Hollannin kieli
| Hollanti | |
|---|---|
 Hollannin kielen puhuma-alue maailmalla. Etelä-Afrikassa sinisellä merkitty afrikaans on hollannin tytärkieli. |
|
| Oma nimi | Nederlands |
| Tiedot | |
| Alue |
Alankomaat Belgia Suriname Karibia |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | n. 23 miljoonaa |
| Sija | 37. |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Nederlandse Taalunie[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | nl |
| ISO 639-2 | dut (B) / nld (T) |
| ISO 639-3 | nld |
Hollannin kieli (holl. Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.[2] Se on läheistä sukua muille länsigermaanisille kielille eli englannille, saksalle ja friisiille ja kaukaisempaa sukua pohjoisgermaanisille kielille.
Hollannista on kehittynyt myös muutamia pidgin- ja kreolikieliä kuten esimerkiksi petjo.[3] Hollannin kieltä tutkiva kieliteteen ala on nederlandistiikka.[4][5]
Alueellinen sijoittuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hollantia käytetään Alankomaissa ja sen entisissä siirtomaissa, kuten Surinamessa, sekä sen merentakaisilla alueilla Arubassa, Curaçaossa, Sint Maartenilla, Bonairessa, Sabassa ja Sint Eustatiuksella, sekä Belgiassa. Hollannin kieli on kyseisissä maissa virallinen kieli. Se oli myös Etelä-Afrikan virallinen kieli vuoteen 1961 asti. Hollannin puhujia on myös maissa, joihin on muuttanut paljon alankomaalaisia ja flaamilaisia siirtolaisia, kuten Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Virallista koulussa opetettavaa ja viranomaisten käyttämää kieltä kutsutaan nimellä Standaardnederlands tai Algemeen Nederlands.
Hollannin läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessa Friisinmaan provinssissa ja Pohjanmeren Friiseinsaarilla puhuttu friisin kieli, Etelä-Afrikassa puhuttu afrikaans ja Saksan pohjoisosissa puhuttu alasaksin murre (Plattdüütsch).
Murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murteiltaan hollanti jaetaan kolmeen pääryhmään: keskiset pohjois- keskiset etelä- ja pohjoismurteet. Kaksi ensimmäistä sijoittuvat maantieteellisesti siten, että keskisiä pohjoismurteita puhutaan pääsääntöisesti Alankomaissa ja keskeisiä etelämurteita Belgiassa.[3]
Flaami
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgian pohjoisosassa Flanderissa puhutaan hollannin kielen murretta tai murteita. Kirjakielenä siellä on sama hollannin kieli kuin Alankomaissa.[6] Suomessa on aiemmin kutsuttu Flanderin asukkaiden puhumaa kieltä flaamiksi,[7] mutta Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonta suosittelee flaamin kieli -termin jättämistä historiallisiin yhteyksiin.[8] Flaami ei myöskään ole missään virallisena kielenä. Belgian perustuslaki (art. 1–4) käyttää kielestä nimitystä hollanti, mutta sitä puhuvat belgialaiset muodostavat flaamilaisen yhteisön.[9]
Flaami tarkoittaa myös Belgian Flanderin alueen asukasta.[10]
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alankomaiden koillisosassa on laaja Hollannin alasaksin murrealue, joka käsittää lähes kokonaan Groningenin, Drenthen ja Overijsselin provinssit. Sen eteläpuolella, osin myös Saksan puolella, puhutaan pienellä alueella Zuid-Geldersin murretta. Alankomaiden länsiosassa puhutaan hollannin murretta ja lounaassa lähellä Belgian rajaa zeelandin murretta. Alankomaiden eteläosissa puhutaan kahta murretta, brabantin murretta ja limburgin murretta, joiden alueet jatkuvat Flanderiin asti. Limburgin murretta puhutaan näistä idempänä, Saksan rajan tuntumassa. Flanderin länsiosissa puhutaan länsiflaamia ja itäflaamia. Lisäksi on huomionarvoista, että hollannin murre (Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli eikä kieli ole kehittynyt pelkästään murteen pohjalta.
Hollannin alasaksilla ja limburgilla on Alankomaissa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa määritelty oikeudellinen asema alueellisina kielinä, minkä vuoksi jotkut pitävät niitä murteiden sijaan erillisinä kielinä.
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hollannin kielioppi
Hollannin kielioppi on hyvin samanlaista kuin monissa muissakin germaanisissa kielissä. Esimerkiksi substantiivit jaetaan kahteen kieliopilliseen sukuun (yhteinen suku ja neutri).[11][12]
Kielen perussanajärjestys on SVO eli subjekti–verbi–objekti.[13]
Ääntäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hollannin fonologia
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | ||
| Klusiili | p | b | t | d | k | ||
| Frikatiivi | f | v | s | z | x | ɣ | h | |
| Lateraali | l | ||||
| Tremulantti | r | ||||
| Puolivokaali | ʋ | j |
Lähde:[12]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | iː | yː | uː | |
| Lähes suppea | ɪ | ʏ | ||
| Puolisuppea | eː | øː | oː | |
| Keskivokaali | ə | ||
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | aː | ɑ |
Lähde:[12]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hollantia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan hollanniksi vuonna 1525.[15]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Alle mensen worden vrij en gelijk in waardigheid en rechten geboren. Zij zijn begiftigd met verstand en geweten, en behoren zich jegens elkander in een geest van broederschap te gedragen. »
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [16]
Virallinen asema maittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Valtio | Väkiluku | Puhujien määrä äidinkielenä[2] | Äidinkielisten osuus väestöstä | Asema |
|---|---|---|---|---|
 Alankomaat (hollanti) |
17 116 000 | 15 449 000 | 90 % | de facto & de jure kansallinen kieli |
 Belgia (hollanti)
|
11 303 000 | 6 215 000 | 55 % | de jure kansallinen kieli |
 Suriname (hollanti) |
540 000 | 325 000 | 60 % | de jure kansallinen kieli |
| Yhteensä | 82 834 000 | 29 069 000 | ||
Hollanti on myös yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.[17]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Waar wij voor staan Taalunie. Viitattu 26.8.2023. (hollanniksi)
- ↑ a b Dutch Ethnologue. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 4.8 - Dutch glottolog.org. Viitattu 26.8.2023.
- ↑ Alatalo, Susanna: Wienin yliopiston suomen kielen opiskelijoiden oppimismotivaatio. Jyväskylän yliopiston Humanistisen tiedekunnan Suomen kielen laitos, 2005.
- ↑ Team nederlandistik.univie.ac.at. Viitattu 9.11.2023. (saksa)
- ↑ Dutch language | Definition, Origin, History, Countries, Examples, & Facts Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
- ↑ De trouwe Finlandvaarder Simon van der Woude en zijn 'Barsingerhorn' Nederlandse Vereniging in Finland. 2006. Arkistoitu 2012. Viitattu 26.8.2023. (hollanti)
- ↑ Samaa sukua, eri maata: flaami vai hollanti Kielikello. 2000. Viitattu 26.8.2023.
- ↑ The Belgian Constitution (pdf) Belgian House of Representatives. 2021. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Fleming and Walloon | History, Language & Culture Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
- ↑ The Basics of Dutch Grammar FutureLearn. Viitattu 31.8.2023. (englanti)
- ↑ a b c Dutch languagesgulper.com. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Dutch Linguistics: Syntax - Word order ucl.ac.uk. 2023. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Dutch written with Latin script scriptsource.org. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Dutch in Netherlands Joshua Project. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
- ↑ Languages, multilingualism, language rules European Union. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dutch 101 Learn Dutch online (englanniksi)
- Onze Taal - hollannin kielenhuoltoon ym. kieleen liittyviin asioihin keskittyvä yhdistys
- Taalthuis Nederlands - Ilmainen hollannin kielen online-kurssi englanniksi.
- Wikisanakirja: Hollannin verbin taivutustaulukko jossa esiintyvät kaikki verbin taivutusmuodot
| ||||||||||||||||||
