation, 1883. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.5.2022). (englanniksi)
- ↑ Hawaiian Territory Hawaiian Kingdom. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Takaki, Ronald: Pau Hana: Plantation Life and Labor in Hawaii, 1835–1920. University of Hawaii Press, 1.3.1984. ISBN 978-0-8248-0956-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.5.2022). (englanniksi)
- ↑ Russ, William Adam: The Hawaiian Revolution, 1893-94. Susquehanna University Press, 1959. ISBN 978-0-89370-858-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.5.2022). (englanniksi)
- ↑ a b c d Henriksson s. 471–473
- ↑ Novemaba 28: Lā Kūʻokoʻa University of Hawaiʻi at Mānoa. 26.11.2018. Viitattu 8.12.2023. (englanti)
- ↑ International Treaties Hawaiian Kingdom. 2023. Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Sentenced to Death Office of the Historian. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Reciprocity Treaty of 1875 | Hawaii-United States Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Ka‘ahumanu State of Hawaii. 2024. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
- ↑ The Hawaiian Dollar Sutori. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ 1847 1C Hawaii, BN (Regular Strike) Hawaii PCGS. Viitattu 26.6.2023. (englanti)
- ↑ Kuhina Nui, 1819-1864 State of Hawaii. 2024. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Heads of State Hawaiian Kingdom. 2022. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Havaijin kuningaskunta Wikimedia Commonsissa