Monosyytti

Monosyytti on veressä kiertävä valkosolu, joka erikoistuu kudoksiin mennessään makrofagiksi. ^{[Galenos 1]} Makrofagi ei voi enää palata verenkiertoon. Makrofagi fagosytoi kudoksissa mikrobeja. Lisäksi se voi toimia antigeenien esittelijänä ja tuhota kuolleiden solujen jäänteitä. Monosyytit muodostuvat punaisessa luuytimessä, josta ne vapautuvat verenkiertoon. Sikiökaudella kaikki valkosolut muodostuvat ruskuaispussissa, maksassa, pernassa ja luuytimessä.

Monosyyttejä on 2–10 prosenttia veren valkosoluista. ^{[Galenos 2]}

Rakenne

Monosyytti on suurin valkosoluista. Siinä on yksi hevosenkengän tai munuaisen muotoinen tuma, joka sijaitsee usein solun reunalla.

↑ Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 483. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2
↑ Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 304. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.