Reichswehr
| Reichswehr | |
|---|---|
 Reichswehrin lippu (1921-1935). |
|
| Toiminnassa | 1919–1935 |
| Valtio |
 Weimarin tasavalta Natsi-Saksa (lyhyesti) |
| Aselajit |
Reichsheer Reichsmarine |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia | Hans von Seeckt |
Reichswehr (suomeksi käytetty myös nimitystä Saksan valtakunnanpuolustus) oli Saksan asevoimien nimi vuodesta 1921 vuoteen 1935, jolloin kansallissosialistinen hallitus nimesi sen uudelleen Wehrmachtiksi (Puolustusvoima). Versailles’n rauhansopimus rajoitti armeijan koon 100 000 mieheen, mikä oli huomattava lasku vuodesta 1913, jolloin se koostui 780 000 sotilaasta. Tämä vaikutti miehistön laatuun positiivisesti: vain parhailla miehillä oli mahdollisuus jäädä armeijaan. Yhteensä noin 400 000 sotilasta palveli Reichsheerissä sen olemassa olon aikana.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Saksan keisarikunnan joukot hajaantuivat ja niiden miehistö palasi kotiin yksin tai pienissä ryhmissä. Monet liittyivät vapaaehtoisista koottuihin puolisotilaallisiin vapaajoukkoihin (Freikorps), joiden tehtävänä oli turvata yhteiskuntarauhaa vallankumouksellisessa Saksassa sekä turvata valtakunnan raja-alueita 1918–1923.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoreen Weimarin tasavaltaan perustettiin 6. maaliskuuta 1919 Vorläufige Reichswehr (”väliaikainen valtakunnanpuolustus”), joka koostui Vorläufige Reichsheerista (”väliaikainen valtakunnanarmeija”) ja Vorläufige Reichsmarinesta (”väliaikainen valtakunnanlaivasto”). Saksalla ei saanut olla ilmavoimia Versailles’n rauhan rajoitusten mukaisesti. Maavoimiin kuului aluksi 43 prikaatia.
30. syyskuuta armeija uudelleenjärjesteltiin Übergangsheeriksi (”väliaikainen armeija”). Joukkojen määrä laskettiin 20 prikaatiin. Maavoimissa palveli noin 400 000 miestä, mikä väheni edelleen toukokuuhun 1920 mennessä puoleen. Samalla organisaatio muutettiin käsittämään seitsemän jalkaväki ja kolme ratsuväkidivisioonaa. Prikaatit korvattiin rykmenteillä 1. lokakuuta ja miesmäärä laski rauhansopimuksen mukaiseen 100 000:een. Tämä vaihe kesti 1. tammikuuta 1921 asti, jolloin Reichswehr perustettiin virallisesti.
Berliinissä sijainnut yleisesikunta 1 johti neljää jalkaväkidivisioonaa ja kahta ratsuväkidivisioonaa. Kasseliin sijoitettu yleisesikunta 2 johti kolmea jalkaväkidivisioonaa ja ratsuväkidivisioonaa.
Vuosina 1933 ja 1934, Hitlerin tultua valtakunnankansleriksi Reichswehr aloitti salaisen laajennusohjelman, josta tuli julkinen Wehrmachtin perustamisen myötä 1935.
 |
 |