Keskustelu:Lasi

Indeed...

"Lasin raaka-aineet Eri tarkoituksiin valmistettavilla lasilaaduilla on erilainen koostumus. Pullot, purkit, ikkunalasi ja hehkulamput ovat ns. natronlasia, jonka raaka-aineet ovat kvartsihiekka (piidioksidi) noin 75%, sooda (natriumkarbonaatti, Na2CO3 (Na2O) n.15% ja kalkkikivi (kalsiumkarbonaatti, CaCO3) n.10%. Jos soodan sijasta käytetään potaskaa (kaliumkarbonaattia), saadaan kirkkaampaa ns. böömiläistä kristallilasia. Lyijyoksidia sisältävä kristalli soveltuu taidelasiksi. Booripitoista lasia käytetään tekniikassa." Miten niin potaskaa? Onko sen ainesosan virallinen nimikin potaska? Black Eagle 6. marraskuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

Vastaus tuli 14 vuotta myöhässä, mutta kyllä, potaska on kaliumkarbonaattia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliumkarbonaatti). Englanniksi vastaava sana "potash" tarkoittaa yleensä mineraalia tai materiaalia, jossa on kaliumkarbonaattia tai muita kaliumsuoloja.

lasi syntyy hiekasta ja kivistäKommentin jätti 85.157.84.145 (keskustelu – muokkaukset).

Täh?

Artikkelissa väitetään, että lasin valuminen pitkillä aikaväleillä ei ole totta. Kuitenkin ainakin kemianopettajani väittää näin tapahtuvan. Onko artikkelissa virhe vai onko kemianopettaja väärässä? --ToTi 23. joulukuuta 2009 kello 11.25 (EET)

Artikkelissa on lähdeviitteitä. Niiden avulla voit tutustua lähteisiin ja muodostaa arviosi siitä, miten luotettavana tietoa on niiden valossa pidettävä. Onko kemianopettajassasi lähdeviitteitä tai onko jokin muu syy pitää hänen väitettään uskottavana? --Jmk 26. toukokuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Joskus ollut mm. hesarissa lasin valumisesta: vanhoissa rakennuksissa ikkunalasit olivat paksumpia ala- kuin yläpäästä. Tämä on kuitenkin johtunut siitä että lasit on alun alkaenkin asennettu paksumpi pää alas. Eli ei todellakaan valu. --Styroks 26. toukokuuta 2010 kello 15.06 (EEST)

pitäisikö tarkentaa?

Artikkelin lause "Sulatetun silikaatin jäähtyessä atomit eivät enää palaudu kiteiseen muotoon, vaan jähmettynyt massa jää lasiksi" on liian epätarkka, sillä silikaattisula palautuu kiteiseen muotoon kun jäähtyminen on tarpeeksi hidasta. Muutenhan kaikki kalliot olisivat lasia eikä kiveä. En uskalla muuttaa tuota itse, koske en tiedä juuri mitään amorfisista aineista. Lisäksi myöhemmin puhutaan lasin hitaasta jäähdytyksestä, joten "hidas jäähtyminen" pitäisi myös määritellä kummassakin tapauksessa tai keksiä asialle kiertoilmaisu. (Lisäksi muuttaisin ensimmäisen lauseen "sulatettujen" muotoon "sulassa tilassa olevien", sillä lasia syntyy myös luonnossa. Tiedän, saivertelua... :( --89.27.92.67 12. heinäkuuta 2013 kello 23.41 (EEST)

Pitisi tarkentaa. Esim. ilmaus "Kun tätä nestettä jäähdytetään valvotusti jähmettymispisteeseen, atomit eivät asetu kiteille ominaiseen säännölliseen järjestykseen" on epäselvä, koska valvonta tuskin yksin vaikuttaa lasin rakenteeseen. Pitää valvoa, että lasi jäähdytetään oikein. Olisi hyvä kertoa, miten se pitää jäähdyttää. Veikkaan, että onnistuu ilman valvontaakin hyvällä automaatiolla, ellei automaatiota lasketa valvonnaksi. –Kommentin jätti 78.27.94.0 (keskustelu)