Manaaja (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Manaaja
The Exorcist
Ohjaaja William Friedkin
Käsikirjoittaja William Peter Blatty
Tuottaja William Peter Blatty
Säveltäjä Steve Boeddeker
Kuvaaja Owen Roizman
Billy Williams
Leikkaaja Bud S. Smith
Evan A. Lottman
Pääosat Linda Blair
Ellen Burstyn
Max von Sydow
Jason Miller
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Levittäjä Warner Bros.
Netflix
Ensi-ilta 1973
Kesto 122 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 12 000 000 $
Tuotto n. 441 300 000 $
Seuraaja Manaaja II: Luopio
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Manaaja (The Exorcist) on vuonna 1973 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen kauhuelokuva, jota pidetään yhtenä lajityypin klassikoista. Sen on ohjannut William Friedkin, ja pääosissa ovat Linda Blair, Ellen Burstyn, Max von Sydow ja Jason Miller. Elokuva perustuu William Peter Blattyn Manaaja-romaaniin.

Uskonnollisaiheisen kauhun lisäksi Manaajassa kuvataan perheyhteyden hajoamista, kun Reganin puberteetin ja teinikapinan laajentuminen rinnastetaan riivaukseen.[1]

Vuonna 2000 Manaajasta julkaistiin yksitoista minuuttia alkuperäistä pidempi ohjaajan versio, joka sisältää ennennäkemätöntä materiaalia, kuten Linda Blairin niin sanotun hämähäkkikävelyn portaita alas.

Katolisen kirkon virallisen päämanaajan Gabriele Amorthin mukaan elokuva on sisällöltään tarkka ja perustuu tositapahtumiin, joskin erikoistehosteet ovat liioiteltuja. Hän suosittelee Manaajan katsomista, koska ”ihmisten tulee saada tietää mitä me teemme”.[2]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kertoo Regan-nimisestä tytöstä ja hänen äidistään Chrisistä. Demoni Pazuzu riivaa Reganin. Oireet ilmenevät aluksi rivona kielenkäyttönä ja sängyn tärinänä. Regan viedään sen jälkeen tutkimuksesta toiseen.

Samaan aikaan lähistöllä alkaa tapahtua kaikenlaisia etupäässä seksuaalisia kirkon häpäisyjä: Neitsyt Marian patsas on maalattu muistuttamaan katunaista, ja latinankielinen alttarikortti, jossa on osa rukouksista, on vaihdettu koneella kirjoitettuun niin ikään puhtaalla latinalla kirjoitettuun kuvaukseen lesbolaisesta suhteesta Neitsyt Marian ja Magdalan Marian välillä. Maalauksessa käytetyt värit ovat peräisin Reganin maalilaatikosta, ja kirjoituskone, jolla teksti on tehty, hänen kotonaan - asiaa tutkiva poliisi ja katoliset papit ovat ymmällään: miten tämä on mahdollista?

Samoin tytön äidin ystävä, juoppo ja rivoon kielenkäyttöön ihastunut elokuvaohjaaja Burke Dennings löydetään kuolleena: hänen niskansa on kirjaimellisesti väännetty nurin niin että kasvot ovat selän puolella.

Tytön tila pahenee pahenemistaan niin, että hänet joudutaan kytkemään lepositeiden avulla vuoteeseensa ja ruokkimaan nenämahaletkulla.

Ainoaksi pelastusmahdollisuudeksi osoittautuu katolisen kirkon harjoittama manaus.

Asian havaitsee nuori jesuiittapappi ja lääkäri Damien Karras, jolla on vaikea henkilökohtainen kriisi: hänen äitinsä potee nopeasti pahenevaa dementiaa ja tarvitsisi läheisen apua kipeästi.

Tämän vuoksi tehtävään määrätään varsinaiseksi manaajaksi kokenut filosofi ja paleontologi, isä Lankester Merrin. Karrasista tulee hänen apulaisensa. Merrin päättää jo aluksi, että manaus toteutetaan lyhyellä kaavalla eli pyhien litania jätetään pois.

Operaatio alkaa vyöryä eteenpäin kiihtyvällä tahdilla. Nopeasti Karras havaitsee, että demoni estää tyttöä nukkumasta, mikä merkitsee, että tämän elimistö pettää ennemmin tai myöhemmin.

Kauhu, mystiikka ja armo kietoutuvat vavahduttavasti yhteen lopputaistelussa, jossa ihmissielua raastanut demonin mahti murretaan hirvittävällä hinnalla.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Ellen Burstyn  Chris MacNeil  
 Max von Sydow  Father Merrin  
 Lee J. Cobb  William Kinderman  
 Kitty Winn  Sharon  
 Jack MacGowran  Burke Dennings  
 Jason Miller  isä Karras  
 Linda Blair  Regan  
 William O'Malley  isä Dyer  
 Barton Heyman  tohtori Klein  
 Peter Masterson  tohtori Barringer  
 Rudolf Schündler  Karl  
 Gina Petrushka  Willi  
 Robert Symonds  tohtori Taney  

Elokuva on saanut kaikkiaan neljä jatko-osaa. Manaaja III perustuu William Peter Blattyn Manaajan jatko-osaksi kirjoittamaan romaaniin Paholaislegioona ja sivuuttaa Manaaja II:n tapahtumat.

  • Alanen Antti ja Alanen Asko: Musta peili - kauhuelokuvan kehitys Prahan ylioppilaasta poltergeistiin. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, Valtion painatuskeskus, 1985. ISBN 951-859-914-9
  1. Musta peili, sivu 141
  2. Gyles Brandreth: An Interview With Father Gabriele Amorth. The Sunday Telegraph, 29.10.2000.