Jane Addams

Jane Addams
Jane Addams oletettavasti vuonna 1914.
Henkilötiedot
Syntynyt	6. syyskuuta 1860 Cedarville, Illinois, Yhdysvallat
Kuollut	21. toukokuuta 1935 (74 vuotta) Chicago, Yhdysvallat
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Ammatti	sosiaalipoliitikko ja rauhanliikkeen johtaja
Vanhemmat	John ja Sarah Addams
Muut tiedot
Aktiivisena	1889–1935
Koulutus	Rockford College (1882)
Tunnustukset	Nobelin rauhanpalkinto (1931)
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jane Addams (6. syyskuuta 1860 Cedarville, Illinois – 21. toukokuuta 1935) oli yhdysvaltalainen sosiaalipoliitikko ja rauhanliikkeen johtajia. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1931. Hän oli ensimmäinen yhdysvaltalainen nainen, jolle kyseinen palkinto myönnettiin.

Varhainen elämä

Addams syntyi vuonna 1860. Hänen vanhempansa olivat John ja Sarah Addams. Perheeseen kuului yhteensä 9 lasta, joista Jane oli toiseksi nuorin. Äiti Sarah kuoli synnytyksen yhteydessä Janen ollessa vain 2-vuotias. Janen sisaruksista vain kolme muuta selvisi aikuisikäisiksi. Isä John omisti sekä myllyn että sahan ja toimi sekä yhden pankin sekä kahden rautatieyhtiön johdossa. Lisäksi hän toimi edustajana Illinois'n senaatissa. Kveekari-isänsä kotikasvatuksensa johdosta Addams omaksui kristillisen liberaalit arvot, joissa korostui sosiaalityön tekeminen.

1870-luvulta lähtien varakkailla naisilla alkoi yhä enenevissä määrin olemaan mahdollisuus opiskella korkeakouluissa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että korkeakoulututkinnosta huolimatta tällaisille naisille ei juurikaan löytynyt töitä. Addams halusi myös lähteä opiskelemaan, ja isä onnistui taivuttelemaan hänet jäämään lähelle kotia Rockford Female Seminaryyn (jonka hallituksessa isä istuui). Addams valmistui seminaarista vuonna 1881. Vuotta myöhemmin seminaarista tuli Rockford College, joka myönsi Addamsille tutkinnon. Addamsin isä kuitenkin kuoli samana vuonna. Tämä yhdistettynä Addamsin omiin terveysongelmiin ja tyytymättömyyteen lääketieteen opintoja kohtaan, saivat Addamsin vetäytymään julkisuudesta. Kutsumuksen löytämisen vaikeus piinasi häntä myös sen jälkeen, kun Addams matkusti Eurooppaan 1883–1885. Isä jätti kuitenkin tyttärelleen perinnöksi 50 000 dollaria (n. 1,6 miljoonaa nykyrahassa).

Hull House

Vuonna 1889 hän ja Ellen Gates Starr perustivat Chicagoon yhden Yhdysvaltain ensimmäisistä sosiaalikeskuksista nimeltä Hull House. Talon idea oli se, että sen toiminnaasta vastaavat henkilöt asuivat samassa talossa, jossa nämä tarjosivat apuaan köyhille sen sijaan, että vain rahoittaisivat toimintaa. Vastaavia keskuskia oli jo entuudestaan Lontoossa, jossa niitä oltiin perustettu lievittänääm nopean kaupungistumisen ja teollistumisen luomia ongelmia. Osa tällaisista keskuksista oli kytköksiä uskonnollisiin piireihin, mutta Hull House oli sekulaari. Se tarjosi sosiaaliavustuksia alueen köyhille ja huippuvuosina siellä kävi noin 2000 ihmistä viikossa. Hull Housen palveluihin kuuluivat aikuisten iltakoulu, päiväkoti, lastenkerhoja, julkinen keittiö, taidegalleria, kahvila, kuntosali, tyttöjen kerho, uima-allas, kirjansitomo, musiikkikoulu, draamaryhmä, kirjasto ja työpajoja. Addams rahoitti talon toimintaa alkuvaiheessa perintönsä turvin.

Hull House toimi myös naisten sosiologisena instituuttina. Addams oli Chicagon koulukunnan varhaisten jäsenten ystävä ja kollega ja vaikutti näiden ajatuksiin oman työnsä kautta. Vuonna 1883 hän oli mukana kirjoittamassa Hull-House Maps and Papers -nimistä julkaisua, joka määritteli koulukunnan metodologian ja kiinnostuksen kohteet. Hän työskenteli yhdessä George Meadin kanssa sosiaalisten uudistusten puolesta. Vaikka sen ajan akateemiset sosiologit kutsuivat hänen työtään sosiaalityöksi, Addams ei pitänyt itseään sosiaalityöntekijänä. Omissa sosiologisissa ajatuksissaan hän yhdisti symbolisen vuorovaikutuksen käsitteen kulttuurillisen feminismin ja pragmatismin käsitteisiin.

1900-luvulle tultaessa Hull House oli kasvanut huomattavasti ja kattoi 13 erillistä rakennusta. Työntekijäitä oli 40 ja apua sai keskimäärin 9000 henkilöä viikossa.

Addams alkoi kiertää ympäri maata puhumassa Hull Housen toiminnasta ja onnistui vakuuttamaan yleisönsä köyhien huolen vakavuudesta.

Aktivistina

Hull Housen myötä Addams alkoi ajaa myös poliittisia muutoksia yhteiskunnassa. Hän mm. kirjoitti sadoittain artikkeleita köyhyyden poistamisesta, naisten äänioikeudesta, lapsityövoimasta ja maailmanrauhasta erilaisiin sanoma- ja aikakausilehtiin.

Vuonna 1893 Addams, yhdessä Florence Kelly ja muiden aktivistinaisten kanssa, onnistuivat kampanjoimaan lapsityövoiman kieltämisen puolesta Illinois'n osavaltiossa. Kaksi vuotta myöhemmin Addams nimitettiin Chicagon jätetarkastajaksi, kun hän toi esille kaupungin jäteongelmia. Jätetarkastajan virka oli Addamsin ensimmäinen työ, josta hän sai palkkaa.

Addams ystävystyi presidentti Theodore Rooseveltin kanssa, joka vieraili Hull Housessa useaan otteeseen. Addamsin vaikutus näkyi Rooseveltin presidentinvaalikampanjassa vuonna 1912, kun tämä pyrki kolmannelle kaudelleen, ja puhui naisten äänioikeuden ja lapsityövoiman kieltämisen puolesta. Addams osallistui progressiivinen puolueen toimintaan ja oli mukana nimeämässä Rooseveltia puolueen ehdokkaaksi.

Kansalaisjärjestöjä

Addams oli mukana perustamassa useita kansalaisjärjestöjä. Addams kuului vuonna 1910 perustetun NAACP:n perustajajäseniin. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli mukana perustamassa ACLU:a. Addams toimi myös NFSSC:n puheenjohtajana.

Pasifisti

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Addams koki uuden kutsumuksen ja alkoi kampanjoimaan pasifismin puolesta. Hän vastusti Yhdysvaltojen liittymistä sodan osapuoleksi, minkä johdosta hän sai osakseen myös kritiikkiä. Sodan aikana Addams toimi erilaisissa rauhanjärjestöissä kuten kansainvälisessä naistenkongressin puheenjohtajana, ja sen jälkeen vuonna 1919 hän oli mukana perustamassa Naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden liittoa. Myös aseistariisunta oli osa Addamsin pasifistista kampanjaa hänen elämänsä loppua kohden.

Viimeiset vuodet ja kuolema

Vuonna 1935 Addamsin terveys alkoi heikentyä: hän kärsi useammasta sydänkohtauksesta ja joutui leikkaukseen munasarjasyövän takia. Addams kuoli Chicagossa 21. toukokuuta 1935.

Addams on haudattu kotikaupunkiinsa Cedarvilleen.

Kunnianosoituksia ja perintö

Addamsista tuli vuonna 1931 ensimmäinen yhdysvaltalainen nainen, jolle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Perusteeksi mainittiin hänen tekemänsä työ rauhan hyväksi niin omassa kotimaassaan kuin maailmanlaajuisesti. Hän jakoi palkinnon Nicholas Butlerin kanssa.

Vuonna 1973 Addams sai National Women's Hall of Fame -kunniamaininnan.

Kun Illinois'n yliopisto perusti kampuksen Chicagoon vuonna 1963, Hull Housesta huolehtiva yhdistys joutui väistymään kampusrakennusten tieltä. Myös suurin osa muista alkuperäisistä Hull Houseen kuuluneista rakennuksista on purettu.

Julkaisut

• Democracy and Social Ethics (1902)
• Newer Ideals of Peace (1907)
• Twenty Years at Hull-House (1910)
• The Second Twenty Years at Hull-House (1930)

Lähde:

Aiheesta muualla

• Esittely Jane Addamsin ajattelusta ja toiminnasta Leena Eräsaari & Mikko Mäntysaari: Jane Addams sosiaalisen demokratian teoreetikkona ja poliittisena edistäjänä. Teoksessa Ovia yhteiskuntatieteisiin (toim. Pekka Korhonen, Marja Järvelä ja Eeva Lehtonen ), 2012, 169–198. ISBN 978-951-39-4471-1 Koko teksti pdf

Nobelin rauhanpalkinnon saajat

1901–1925	1901: Dunant, Passy 1902: Ducommun, Gobat 1903: Cremer 1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti 1905: Suttner 1906: Roosevelt 1907: Moneta, Renault 1908: Arnoldson, Bajer 1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto 1911: Asser, Fried 1912: Root 1913: La Fontaine 1917: Punainen Risti 1919: Wilson 1920: Bourgeois 1921: Branting, Lange 1922: Nansen 1925: Chamberlain, Dawes
1926–1950	1926: Briand, Stresemann 1927: Buisson, Quidde 1929: Kellogg 1930: Söderblom 1931: Addams, Butler 1933: Angell 1934: Henderson 1935: Ossietzky 1936: Lamas 1937: Cecil 1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto 1944: Punainen Risti 1945: Hull 1946: Balch, Mott 1947: Kveekarit 1949: Boyd Orr
1951–1975	1950: Bunche 1951: Jouhaux 1952: Schweitzer 1953: Marshall 1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö 1957: Pearson 1958: Pire 1959: Noel‑Baker 1960: Lutuli 1961: Hammarskjöld 1962: Pauling 1963: Punainen Risti 1964: King 1965: Unicef 1968: Cassin 1969: Kansainvälinen työjärjestö 1970: Borlaug 1971: Brandt 1973: Kissinger, Lê 1974: MacBride, Satō 1975: Saharov
1976–2000	1976: B. Williams, Corrigan 1977: Amnesty International 1978: Sadat, Begin 1979: Äiti Teresa 1980: Esquivel 1981: YK:n pakolaisapujärjestö 1982: Myrdal, García Robles 1983: Wałęsa 1984: Tutu 1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan 1986: Wiesel 1987: Arias 1988: YK:n Rauhanturvaajat 1989: Dalai Lama 1990: Gorbatšov 1991: Suu Kyi 1992: Menchú 1993: Mandela, de Klerk 1994: Arafat, Peres, Rabin 1995: Pugwash-liike, Rotblat 1996: Belo, Ramos Horta 1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams 1998: Hume, Trimble 1999: Lääkärit ilman rajoja 2000: Kim
2001–	2001: YK, Annan 2002: Carter 2003: Ebadi 2004: Maathai 2005: IAEA, ElBaradei 2006: Yunus, Grameen Bank 2007: Gore, IPCC 2008: Ahtisaari 2009: Obama 2010: Liu 2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman 2012: EU 2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö 2014: Satyarthi, Yousafzai 2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016: Juan Manuel Santos 2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018: Murad, Mukwege 2019: Abiy 2020: Maailman ruokaohjelma 2021: Ressa, Muratov 2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties 2023: Mohammadi 2024: Nihon Hidankyō