Notre Damen kellonsoittaja (vuoden 1996 elokuva)

Notre Damen kellonsoittaja
The Hunchback of Notre Dame
elokuvateatterijuliste
Ohjaaja	Gary Trousdale Kirk Wise
Käsikirjoittaja	Bob Tzudiker Noni White Tab Murphy Irene Mecchi Jonathan Roberts
Perustuu	Victor Hugon romaaniin Pariisin Notre-Dame
Tuottaja	Don Hahn
Säveltäjä	Alan Menken
Leikkaaja	Ellen Keneshea
Pääosat	Tom Hulce Kevin Kline Demi Moore Tony Jay Paul Kandel
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Walt Disney Pictures
Levittäjä	Walt Disney Studios Motion Pictures Disney+
Ensi-ilta	21. kesäkuuta 1996> 22. marraskuuta 1996
Kesto	88 min
Alkuperäiskieli	Englanti
Seuraaja	Notre Damen kellonsoittaja II
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Notre Damen kellonsoittaja (engl. The Hunchback of Notre Dame) on vuonna 1996 valmistunut Disneyn animaatioelokuva, joka perustuu ranskalaisen Victor Hugon vuonna 1831 julkaisemaan romaaniin Pariisin Notre-Dame. Tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun Pariisiin. Elokuvan suomenkielisen ääniversion on ohjannut Pekka Lehtosaari. Suomenkielisinä ääninä ovat muun muassa Velimatti Ranta, Tiina Lymi, Ossi Ahlapuro, Carl-Kristian Rundman ja Fredi. Alkuperäisversion ääninä ovat esimerkiksi Tom Hulce ja Demi Moore.

Elokuvan ensi-ilta oli 21. kesäkuuta 1996. Se sai paljon positiivisia arvioita ja tuotti 325 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti.

Elokuvalle on tehty suoraan videolle julkaistu jatko-osa Notre Damen kellonsoittaja II vuonna 2002. Disneyllä on tekeillä myös Notre Damen kellonsoittajaan pohjautuva näytelty elokuva.

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kerrotaan lähinnä takaumien muodossa romanin nukkemestari Clopinin toimiessa kertojana.

Eräänä yönä neljä romania saapuu salaa Pariisiin, mutta heidän kimppuunsa hyökkää väijyksistä joukko sotilaita johtajanaan tuomari Claude Frollo, Pariisin oikeusministeri. Eräs kääröä sylissään pitelevä romani vastustelee pidätystä ja karkaa, jolloin Frollo lähtee ajamaan häntä takaa pitkin Pariisin öisiä katuja. Lopulta Frollo saa naisen kiinni Notre Damen katedraalin portailla, tarttuu tämän sylissä olevaan nyyttiin ja potkaisee tätä, niin että tämä lyö päänsä kohtalokkaasti katedraalin portaisiin. Käärön sisältä Frollo ei kuitenkaan löydä varastettua tavaraa vaan kauhistuttavasti epämuodostuneen vauvan. Frollo uskoo lapsen olevan epäpyhä demoni, joten hän päättää hukuttaa sen. Arkkidiakoni saapuu juuri ajoissa paikalle estämään sen, ja kertoo Frollolle, että koska tämä tappoi viattoman naisen Notre Damen edessä, tämä voi pelastaa sielunsa ikuiselta kadotukselta vain ottamalla vauvan omaksi kasvattipojakseen. Frollo suostuu siihen mutta vastahakoisesti.

Kuluu kaksikymmentä vuotta. Frollon holhokikseen ottamasta pojasta, Quasimodosta, kasvaa ystävällinen ja hellä nuori mies, joka asuu Notre Damen kellotornissa. Frollo valvoo kasvattipoikaansa ja muistuttaa tätä herkeämättä siitä, että tämä on hirviö väittäen, että tämän oma äiti oli hylännyt hänet, koska ei rakastanut häntä ja että muut ihmiset ilkkuisivat tälle, jos tämä ikinä astuisi ulkomaailmaan. Tästä huolimatta Quasimodo kapinoi salaa Frollon opetuksia vastaan ja päättää osallistua seuraavaan Houkkien juhlaan. Juhlissa sekä Quasimodo että Frollo kohtaavat nuoren romanitanssijan nimeltä Esmeralda, joka tekee lähtemättömän vaikutuksen kumpaankin mieheen. Juhlayleisö kuitenkin huomaa Quasimodon ja kruunauttaa tämän Houkkien kuninkaaksi Frollon suureksi ärtymykseksi. Kesken ”kruunajaisten” Frollon sotilaat alkavat heitellä Quasimodoa hedelmillä ja vihanneksilla, minkä seurauksena yleisö villiintyy ja ryhtyy seuraamaan sotilaiden esimerkkiä ja he sitovat Quasimodon teilipyörään. Vaikka Quasimodo anoo kasvatti-isäänsä tulemaan hänen avukseen, tämä päättää olla tekemättä mitään. Lopulta Esmeralda puuttuu asioiden kulkuun ja syyttää Frolloa avoimesti julmuudesta. Frollo määrää sotilaansa pidättämään Esmeraldan, mutta tyttö onnistuu pakenemaan ja tekemään sotilaista naurunalaisia.

Frollon kaartin hyväntahtoinen päällikkö, kapteeni Phoebus, seuraa Esmeraldaa Notre Dameen ja onnistuu ystävystymään tämän kanssa. Kun Frollo ja hänen sotilaansa saapuvat katedraaliin vangitsemaan Esmeraldaa, Phoebus päätyy suojelemaan tyttöä vaatimalla tälle katedraalista turvapaikkaa. Frollo ja sotilaat lähtevät tiehensä, mutta sitä ennen Frollo uhkailee pidättävänsä Esmeraldan heti, jos tämä astuu jalallaankaan ulos katedraalista. Esmeralda tapaa Quasimodon ja ystävystyy tämän kanssa. Vastineeksi Esmeraldan aiemmin osoittamasta ystävällisyydestä Quasimodo auttaa tyttöä pakenemaan katedraalista vartijoiden huomaamatta. Ennen lähtöään Esmeralda jättää Quasimodolle kartan, joka avulla voi löytää romanien piilopaikan nimeltä Ihmeiden aukio. Esmeralda neuvoo Quasimodoa käyttämään karttaa, mikäli tämä ikinä tahtoo jättää Notre Damen. Quasimodo alkaa vähitellen rakastua Esmeraldaan.

Tällä välin Frollo yrittää saada kuriin omaa Esmeraldaa kohtaan tuntemaansa pakkomielteistä ihastusta. Kuultuaan tämän paenneen hän vannoo etsivänsä romanitytön kynsiinsä ja tappavansa tämän, jollei tämä suostu tulemaan hänen omakseen. Frollo kääntää koko Pariisin ylösalaisin polttaen kaupunkilaisten taloja ja tappaen viattomia ihmisiä etsiessään Esmeraldaa kuumeisesti. Lopulta Phoebus syyttää Frolloa epäoikeudenmukaisuudesta, minkä seurauksena hänet määrätään teloitettavaksi. Ennen kuin teloitusta ehditään panna toimeen, Esmeralda puuttuu peliin ja antaa Phoebukselle tilaisuuden paeta. Yksi sotilaiden nuolista ehtii kuitenkin osua ratsain pakenevaan Phoebukseen, joka putoaa jokeen. Esmeralda pelastaa kapteenin joesta, vie tämän Quasimodon luokse ja ryhtyy hoitamaan tämän haavaa. Quasimodon seuratessa sivusta Esmeralda ja Phoebus päätyvät lopulta suutelemaan toisiaan särkien Quasimodon sydämen. Kesken kaiken Frollo kuitenkin saapuu Notre Dameen, jolloin Quasimodo usuttaa Esmeraldan lähtemään pikaisesti pois. Sitten Quasimodo piilottaa Phoebuksen pöytänsä alle. Frollo saa selville, että Quasimodo oli se, joka auttoi Esmeraldan pakoon. Hän lupaa vapauttaa Quasimodon romanitytön "katalasta noituudesta” julistaen hyökkäävänsä Ihmeiden aukioon aamunkoitteessa tuhannen miehen kanssa. Frollon mentyä Phoebus yrittää taivutella Quasimodon auttamaan häntä Ihmeiden aukion löytämisessä ja romanien varoittamisessa. Lopulta Quasimodo suostuu vastahakoisesti ja näyttää Phoebukselle Esmeraldan hänelle antaman kartan.

Kun Quasimodo ja Phoebus viimein löytävät Ihmeiden aukion, romanit sieppaavat ja miltei hirttävät heidät Frollon vakoojina. Esmeralda saapuu kuitenkin paikalle ja kertoo Quasimodon ja Phoebuksen olevan heidän ystäviään. Ihmiset saavat tietää Frollon tulevasta hyökkäyksestä ja alkavat kiireesti pakata tavaroitaan. Äkkiä Frollo ja hänen sotilasarmeijansa ilmestyvät Ihmeiden aukiolle kuin tyhjästä ja pidättävät heidät kaikki. Frollo paljastaa Quasimodolle huiputtaneensa tämän johdattamaan hänet suoraan romanien luokse. Sitten Frollo määrää sotilaat viemään romanit vankilaan ja kahlitsemaan Quasimodon Notre Damen kellotorniin.

Myöhemmin Frollo valmistautuu polttamaan Esmeraldan roviolla noitana. Sitä ennen hän kuitenkin tarjoutuu säästämään Esmeraldan hengen, mikäli tämä ryhtyy hänen rakastajattarekseen. Esmeralda kieltäytyy, ja Frollo sytyttää rovion. Quasimodo saa viimein tarpeekseen Frollon epäoikeudenmukaisuudesta ja tekopyhyydestä, minkä seurauksena hän rikkoo kahleensa ja syöksyy pelastamaan Esmeraldaa tulelta. Sitten hän palaa tajuton Esmeralda mukanaan takaisin katedraalin kellotorniin ja vaatii tälle turvapaikkaa. Frollo määrää sotilaansa murtamaan katedraalin oven, mutta Phoebus onnistui vapauttamaan itsensä häkistä. Phoebus johdattaa vapautuneet romanit ja kaupunkilaiset yhdessä Frollon sotilaiden kimppuun ja tekemään hirmuvallasta loppu. Quasimodo kaataa kellotornista sulaa kuparia alas Frollon sotilaiden päälle ajaakseen nämä pois katedraalin ovelta, mutta siitä huolimatta Frollo onnistuu pääsemään ovesta sisään. Lopulta Frollo löytää Quasimodon itkemästä Esmeraldan elottomalta vaikuttavan ruumiin ääressä ja yrittää iskeä tätä tikarilla selkään. Quasimodo kuitenkin torjuu Frollon iskun ja tyrkkää kasvatti-isänsä vasten seinää. Esmeralda virkoaa, jolloin Quasimodo kiidättää hänet turvaan katedraalin parvekkeelle Frollon seuratessa heidän perässään. Kamppailun aikana Frollo myöntää tappaneensa Quasimodon äidin. Lopulta sekä Quasimodo että Frollo päätyvät taistelun melskeessä roikkumaan katedraalin parvekkeelta. Frollo putoaa kuolemaansa. Myös Quasimodo menettää otteensa ja putoaa, mutta katedraalin alemmassa kerroksessa seisova Phoebus saa hänet kiinni. Esmeralda juoksee Quasimodon ja Phoebuksen luo, ja Quasimodo antaa Esmeraldalle ja Phoebukselle siunauksensa.

Seuraavana aamuna pariisilaiset juhlivat päästyään eroon Frollon tyrannimaisesta hallinnosta. Quasimodo astuu katedraalista viimein ulos päivänvaloon, mutta tällä kertaa kiitolliset kaupunkilaiset ottavat hänet vastaan sankarina sekä kunnioitettuna kansalaisena.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa

Englanniksi	Suomeksi	Rooli
Tom Hulce	Velimatti Ranta	Quasimodo, Notre Damen rampa kellonsoittaja
Demi Moore (puhe) Heidi Mollenhauer (laulu)	Tiina Lymi	Esmeralda, romanineito
Tony Jay	Ossi Ahlapuro	Tuomari Claude Frollo, elokuvan antagonisti
Kevin Kline	Carl-Kristian Rundman	Phoebus, Frollon kaartinkapteeni
Paul Kandel	Antti Pääkkönen	Clopin
Jason Alexander	Ilkka Heiskanen	Hugo, gargoili
Charles Kimbrough	Tuomas Mattila	Victor, gargoili
Mary Wickes	Kristiina Elstelä	Laverne, gargoili
David Ogden Stiers	Matti Siitonen	Arkkidiakoni
Corey Burton	Veikko Honkanen	Raaka, vartija
Bill Fagerbakke	Seppo Pääkkönen	Moukka, vartija
Mary Kay Bergman	Annamari Metsävainio	Quasimodon äiti
Mary Kay Bergman		Djali, Esmeraldan vuohi
Bob Bergen		Akilles, Phoebusin hevonen
Jim Cummings, Gary Trousdale, Patrick Pinney, Philip Proctor, Frank Welker, Corey Burton	Veikko Honkanen, Seppo Pääkkönen, Pekka Lehtosaari	sivuäänet

Suomenkielisen version käänsi ja sen dialogin ja laulun ohjasi Pekka Lehtosaari. Suomenkielisen version kuoron ohjasi Ulla Renko.

Soundtrack

Kappaleen alkuperäinen nimi	Kappaleen suomenkielinen nimi	Alkuperäiset esittäjät	Suomenkieliset esittäjät
The Bells of Notre Dame	Notre Damen kellot	Paul Kandel, Tony Jay, David Ogden Stiers, kuoro	Antti Pääkkönen, Ossi Ahlapuro, Matti Siitonen, kuoro
Out There	Tuolla	Tony Jay, Tom Hulce	Ossi Ahlapuro, Velimatti Ranta
Topsy Turvy	Mullin mallin	Paul Kandel, kuoro	Antti Pääkkönen, kuoro
Humiliation	Nöyryytys	instrumentaali
God Help the Outcasts	Auta oi Luoja	Heidi Mollenhauer, kuoro	Tiina Lymi, kuoro
The Bell Tower	Kellotorni	instrumentaali
Heaven's Light/Hellfire	Taivaan valo/Helvetin liekit	Tom Hulce, Tony Jay	Velimatti Ranta, Ossi Ahlapuro
A Guy Like You	Tää jätkä on	Jason Alexander, Charles Kimbrough, Mary Wickes, Mary Stout	Ilkka Heiskanen, Tuomas Mattila, Kristiina Elstelä
Paris Burning	Pariisi palaa	instrumentaali
The Court of Miracles	Ihmeiden aukio	Paul Kandel, kuoro	Antti Pääkkönen, kuoro
Sanctuary!	Turvapaikka!	instrumentaali
And He Shall Smite the Wicked	Ja hän tuhoaa pahan	instrumentaali
Into the Sunlight	Kohti valoa	instrumentaali
The Bells of Notre Dame (reprise)	Notre Damen kellot (teeman kertaus)	Paul Kandel, kuoro	Antti Pääkkönen, kuoro
Someday (lopputekstien musiikki)		All-4-One (yhdysvaltalainen versio), Eternal (eurooppalainen versio)	-

Aiheesta muualla

• Notre Damen kellonsoittaja Internet Movie Databasessa (englanniksi)